Neljä myyttiä kansainvälisestä rekrytoinnista – ja mitä niistä voimme oppia? 

Millaisia kokemuksia eteläsavolaisilla työnantajilla on kansainvälisen osaajan palkkaamisesta ja integroitumisesta työyhteisöön? Entä miltä suomalainen työelämä näyttäytyy kielisyyskysymyksineen kansainvälisen osaajan silmin – ja mikä saa jäämään juuri Etelä-Savoon? 

Näistä teemoista käytiin vilkasta keskustelua Etelä-Savon kauppakamarin, Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen ja Xamkin Monivoima-hankkeen webinaarin paneelikeskustelussa helmikuussa 2026. Paneelikeskustelussa yritysmaailmaa edustivat Compitec Oy:n toimitusjohtaja Teijo Puolakka ja Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lampi. Kansainvälisten osaajien näkökulmaa toivat keskusteluun Harsh Manek, Xamkissa ylemmän amk-tutkinnon opiskellut restonomi, yrittäjä ja Xamkin työntekijä sekä Shayne Dogelio, Esedun lähihoitajaopiskelija ja Mikkelin keskussairaalan työntekijä. 

Jokainen panelisti sai kommentoida esitettyjä myyttejä omien näkemystensä ja kokemustensa kautta. 

Myytti 1: Kv-osaajan palkkaaminen ja perehdyttäminen on liian työlästä 

Yritykset: Itse rekrytointiprosessi ja perehdytys ovat aina sujuneet mutkattomasti, kun motivaatio on molemmin puolin ollut kunnossa ja englanniksi kommunikointi on luontevaa. Kynnystä madaltavat erityisesti tilanteet, joissa yhteistyö on alkanut jo ennestään tutussa ympäristössä, kuten työharjoittelun tai opintoihin liittyvien projektien kautta. Haasteet eivät ole liittyneet itse rekrytointiin tai työhön, vaan arjen rakentumiseen: sosiaaliseen elämään, liikkumiseen ja kotoutumiseen. Näissä teemoissa kaivataan tukea myös työpaikan ulkopuolelta. 

Osaajat: Rekrytoinnissa ja työsuhteen alkaessa korostuvat oikeanlaisen asenteen ja avoimuuden tärkeys. Positiivinen suhtautuminen rekrytoijien puolelta sekä lämmin vastaanotto työyhteisössä tekevät prosessista sujuvan. Alku voi silti tuntua haastavalta, jos suomalainen työ- ja toimintakulttuuri sekä kieli ovat uusia — ja juuri silloin työyhteisön tuki nousee erityisen tärkeäksi. 

Myytti 2: Kv-osaajien on vaikea päästä “sisään” työyhteisöön 

Osaajat: Vastoin suomalaisten omaa käsitystä itsestään kansainväliset osaajat eivät ole kokeneet suomalaisia jöröinä, vaan avoimina ja ystävällisinä. Työyhteisöön on päässyt kyllä mukaan, kun on itse uskaltanut olla avoin, osallistua keskusteluun ja kysyä rohkeasti, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. 

Yritykset: Kulttuurierot voivat näkyä työyhteisöissä monin tavoin, esimerkiksi arjen käytännöissä ja suhtautumisessa auktoriteetteihin. Yhteiset pelisäännöt ja avoin keskustelu auttavat rakentamaan ymmärrystä ja helpottavat mukaan pääsemistä. Olennaista on myös se, että kansainväliset osaajat huomioidaan muussakin kuin virallisessa vuorovaikutuksessa – esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa. 

Myytti 3: Ilman yhteistä kieltä ei voi toimia työyhteisössä 

Yritykset: Englannin käyttö työyhteisön virallisena kielenä mahdollistaa työn tekemisen, mutta pidemmällä aikavälillä suomen kielen osaaminen nousee keskeiseen rooliin. Ilman suomen kieltä esimerkiksi ammatillinen lisäkouluttautuminen, asiakastyö ja epävirallinen vuorovaikutus työyhteisössä voivat jäädä rajallisiksi. Siksi työyhteisöissä olisi tärkeää rohkaista entistä enemmän suomen kielen opiskeluun. 

Vaikka oma työyhteisö olisi avoin ja vastaanottavainen kansainvälistä osaajaa kohtaan, haasteita voi silti ilmetä yrityksen yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien suhtautumisessa. Joskus kansainvälisen työntekijän kotimaata on kyselty ja hänen luotettavuuttaan kyseenalaistettu. Tämä korostaa tarvetta purkaa ennakkoluuloja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Osaajat: Kielen oppiminen on myös asenne- ja yhteistyökysymys. Shayne ja Harsh opiskelevat molemmat itsenäisesti suomen kieltä ja pyytävät aktiivisesti työyhteisöltään tukea ja apua kielen opiskelussa sekä sanojen ääntämisessä. Nykyään on saatavilla monenlaisia apukeinoja eri kielten ymmärtämiseen ja kommunikointiin, kaikki on kiinni halusta ymmärtää toista ja oppia molemmin puolin. 

Myytti 4: Ei ne kv-tyypit halua jäädä tänne meille / seudulle 

Osaajat: Ajatus siitä, että kansainväliset osaajat olisivat vain läpikulkumatkalla, ei vastaa kokemuksia. Suomessa on turvallista ja rauhallista asua, luonto on upeaa ja ainutlaatuista, ihmiset ovat ystävällisiä sekä avuliaita – miksi täältä lähtisi mihinkään? Shayne asuu Mikkelissä, Harsh Savonlinnassa, ja molemmat ovat tykästyneet kotikaupunkeihinsa eivätkä kaipaa minnekään muualle. 

Yritykset: Työ ja hyvä työyhteisö ovat tärkeitä, mutta alueelle jäämisen kannalta ratkaisevia ovat myös arkeen liittyvät tekijät. Sosiaalinen elämä, alueen saavutettavuus ja esimerkiksi perheen asettuminen vaikuttavat merkittävästi siihen, kokeeko osaaja paikan omakseen. Kun nämä palaset ovat kunnossa, halu jäädä ja rakentaa elämä alueelle vahvistuu. 

Myytit murrettu? 

Paneelikeskustelun perusteella monet kansainväliseen rekrytointiin liittyvät myytit eivät pidä paikkaansa. Kansainväliset osaajat eivät koe Suomea tai suomalaisia etäisiksi tai sulkeutuneiksi, eivätkä työnantajat rekrytointia kohtuuttoman raskaaksi. Kun työyhteisö on avoin, kielten oppimiseen kannustetaan ja arki tukee myös elämää työn ulkopuolella, syntyy pohja pysyvälle sitoutumiselle. 

 

Kirjoittanut: Kristina Mustonen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon kauppakamari