Työtä viitostien ja yhteisten tavoitteiden eteen on tehty kohta jo kuusikymmentä vuotta ja työtä jatketaan edelleen. Tämän työn merkeissä Viitostie ry:n hallituksen jäsenet kävivät torstaina 9. huhtikuuta tapaamassa eri tahojen edustajia.
Päivän aikana käydyissä keskusteluissa Viitostie ry nosti vahvasti esiin haastavan geopoliittisen tilanteen vaikutukset elinkeinoelämälle sekä turvallisuuteen. Yhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuuteen tulee varautua ennakkoon ja että viitostietä tulee kehittää kokonaisuutena. Yhteydet sekä etelään että pohjoiseen ovat tärkeät niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vaihtoehtoisen pitkittäisen TEN-T ydinkäytävän ja sotilaallisen liikkuvuuden Viitosväylän (Viitostie, Savon rata ja Kuopion lentokenttä). Tarkasteltaessa Viitostietä koko pituudeltaan, uusien hankkeiden heikko suunnitelmavalmius näyttää huolestuttavalle. Tarvitaan huomattavia toimia ja resursseja suunnitteluvalmiuden parantamiseen, jotta yksi merkittävimmistä Suomen pääväylistä pystyy vastaamaan elinkeinoelämän ja puolustuksen tarpeisiin.
Väylävirastoon terveiset yhdistyksen hallitukselta
Heti aamusta hallituksen jäsenillä oli ilo tavata Väyläviraston johtoa. Keskustelua käytiin erityisesti Viitostie ry:n kriittisestä merkityksestä turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.
Väylästä keskusteluun osallistuivat Kari Wihlman (pääjohtaja, VT), Anna Jokela (johtaja, yhteiskuntasuhteet ja henkilöstö), Pekka Rajala (johtaja, logistiikka, DI), Jaakko Knuutila (toimialajohtaja, suunnittelu, OTM) ja Mirja Noukka (toimialajohtaja, toiminnanohjaus, DI).
Puoluesihteerien kanssa keskusteltiin tulevista hallitusohjelmista
Viitostie ry toi 23 kunnan ja kolmen kauppakamarin viestiä puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin Viitostien suunnitteluvalmiuden ja väylän kehittämisen tärkeydestä. Lounaalla seurana oli Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen ja iltapäiväkahvilla Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-Aho. Keskusteluissa nousi esiin Viitosväylän kuuden maakunnan elinkeinoelämän vahvuudet ratkaista Suomen haastavaa taloudellista tilannetta, kasvua ja kilpailukykyä erityisesti energiateollisuudessa, vihreässä siirtymässä, mineraalitaloudessa, lääketeollisuudessa ja hyvinvointiteknologiassa sekä maa- ja metsätaloudessa.
Liikennejärjestelmäsuunnittelun ajankohtaisia
Iltapäivällä hallituksen jäsenet tapasivat Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärven, joka kertoi ajankohtaisimmat liikennejärjestelmäsuunnittelun kuulumiset osallistujille. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja päivitettävässä Liikenne 12 –suunnitelmassa korostuvat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet Suomessa. Visiona on, että 2050 Suomen liikennejärjestelmä on toimiva, turvallinen ja kestävä sekä edullisesti kaikille väestöryhmille saavutettava. Haasteena on, kuinka väyläverkon kehittämiseen saadaan rahoitusta.
Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia on valmistunut. Strategiassa tarkastellaan rajat ylittäviä yhteyksiä neljästä näkökulmasta: infrastruktuuri, liikennepalvelut, kalusto sekä sääntely. Strategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista liikennejärjestelmävalmiutta parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, parantamalla sotilaallista liikkuvuutta ja tukemalla turvallisia ja häiriöttömiä toimitusketjuja.
Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta
Illallisella kansanedustajien kanssa keskusteltiin Viitostie tärkeydestä Suomelle ja Euroopalle, onhan Suomen ja Venäjän rajan pituus yli 1300 kilometriä. Viitostien merkitys korostuu koko ajan enemmän kilpailukyky-, resilienssi-, huoltovarmuus- ja erityisesti puolustus- ja turvallisuusnäkökulmista. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä) ympärille.
Paikalla olivat Viitostien varren kansanedustajista Vesa Kallio, Sheikki Laakso, Anna-Kristiina Mikkonen, Jaana Strandman, Paula Werning, Pekka Aittakumpu, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Marko Kilpi ja Veijo Niemi.
Valtatie 5 ja Viitostie ry
Valtatie 5 (Viitostie) on yksi Suomen pääteistä, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Lapin Helsinkiin. Tie on keskeinen alueen elinvoiman ja menestyksen tekijä. Viitostie erkanee nelostiestä Heinolan Lusissa ja yhdistyy takaisin nelostiehen Sodankylässä. Tien pituus välillä Lusi – Sodankylä on 910 km. Tie kulkee 6 maakunnan ja 26 kunnan läpi. Liikenne koko yhteysvälillä vaihtelee voimakkaasti (400–36 000) ajoneuvoa/vrk. Tie turvaa yritysten sekä kuntien isojen investointien kanssa vaikutusalueen kasvua ja toimintaedellytyksiä. Tietä on paranneltu pätkittäin eri vuosikymmeninä, nykystandardiin verrattuna investointivelka on merkittävä (lähes miljardi euroa). Vuosien 2022–2024 aikana toteutetun laaja-alaisen aluekehityshankkeen yhteydessä on laadittu useita selvityksiä viitoskäytävän merkityksestä ja koottu kattava kumppanuusverkosto suomenviitoskaytava.fi
Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistys on toiminut vuodesta 1968 lähtien. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella. Viitostie ry:n jäsenenä on 23 kuntaa/kuntayhtymää ja kolme kauppakamaria.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja. viitostie.fi Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.
Helsingissä yhdistyksen hallituksesta paikalla olivat puheenjohtaja Kaija Savolainen, varapuheenjohtaja Martti Turunen, tiedottaja ja sihteeri Saara Liukkonen, Mervi Simoska, Jari Kyllönen, Marjo Säärelä ja Matti Raatikainen.
Lisätietoja:
Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi
Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi
Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi