Etelä-Savon kauppakamarin kevääseen mahtuu paljon tulevaisuuteen katsovaa keskustelua. Kevään aikana olemme laajan luottamushenkilökentän kanssa osastoissa, valiokunnissa ja kauppakamarin hallituksessa työstäneet ja muodostaneet tavoitteitamme tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Samaa työtä on tehty myös valtakunnallisesti keskuskauppakamarin ja muiden kauppakamarien kanssa. Kauppakamarimme hallitusohjelmatavoitteet alkavat valmistua lähiaikoina. Kokonaisuus on laaja ja se toimii hyvänä koontina vaikuttamisemme kärjistä myös vaalien jälkeen.
Samalla olemme osallistuneet Keskuskauppakamarin yhteisöstrategian päivittämiseen, jonka rinnalla aloitimme myös oman kauppakamarimme vuodelta 2018 olevan strategian päivittämiseen liittyvät keskustelut. Maailman muutos on ollut tuon jälkeen melkoista ja on erittäin tarpeellista katsoa perusteellisesti mihin suuntaan maakunnan elinkeinoelämä kehittyy ja mihin haluaisimme sen kehittyvän. Erinäisissä keskusteluissa aiheen ympärillä olemme nostaneet esiin muun muassa ajatuksen, jossa kauppakamarin strategisten näkymien keskiössä olisi ihminen. Aktiivisena toimijana, työntekijänä, yrittäjänä, omistajana, investoijana, kuluttajana. Kaiken taloudellisen toiminnan taustalla on kuitenkin lopulta aina ihminen ja niitä tämä maakunta tarvitsee lisää kaikissa rooleissa.
Huhtikuussa vaikuttamisen työpöydällä on ollut muutama alueemme kannalta tärkeä mutta ei suinkaan yksinkertainen asiakokonaisuus. Ensinnäkin Savonlinnan lentoaseman tulevaisuus on pystyttävä turvaamaan. Valtio käynnistää valtakunnallisen selvityksen tärkeiden lentoasemien kriteereistä osana Liikenne 12 -suunnitelmaa, ja samalla myös Etelä-Savossa on tehty aktiivista vaikuttamistyötä lentoaseman merkityksen esiin nostamiseksi. Savonlinnan saavutettavuus, vientiyritysten toimintaedellytykset, matkailu sekä investointien houkuttelu ovat kaikki vahvasti sidoksissa toimivaan lentoliikenteeseen. Kauppakamari on valmistellut aiheeseen liittyviä näkemyksiä yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja korostanut erityisesti sitä, ettei lentoasemaverkostoa voida tarkastella vain liiketoimintana, vaan koko yhteiskunnan liikkumisen ja kasvun mahdollistajana, osana kriittistä infrastruktuuria.
Toinen vahvasti esiin noussut kokonaisuus liittyy Itä-Suomen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaan. ResilEast-ajattelu kokoaa yhteen sähköverkkoihin, vetytalouteen ja kriittiseen infraan liittyviä kysymyksiä tavalla, joka voi nostaa Itä-Suomen uudella tavalla kansalliseen keskusteluun. Suunnitelma on kunnianhimoinen ja voisi sanoa kalliskin, mutta kuten MEP Aura Salla Mikkelin kauppakamariosaston järjestämässä tilaisuudessa kannusti, pitäisi Suomesta saada EU:n suuntaan riittävän kunnianhimoisia ja rohkeita avauksia. Kauppakamarien välillä on käynnistetty yhteistä suunnittelua siitä, miten alueen erityisasemaa voitaisiin hyödyntää entistä vahvemmin myös tulevassa edunvalvonnassa, arvoimme voisiko ResilEast kokonaisuus olla yksi tällainen.
Korkeakoulukysymykset ovat niin ikään olleet pinnalla. XAMKin ja LUT:n tilanteeseen liittyvä keskustelu koskettaa laajasti koko Itä-Suomea, eikä kyse ole vain koulutuksesta, vaan myös yritysten osaajatarpeista, tutkimusrahoituksesta ja alueen veto- ja pitovoimasta. Kauppakamari toteuttaa parhaillaan yrityskyselyä aiheesta, ja keskusteluja on käyty sekä kaupunkien että korkeakoulujen johdon kanssa. Syksyn aikana voidaan nähdä myös konkreettisia päätöksiä, kun omistajakaupungit aloittavat asian selvittämisen. Kauppakamari tukee omistajakaupunkeja selvitystyön eri vaiheissa tuomalla elinkeinoelämän näkökulmia keskusteluun.
Talouden tunnelmat näyttävät edelleen kaksijakoisilta. Tuoreessa talouskyselyssä henkilöstömäärien lasku, tilauskantojen heikkeneminen ja yleinen pessimismi näkyvät monessa yrityksessä. Samalla tulevaisuudessa nähdään myös varovaisia kasvun merkkejä. Geopolitiikan vaikutukset ja logistiikkakustannusten nousu näkyvät erityisesti vientivetoisilla aloilla. Keskeisin haaste on tällä hetkellä kysynnän niukkuus.
Kevään aikana katse kääntyykin vahvasti siihen, miten Etelä-Savo onnistuu yhdistämään nämä eri keskustelut yhteiseksi kasvutarinaksi: saavutettavuuden, osaamisen, turvallisuuden, investoinnit ja ihmisten houkuttelemisen alueelle. Juuri tässä työssä kauppakamarin rooli verkostojen rakentajana, vaikuttajana ja yritysten äänenä korostuu. Kehysriihessä Etelä-Savoon tuli sen verran heikko tulos, että toimenpiteitä myös maakunnan vaikuttamistyön tehostamiseksi tarvitaan. Olemmekin avanneet keskustelun useamman keskeisen toimijan kanssa entistä tiiviimmän maakunnallisen vaikuttamisen kannanmuodostuksen rakentamiseksi. Taustalla on elinvoimalupaus ja olemassa olevat organisaatiot, mutta tarvitsemme jatkossa yhden yhteisen äänen alueelta usean, vaikkakin saman suuntaisen sijaan. Mallia voi ottaa vaikkapa Pirkanmaalta, jossa kokoa alue viestii ulospäin yhteisillä tavoitteilla samalla aineistolla.
Vaikuttamisesta kannattaa tulla kuulolle Kauppakamarin kevätkokoukseen Mikkelin kenkäveroon 10.6. Olemme saaneet erinomaiset puhujat kokoukseen. Vaikuttamisesta ja tulevista vaaleista tulee kertomaan keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola ja tulevaisuuden visioista EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen.
toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari