Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes on ollut Etelä-Savon kauppakamarissa vauhdikas. Alkuvuosi on rakentunut vahvasti jäsenyritysten toimintaympäristön kehittämisen, vaikuttamistyön ja uudenlaisten yhteistyöavauksien ympärille.
Maakunnan elinkeinoelämässä näkyvät edelleen samat suuret kysymykset kuin viime vuonna: saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus hiukan toimialasta riippuen, investointien edellytykset ja yritysten kasvun tukeminen. Samalla keskusteluun ovat nousseet yhä vahvemmin datatalous, vihreä siirtymä ja ruokavienti. Alueen taloudessa yrityksiä haastaa entistä enemmän kysynnän väheneminen, tämä käy ilmi useammastakin alueen yrityksille tehdystä kyselystä.
Alkuvuoden aikana olemme valmistelleet tulevia tavoitteita jo vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Valmistelua on tehty niin valiokunnissa, osastoissa kuin useissa eri yhteistyöverkostoissa. Samalla valtakunnallisia teemoja on hiottu kauppakamarien toimitusjohtajien kesken.
Saavutettavuus ratkaisee kilpailukyvyn
Etelä-Savon kilpailukyky rakentuu yritysten kannalta usein saavutettavuuden varaan. Siksi liikenne- ja infrastruktuurikysymykset ovat olleet alkuvuoden tärkeimpiä teemoja. Itä-Suomessa tarvitaan samat logistiset toimintaedellytykset kuin Länsi-Suomessa. Enempää ei tarvita. Ajallinen saavutettavuus on aiempiin vuosiin nähden jopa heikentynyt teiden kunnon heikkenemisen ja junavuorojen vähenemisen myötä sekä raiteiden heikkenevästä kunnosta johtuen.
Erityisesti Mikkelin Savilahden sillan tilanne on noussut vahvasti esiin. Nykyinen silta on heikkokuntoinen ja rajoittaa jo raskasta liikennettä. Uuden sillan suunnittelu etenee, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2028. Hanke on koko maakunnalle merkittävä, sillä sillalla kulkee noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Myös valtatie 14:n parantaminen, Savon radan kehittäminen sekä Itäradan eteneminen ovat olleet aktiivisen vaikuttamistyön kohteena. Kauppakamari on käynyt alkuvuoden aikana useita keskusteluja alueen kansanedustajien kanssa ja tuonut esiin Etelä-Savon elinkeinoelämän tarpeita myös maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin.
Saavutettavuus ei kuitenkaan ole enää pelkästään teitä ja ratoja. Yritysten toimintaedellytykset rakentuvat yhä enemmän myös tietoliikenneyhteyksien varaan. Olemme nostaneet esiin mobiili- ja tietoliikenneverkkojen puutteita sekä vaatineet parannuksia erityisesti haja-asutusalueille. Asia on tärkeä myös monipaikkaisuuden näkökulmasta, missä Etelä-Savolla vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana on merkittävä kasvupotentiaali. Vapaa-ajan asumisen viipymän piteneminen ja laajeneva etätyö mahdollistavat kulutuskysynnän suuntautumisen Etelä-Savon yrityksiin erityisesti kaupan ja palveluiden sektorilla.
Myös Savonlinnan lentoaseman tulevaisuus on ollut vahvasti esillä. Kauppakamari vaikuttaa aktiivisesti siihen, että lentoaseman merkitys alueen saavutettavuudelle tunnistetaan myös valtakunnallisesti. Voisi puhua jopa alkavasta puolustustaistelusta, kun Finavian strategiaa aletaan pian päivittämään ja lentoasemaverkkoa arvioimaan. Savonlinnan lentoasema on alueen kannalta kriittinen yritysten asioinnin ja matkailun kehittämisen kannalta.
Yritysten kasvun edellytyksiä rakennetaan
Alkuvuoden aikana olemme jatkaneet työtä yritysten kasvun, investointien ja viennin edellytysten vahvistamiseksi.
Teollisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat tällä hetkellä energian saatavuus, sähköverkon kapasiteetti ja investointien ennakoitavuus. Teollisuuden energiatarpeita koskeva selvitys valmistui maaliskuussa, ja sen viesti on selkeä: sähköverkkojen rakentamista ja lupaprosesseja on nopeutettava, jotta alueelle voidaan saada uusia investointeja. Uudistuva teollisuus ja alueelle kohdentuvat investoinnit vaativat puhtaan energian tuotantoa, jota erityisesti Pieksämäelle on jo syntynyt. Haasteena on edelleen tutkavalvonnan ja tuulivoiman haastava suhde. Käytännössä tuulivoiman rakentaminen viitostien itäpuolelle on hankalaa. Ongelmia pitäisi kuitenkin pystyä ratkaisemaan, jotta Itä-Suomi ei jää tässäkin asiassa takamatkalle.
Teollisuuden investointien kentällä on monellakin tapaa hiljaista. Haasteina on ajoittain ollut rahoituksen saatavuus. Itä-Suomi ohjelman ja valtion teollisuuspoliittisen strategian osalta oltiin aluksia toiveikkaita, mutta todelliset ratkaisut jäivät puuttumaan. Olemme vaikuttamisessa nostaneet esiin esimerkiksi PK-teollisuuden investointien verohuojennuksia kehittämisen vastaavasti kuin suurteollisuudessa. Tämä tukisi teollisten investointien käyntiin lähtemisestä ja verohuojennus tulisi käyttöön valmiin investoinnin myötä. Rajan investointihuojennuksen käytön mahdollistumiselle tulisi olla sellainen, että se osuisi myös Etelä-Savon teollisuuden tarpeisiin.
Vientiin liittyen alkuvuonna on tehty työtä erityisesti elintarvikealan ja puolustusteollisuuden suuntaan. Yhteistyö Savo Defencen kanssa jatkuu, ja tavoitteena on vahvistaa alueen puolustustarvike- ja kaksikäyttötuotteita valmistavien yritysten asemaa.
Ruokavienti on puolestaan noussut yhdeksi mielenkiintoisimmista uusista avauksista. Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita Saimaa-brändin, puhtaan luonnon ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden varaan. Näillä ja Suomen puhtaan tuotannon brändillä on vahvaa vastakaikua maailmalla. Valitettavasti Suomen elintarviketuotteiden vienti on kuitenkin merkittävästi vaikkapa Baltiaa tai muita pohjoismaita jäljessä. Tuote meillä on kunnossa mutta osuvat toimenpiteet puuttuvat. Jo lähimarkkinat Euroopassa tarjoavat merkittävää kasvupotentiaalia tälle sektorille. Alkuvuoden aikana olemme koonneet ensimmäistä kertaa yhteen toimijoita pohtimaan, miten alueen ruokavientiä voitaisiin kasvattaa pitkäjänteisesti.
Tavoitteena ei ole pelkästään yksittäisten yritysten tukeminen, vaan yhteisten vientikonseptien rakentaminen ja koko maakunnan ja Suomen tunnettuuden vahvistaminen elintarviketuotesektorilla.
Datatalous nousee uudeksi kilpailutekijäksi
Yksi alkuvuoden kiinnostavimmista teemoista on ollut datatalous.
Datasta, tekoälystä ja tiedon hyödyntämisestä on nopeasti tulossa kilpailukykytekijä myös Etelä-Savossa. Keskusteluissa on noussut esiin tarve lisätä yritysten ymmärrystä siitä, miten dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa, miten tietoa suojataan ja millaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo eri toimialoille.
Alkuvuoden aikana on valmisteltu uuden digi- ja datatalousvaliokunnan perustamista. Tarkoituksena on koota yhteen alueen yrityksiä ja asiantuntijoita pohtimaan esimerkiksi datan omistajuutta, huoltovarmuutta, sääntelyä, tekoälyä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla luotaisiin mahdollisuuksia lisätä alueen yritysten ymmärrystä tämän monimutkaisen aihekokonaisuuden teemoista.
Samalla olemme nostaneet esiin sen, että datatalous, joka on myös Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiä, tulisi olla vahvemmin alueen elinkeinoelämän fokuksessa. Maakunnalla on mahdollisuus profiloitua vahvemmin uuden teknologian hyödyntäjänä, jos yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden välillä toimii.
Osaaminen ja koulutus tarvitsevat uusia ratkaisuja
Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen yksi alueen suurimmista haasteista tietyillä aloilla. Koulutuksen rahoitus on keskeinen kysymys. Ammatillisessa koulutuksessa merkittävä osa koulutettavissa on aikuisia alan vaihtajia. Samalla tähän oppijajoukkoon osuvat merkittävät rajoituksen leikkaukset. Tämä haastaa alueen yrityksiä erityisesti jos työvoiman kysyntä jälleen lähtee kasvuun talouden elpymisen myötä.
Olemme alkuvuoden aikana tehneet tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Keskustelut Xamkin ja LUT:n roolista Etelä-Savossa ovat olleet ajankohtaisia, kun valtakunnallisesti pohditaan korkeakoulukentän rakennetta ja mahdollisia yhdistymisiä. Olemme toteuttaneet muun muassa kyselyn jäsenillemme, miten korkeakoulukentän muutokset nähdään. Asia on alueen kannalta merkittävä, kauaskantoinen ja yritysten kasvuun vaikuttava. Siksi on tärkeää, että saisimme mahdollisimman kattavasti eri näkökulmat päätöksentekijöiden käyttöön.
Etelä-Savon näkökulmasta tärkeintä on, että alueella säilyy vahva korkeakoululäsnäolo ja että yritykset voivat jatkossakin hyödyntää TKI-toimintaa, tutkimusta ja osaamista omassa kehitystyössään. Sekä se, että koulutus ja tutkimustarjonta on kilpailukykyistä ja houkuttelevaa.
Käynnissä on myös oppilaitosyhteistyöoppaan päivitys. Tarkoituksena on koota yhteen kaikki Etelä-Savon oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden palvelut yrityksille helposti löydettävään digitaaliseen muotoon.
Lisäksi olemme jatkaneet keskustelua siitä, miten tekoäly, datatalous ja jopa kvanttitietokoneet muuttavat yritysten osaamistarpeita tulevina vuosina. Haluamme haastaa yrityksiä tarttumaan uusiin teknologioihin ajoissa.
Jäsenpalveluissa näkyvät kohtaamiset ja verkostot
Alkuvuonna jäsenpalveluissa ovat korostuneet koulutukset, verkostot ja mahdollisuudet kohdata muita yrityksiä.
Vuosi käynnistyi näyttävästi Mikkelissä järjestetyllä Yrittäjägaalalla. Helmikuussa järjestetty luottamushenkilöpäivä Tanhuvaarassa kokosi yhteen kauppakamarin vaikuttajia eri puolilta maakuntaa.
Myös HHJ-koulutukset ovat kiinnostaneet hyvin. Mikkelin kaupungin konserniyhtiöille järjestetty kurssi toteutui onnistuneesti, ja HHJ PJ -kurssi toteutuu hyvällä osallistujamäärällä.
Järjestimme alkuvuonna myös hallituslounaan omistajastrategiasta sekä webinaarin kansainvälisestä työvoimasta, osaamisesta ja rekrytoinnista.
Kaikki suunnitellut tapahtumat eivät kuitenkaan onnistuneet odotetusti. Hankintamarkkinat-tapahtuma jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tämä on harmillista sillä yhteistyössä Eloisan ja Yrittäjien kanssa järjestetty tilaisuus olisi ollut aiheeltaan sellainen, joka voisi tukea yritysten mahdollisuutta osallistua Eloisan merkittävään hankintatoimintaan. Samalla saimme tärkeän muistutuksen siitä, että tapahtumien toteutustapoja on uudistettava. Selvitämme parhaillaan, voisiko vastaavan kokonaisuuden toteuttaa jatkossa esimerkiksi webinaarina.
Katse jo kohti vuotta 2027
Vaikka vuosi 2026 on vasta alussa, näkyy taustalla jo seuraava suuri kokonaisuus: vuoden 2027 eduskuntavaalit.
Kauppakamari on käynnistänyt alueellisten hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun yhdessä valiokuntien ja osastojen osalta. Tarkoituksena on varmistaa, että Etelä-Savon kannalta tärkeät teemat näkyvät mahdollisimman vahvasti myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Pidemmän aikavälin tähtäimet ovat myös strategisessa uudistumisessa. Keskuskauppakamarin yhteisöstrategiaa päivitetään koko kuluvan vuoden ajan ja rinnalla aloitetaan myös oman kauppakamarimme strategian päivittäminen, jonka hallitus on jo ottanut työpöydälleen. Tämä tulee luonnollisesti näkymään myös jäsenten suuntaan kunhan suunnitelmat tarkentuvat.
Alkuvuosi on osoittanut, että Etelä-Savossa on paljon tahtoa, osaamista ja yhteistyökykyä. Samalla on selvää, että moni maakunnan kannalta tärkeä kysymys vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista.
Kauppakamari jatkaa tätä työtä yhdessä jäsenistönsä kanssa – jotta Etelä-Savo olisi entistä vahvempi paikka yrittää, investoida ja kasvaa. Kauppakamari on jäseniään varten, joten olkaa yhteydessä pienissä ja suurissa kysymyksissä niin katsotaan mitä voidaan tehdä. Samalla käytän tilaisuuden hyväksi ja muistutan kattavista neuvontapalveluistamme, jotka ovat maksutta jäsentemme käytössä. Yleensä ratkaisu löytyy sitä kautta helposti esimerkiksi moniin taloushallinnon, juridiikan, henkilöstöhallinnon tai vientikaupan kysymyksiin.
Jatkossa julkaisemme tämän tyyppisen katsauksen noin kerran kuukaudessa kauppakamarin kuukausittaisen hallituksen kokouksen jälkeen.
Teppo Leinonen
toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari