groteski, tekijä sivustolla Etelä-Savon Kauppakamari

28.03.2023 08:08

Kauppakamarit esittävät kymmenen ratkaisua yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit vaativat, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille turvataan ensi vaalikaudella ja esittävät kymmenen konkreettista ratkaisua osaajapulan helpottamiseksi. Kriittisimpinä toimenpiteinä kauppakamarit pitävät maahanmuuton merkittävää kasvattamista nykyisestä, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamista sekä jokaisen lapsen ja nuoren riittävien perustaitojen varmistamista. Jopa 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Keskuskauppakamari yhdessä alueellisten kauppakamareiden kanssa vetoaa, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille turvataan seuraavan hallituksen toimesta ja toimenpiteitä on tehtävä sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä. Kauppakamarien yhteisissä eduskuntavaaliteeseissä esitetään kymmenen ratkaisua, joilla syventyneeseen osaajapulaan voidaan vastata.

Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Kauppakamarit toteuttivat jäsenyrityksilleen suunnatun kyselyn viime syyskuussa, josta selvisi, että yrityksistä peräti 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

”Pula osaavasta työvoimasta on yritysten merkittävin kasvun este. Väestön ikääntymisestä johtuen ongelma ei ole ohimenevä. Osaamisperusteisen maahanmuuton esteet on poistettava. Suomi on ottanut oikean suuntaisia askeleita työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi viime vuosina, mutta suhteessa ongelman laajuuteen toimet ovat kuitenkin täysin riittämättömiä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kauppakamarien yhteisissä eduskuntavaaliteeseissä nostetaan kriittisimmiksi toimiksi osaamisperäisen maahanmuuton tavoitteellisempi kasvattaminen nykyisestä, lasten ja nuorten perustaitojen vahvistaminen sekä ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisääminen.

Kauppakamarien ratkaisut:

Otetaan käyttöön vähimmäisosaamisen kuvaukset 2. 4. ja 6. luokkien loppuun. Varmistetaan riittävä osaamistaso ennen koulupolulla eteenpäin siirtymistä.
Tehdään esiopetuksesta perusopetukseen siirtymisestä joustavaa siten, että lapsen valmius ja osaaminen huomioidaan paremmin.
Pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen ja tehdään velvoittavasta esiopetuksesta kaksivuotinen.
Lisätään oppisopimuskoulutusta ja luodaan uusi tuki työnantajan palkkakustannusten porrastamiseksi.
Vapautetaan englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestäminen opetus- ja kulttuuri- ministeriön lupamenettelystä.
Muutetaan ammatillinen koulutus osakeyhtiö- muotoiseksi ammattikorkeakoulujen tavoin. Säädetään ammatillisen koulutuksen opettajille velvollisuus osallistua työelämäjaksoille.
Varmistetaan sujuvat oleskelulupaprosessit.
Otetaan käyttöön sähköinen tunnistautuminen.
Poistetaan ulkomaisen työvoiman saatavuus- harkinta.
Mahdollistetaan nopeampi opiskeluiden ja töiden aloitus D-viisumia kehittämällä. Turvataan sujuva kotoutuminen ja estetään osaajapako.

Tiedotteessa on viitattu kyselyyn, joka tehtiin kauppakamarien jäsenyrityksille kohdennettuna sähköpostikyselynä 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 yritystä ympäri Suomen.

Juho Romakkaniemi
toimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
juho.romakkaniemi@chamber.fi
+358 40 050 5269

15.03.2023 09:09

Etelä-Savon kauppakamarin ja Etelä-Savon Yrittäjien vaalipaneeli 14.3.2023

Etelä-Savon kauppakamarin ja Etelä-Savon Yrittäjien vaalipaneeli pidettiin Stellan Tähtitorilla tiistaina 14.3.2023.
Lämmin kiitos mukana olleille: Tapio Honkamaa – Keskusta, Jenni Oksanen – Kokoomus, Satu Taavitsainen – Liike Nyt, Sami Järvinen – Perussuomalaiset, Mikko Hokkanen – SDP, Miisa Mink – Vihreät!

Tilasuuden tallenne löytyy <täältä>

13.03.2023 09:09

Elinkeinoelämä: VM:n menojen karsinta sopii jatkoon – haitalliset veronkiristykset silti vältettävä

Seuraavilla vaalikausilla on edessä julkiseen talouteen roimat sopeutustoimet. Tänään julkistettu valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitus toimii hyvänä pohjana tälle. Kiristykset osinkoverotukseen ja arvonlisäverotukseen olisivat kuitenkin myrkkyä taloudelle ja yrittäjyydelle. Niitä ei tule toteuttaa, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto.

Suomen julkinen talous vaatii vakauttamista ja seuraava hallituskausi on välttämätöntä aloittaa uskottavalla ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamisella. Liikkeelle pitää päästä heti hallituskauden alussa. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät ovat epävarmoja, elinkeinoelämä linjaa.

Julkisen talouden tasapainottamisen painopisteen on oltava selkeästi rakenneuudistuksissa ja menomaltissa. Vakautustoimien tulee keskittyä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin rakennetoimiin, menomalttiin sekä julkisten menojen tarkkaan läpikäyntiin. Kokonaisveroasteen nousu on pystyttävä estämään, ja veropäätöksissä on huomioitava verojen vaikutukset työllisyyteen, kasvuun ja ostovoimaan.

Verokartoituksessa nostettiin kuitenkin mahdollisena keinona esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen sekä myös alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen.

Ajoitus on huonompi kuin ehkä koskaan aiemmin. Juuri nyt Suomi tarvitsee kipeästi kilpailukykyä, kasvua, ostovoimaa ja yrittäjyyttä velkataakan maksamiseen. Osinkoverotuksen kiristäminen olisi ehdottoman väärä signaali yrittäjille ja omistajille, joiden odotetaan investoivan ja työllistävän.

Ajatus veronkiristyksillä kerättävien lisäverotulojen suuruudesta on myös epärealistinen. Veronkiristykset johtaisivat väistämättä käyttäytymisvaikutuksiin ja esimerkiksi jaettavien osinkojen pienenemiseen. Tällöin veropohja kapenisi eikä laskennallisia lisäverotuottoja tosiasiassa ainakaan täysimääräisesti saataisi.

Suomen osinkoverojärjestelmässä on kiistattomia vahvoja puolia, kuten vahvaan pääomarakenteeseen kannustaminen, mutta siinä on tunnistettu myös kehittämiskohteita. Jos osinkoverotuksen muuttamista harkitaan, tulisi pistemäisten parametrien muutosten asemesta lähteä arvioimaan järjestelmää kokonaisuutena sekä analysoida mahdollisten uudistusten vaikutusta yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn.

Lisätietoja:
Tomi Viitala
Johtava veroasiantuntija
Keskuskauppakamari
tomi.viitala@chamber.fi
+358 45 7731 2025

Tuottava Idea – innovaatiokilpailu on käynnissä!

Suomen Nuorkauppakamareiden
Tuottava Idea – innovaatiokilpailu on käynnissä!

Tuottava Idea -kilpailun kansallisina kumppaneina mm. Nasdaq, Genelec, Rantalainen ja Start Up Lions.

MISTÄ KYSE?
Kaikille avoin innovaatiokilpailu, joka järjestetään jo 46.n kerran!

Tavoitteena nostaa esiin suomalaisia tuottavia ideoita ja innovaatioita sekä buustata niitä niin paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Innovaatiot kun toimivat talouden moottoreina ja kehityksen kirittäjinä. Kilpailuaika 1.3. – 15.4.2023. Uudistuneet sarjat: Innovaatio ja StartUp -sarjat. Aluevoittajat julkistetaan syyskuussa alueellisissa gaaloissa. Alue B:n aluevuosikokous ja gaala 23.9. Helsingissä. Kansalliset voittajat julkistetaan 31.10. Nasdaq Helsingin Pörssitalolla.

ONKO SINUN IDEASI TUOTTAVA IDEA 2023?

Kilpailuun voi osallistua max. 3v. vanhalla, tuottavassa käytössä olevalla idealla tai innovaatiolla, joka liittyy tuotteeseen, palveluun, liikeideaan, tuotantomenetelmään tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen. Start Up -sarjaan voi osallistua myös tuotteistamisvaiheessa olevalla idealla. Tuomaroinnissa painotetaan idean innovatiivisuutta, ajankohtaisuutta, vastuullisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan. Arviointi tapahtuu hakemuksen perusteella.

NÄKYVYYTTÄ JA BUUSTIA BISNEKSEEN!

Kilpailun voittaja saa ainutlaatuista näkyvyyttä, mm. logonsa näkyviin New Yorkin Times Squaren valotaululle ja kunnian soittaa Helsingin pörssin avauskelloa. Palkitsemistilaisuudessa voittaja pääsee kertomaan Tuottavasta Ideastaan yleisölle sekä medialle.

”Olemme saaneet ainutkertaisen näkyvyyden uudelle tuotteellemme. Voittomme noteerattiin mm. Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja Japanissa. Kilpailun kautta saatava näkyvyys on jotain, mitä rahalla ei ole ostettavissa. Kannustamme lämpimästi osallistumaan kisaan.”

Jens Remmer, myyntijohtaja, Jujo Thermal Oy, Tuottava Idea 2022 voittaja, yrityssarja

MITEN MUKAAN?
Ole yhteydessä alueesi nuorkauppakamarin yhteyshenkilöön ja jätetään hakemus 15.4. mennessä. Lisätietoja kilpailun nettisivuilta www.tuottavaidea.fi

Lisätietoja kilpailusta sekä muusta toiminnasta saat paikalliselta nuorkauppakamarilta!

Yhteyshenkilönne hakemuksen tekoon:

Riikka Peni, 040 734 1467, riikka.peni@jci.fi
Mikkelin Nuorkauppakamari ry
https://jcmikkeli.fi

Asta Lintumäki, 040 531 7781, asta.lintumaki@jci.fi
Savonlinnan Nuorkauppakamari ry
https://www.jcisavonlinna.fi/

Veera Ullah, 040 012 7108, veera.ullah@jci.fi
Pieksämäen Nuorkauppakamari ry
https://www.facebook.com/pieksamaennuorkauppakamari/

06.03.2023 14:14

Tulossa teema-aamu hallitustyön johtamisesta!

Hallituksen tehokas hyödyntäminen on avainasemassa yrityksen muutoskyvykkyyden näkökulmasta. Aktiivinen hallitus on yrityksen voimavara ja parhaimmillaan kilpailuetu.

Jotta toimitusjohtaja ja yritys saavat kaiken irti hallituksesta, tulee sitä johtaa tehokkaasti. Etelä-Savon kauppakamari järjestää yhdessä Xamkin kanssa teema-aamun Mikaelissa ti 25.4. hallitustyön johtamisesta. Tapahtumassa DI, eMBA ja hallituspartneri Jari Osmala kertoo ja antaa esimerkkejä hallituksen tehokkaasta hyödyntämisestä erilaiset tilanteet ja tavoitteet huomioiden.

Tule kuulemaan, keskustelemaan ja saamaan ideoita, miten oma hallituksesi voisi toimia vielä monipuolisemmin! Tapahtuma alkaa aamupalalla klo 8.30, ohjelma klo 9-11. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Tapahtuma on osa PK-yritysten muutoskyvykkyys -hanketta , jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahastosto sekä Etelä-Savon Ely-keskus. Etelä-Savon kauppakamari on hankkeessa mukana Hallitukset töihin -työpaketilla ja edistää hankkeen ajan yritysten hallitustyöskentelyä alueella.

01.03.2023 09:09

Mielipidekirjoitus: Jäänmurtajahankinnat ovat kriittinen osa liikenne- ja teollisuuspolitiikkaa

Ympärivuotisesti ilman katkoksia kulkeva rahtiliikenne on välttämättömyys Suomen saavutettavuudelle ja ulkomaankaupalle. Tämä ei toteudu ilman joustavaa ja suorituskykyistä jäänmurtajakalustoa. Suomen vanhimmat jäänmurtajat ovat elinkaarensa lopussa. Suurin osa kalustosta on tehty jo ennen 1990-luvun puoliväliä. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä päätös vanhinta kalustoa korvaavien jäänmurtajien hankinnasta ja tunnusteltava tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa hankintojen osalta. Ruotsin tavoitteena on kahden jäänmurtajan tilaaminen tämän vuoden aikana.

Suomen talouden kasvun elementit löytyvät edelleen teollisuudesta, jonka vientisuuntana on nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän länsi. Metsäteollisuus, sähköistyvään yhteiskuntaan liittyvä akku- ja kaivannaisteollisuus ja metalliteollisuus ovat esimerkkejä Suomen talouden vihreään siirtymään linkittyvistä tukijaloista. Itämeren rahtiliikenne on yksi teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäjistä. Merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Investointi moderniin jäänmurtokalustoon edistää myös kansainvälistä saavutettavuutta.

Jäänmurtajilla on keskeinen rooli koko kuljetusketjun päästöjen vähentämisessä. Jäänmurto vaikuttaa merkittävästi kauppalaivaston päästöihin, sillä rahtilaivojen polttoaineen kulutus ja siten myös hiilidioksidipäästöt nousevat, jos väylät eivät ole moitteettomassa kunnossa talvikauden aikana.

Jäänmurtajien hankinnan tulisi olla myös innovatiivinen hankinta. Suuntaamalla hankinnat kotimaahan tuetaan meriklusterin työllisyyttä ja teknologialoikkia. Meriklusteriin kertyy osaamista niin päästöttömämpien käyttövoimien, digitalisaation kuin muiden monikäyttöisyyttä tukevien, uusimpien teknologioiden parissa. Tällä osaamisella voimme vahvistaa paikkaamme globaalissa meriteollisuudessa, osana läntistä yhteisöä.

Esitämme, että vuoden 2023 aikana perustetaan jäänmurtajien suunnitteluun, hankintaan ja operointiin linkittyvistä ministeriöistä ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuva työryhmä. Työryhmän keskeisinä tehtävinä ovat jäänmurtajien elinkaaren aikaisen toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu kansainvälisen saavutettavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden lähtökohdista sekä ensimmäisen/ensimmäisten jäänmurtajien tilaamisen valmistelu.

Esitämme myös, että tulevalla hallituskaudella tunnusteltaisiin uudelleen tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa liittyen jäänmurtajien kilpailutukseen, suunnitteluun ja ensimmäisten jäänmurtajien tilaamiseen.

Nyt on oikea aika vahvistaa yritysten kilpailukykyä, jotta suomalaisyritykset pääsevät kiinni vihreän siirtymän kasvaviin markkinoihin. Liikenne- ja teollisuuspolitiikan pitää olla tiukasti kiinni viennin kehittämisessä ja globaalin kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Teppo Leinonen
Toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

ja 18 muuta kauppakamaria ympäri Suomen

23.02.2023 09:09

Tulevaisuuden ratkaisut: Kauppakamarien eduskuntavaaliteesit 2023

Suomen tulevaisuus vaatii ratkaisuja. Velkaantuva, ikääntyvä ja byrokraattinen maa tarvitsee suunnanmuutoksen. Tavoitteena tulee olla kestävä talous ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka houkuttelee yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään sekä yksittäisiä ihmisiä yrittämään, innovoimaan ja tekemään töitä.

Osaaminen ratkaisee Suomen menestyksen
Vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä, lisätään työllisyyttä ja varmistetaan kannustava verotus
Vauhditetaan investointeja ja vihreää siirtymää sujuvilla kaavoitus- ja luvitusprosesseilla
Varmistetaan koko Suomen saavutettavuus ja logistinen kilpailukyky

Tutustu ratkaisuihimme

15.02.2023 09:09

Kauppakamarien vientijohtajakysely: Kiina-riskit ja USA:n kasvava protektionismi varjostavat myös yrityksiä – EU:n entistä tärkeämpää pitää huolta omasta kilpailukyvystään

Noin 31 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Yhdysvaltain ilmasto- ja veropaketti IRA:n vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin. Myös Kiina-riippuvuuksien purkamista yrityksissä jatketaan määrätietoisesti. Tiedot selviävät tuoreesta kauppakamarien vientijohtajakyselystä. Keskuskauppakamari painottaa, että EU:n on entistä tärkeämpää pitää huolta omasta kilpailukyvystään. Protektionismi ja kilpailun vääristyminen eivät saa estää suomalaisyrityksiä pääsemästä kiinni vihreän siirtymän luomiin kansainvälisiin markkinamahdollisuuksiin.

Kauppakamarien vientijohtajakyselyssä vientijohtajilta kysyttiin vaikuttaako Yhdysvaltojen lisääntynyt protektionismi ja vihreää siirtymää tukeva IRA-tukipaketti yrityksen vientinäkymiin. Inflation Reduction Act (IRA) on Presidentti Bidenin elvyttävä ilmasto- ja veropaketti, jonka tarkoituksena on vauhdittaa vihreää siirtymää.

30,5 prosenttia vastaajista arvioi lisääntyneen protektionismin ja IRA-paketin vaikuttavan yrityksen vientinäkymiin joko merkittävästi (3,5%), jonkin verran (9,6%) tai hieman (17,4%). 47 prosenttia vastasi ettei vaikutusta ole ollenkaan ja noin 23 prosenttia ei osannut arvioida mahdollisia vaikutuksia.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan IRA-paketti on ehdottomasti tarpeen vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Vaarana kuitenkin on, että Yhdysvaltain kasvava protektionismi luo tiiviin translanttisen yhteistyön päälle vastakkainasettelun varjoa, kun vihreän siirtymän edistämiseksi tärkeintä olisi EU:n ja USA:n tiivis yhteistyö.

”EU ja USA tarvitsevat juuri nyt toisiaan ja saumattomilla suhteilla on myös suuri strateginen merkitys, kun maailmanpolitiikassa myllertää. Mannerten välille ei saa muodostua vastakkainasettelua tai vääristynyttä kilpailua, vaan myös vihreää siirtymää edistävää työtä olisi ehdottoman tärkeää tehdä yhdessä. Suomalaisia yrityksiä myös huolestuttaa miten massiivisesti EU tulee vastaamaan IRA-tukipakettiin ja höllentämään omien valtiontukien sääntelyä. On välttämätöntä, että emme vääristä kilpailua sisämarkkinoilla ja pidämme EU:ssa huolta omasta kilpailukyvystämme”, sanoo Toivakka.

Kyselyn mukaan Yhdysvaltojen kiinnostavuus kauppakumppanina on kasvussa. 68 prosenttia arvioi kiinnostavuuden kasvaneen tai kasvavan vuonna 2023 merkittävästi (17,5%), jonkin verran (33,3%) tai hieman (17,5%).

Kiinan arvaamattomuus opettanut yrityksiä hajauttamaan riskejä ja sietämään epävarmuutta

Kauppakamarien vientijohtajille suunnatun kyselyn mukaan 40 prosentilla vastanneista yrityksistä ei ole liiketoiminnan kannalta kriittistä Kiina-riippuvuutta. 26 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista kertoi yrityksensä vähentäneen tai olevan aikeissa vähentää Kiina-riippuvuutta, 22 prosenttia vastasi ettei ole aikeissa vähentää Kiina-riippuvuuttaan.

”Yritykset ovat joutuneet oppimaan elämään geopoliittisessa epävarmuudessa ja riskejä halutaan hajauttaa. Se ei johdu yksin Kiinasta vaan myös yleisestä geopoliittisesta epävarmuudesta. Kaikkia munia ei haluta laittaa samaan koriin, eikä se ylipäätään ole järkevää. Epävarmuuden kanssa maailmankaupassa on opittava elämään”, Toivakka sanoo.

Avoimissa vastauksissa yritykset kertovat hajauttavansa tuotanto- ja toimitusketjuja muualle Kaakkois-Aasiaan ja Eurooppaan, etsivänsä raaka-aineille vaihtoehtoisia toimittajia, ohjaavansa alihankintaa vahvemmin muille alueille ja välttävänsä aktiivista rahoituskohteiden hankintaa Kiinasta. Ovia ei kuitenkaan olla sulkemassa kokonaan.

”Riskit ovat erilaisia eri toimialoilla. Yrityksissä on mietittävä paitsi tuotantoketjuja ja niiden vastuullisuutta, myös sitä kenen kanssa kauppaa käydään, minkälaista kauppaa käydään tai minkälaiseen toimintaympäristöön uudet investoinnit kannattaa tehdä. Riskienhallinta ja niihin varautuminen ovat nyt todella tärkeässä asemassa,” sanoo Toivakka.

Kauppakamarien vientiyritysten johtajille suunnattu kysely tehtiin 31.1.-2.2.2023. Kyselyyn vastasi 116 yritystä. Vastanneet yritykset olivat merkittäviä vientiä harjoittavia työnantajayrityksiä eri puolilta Suomea.

>Tutustu kyselyn tuloksiin<

Lenita Toivakka
johtaja, kansainväliset asiat/Keskuskauppakamari
maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC
lenita.toivakka@chamber.fi
+358 50 464 6552

13.02.2023 12:12

Itäisen Suomen visiotyöstä konkreettisia ehdotuksia yhteiseen tekemiseen

Itäisen Suomen visiotyö on valmistunut. Alueiden, yritysten ja valtion tiiviissä yhteistyössä syntyneen vision tärkein tavoite on vahvistaa elinvoimaa itäisessä Suomessa. Tämä syntyy konkreettisista toimista, joilla alueella olevaa potentiaalia hyödynnetään uudella tavalla.

”Itäisen Suomen menestys ja tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yritykset menestyvät ja syntyy uusia työpaikkoja. Visiossa nostetaan esiin lukuisia konkreettisia ja nopeastikin toimeenpantavia toimia, joilla tämä on toteutettavissa. Yhteistyö on avainsana vision saavuttamisessa”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus elinvoiman osatekijöinä

Visiotyössä nostetaan esiin konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan Itäisen Suomen elinvoimaa yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä.

Elinvoiman vahvistamisen elementtejä ovat:

elinkeinoelämän ja osaamisen kehittäminen, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan investoinneille,
koulutus ja TKI-toiminta, joka tekee itäisestä Suomesta houkuttelevan osaajille ja opiskelijoille,
turvallisuudesta ja omavaraisuudesta huolehtiminen, joka takaa vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön sekä sujuvan arjen sekä
saavutettavuus, joka on kehittämisen ja arjen sujuvuuden ehto.

Itäinen Suomi houkuttelevaksi investoinneille

Visiossa nostetaan esiin esimerkiksi energiamurroksen kautta syntyvä yritystoiminta ja työpaikat sekä kestävän matkailutarjonnan kehittäminen vastaamaan kansainvälistä kysyntää. Mahdollisuutena nähdään myös Itäisen Suomen toimiminen testialustana hyvinvointi- ja terveystutkimukselle.

Itäinen Suomi houkuttelevaksi kehittäjille ja opiskelijoille

Visiossa nähdään tärkeänä, että koko itäisen Suomen alueella kehitetään systemaattisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiiviimmäksi, jotta koulutus vastaa yhä paremmin yritysten osaamistarpeisiin ja opiskelijoilla on jo opintojensa alkuvaiheessa mahdollisuus tutustua yrityskenttään ja myöhemmässä vaiheessa kiinnittyä siihen harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta.

Muita esiin nostettuja keinoja ovat korkeakoulujen verkostoitumisen vahvistaminen, Business Finlandin toiminnan kehittäminen itäisessä Suomessa sekä TKI-rahoitusinstrumentin kehittäminen pk-yrityksille.

Itäinen Suomi kaikille saavutettavaksi

Vision mukaisesti itäisen Suomen pitää olla sekä fyysisesti että digitaalisesti saavutettava. Itäinen Suomi voisi myös toimia testi- ja ratkaisualustana harvaan asuttujen alueiden digiratkaisujen testaamisessa.

Kokonaisuusturvallisuus koostuu useista tekijöistä

Visiossa nostetaan esiin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen. Tärkeinä kokonaisturvallisuuden osina nähdään myös ennakointiosaamisen lisääminen ja polarisaation ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen.

Visiosta toteutukseen

Itäisen Suomen vision toteuttamisen liikkeellelähtö ja toimivuus perustuvat yhteiseen ymmärrykseen tilannekuvasta ja tavoitteista, mutta myös keinoista, joilla haluttu tavoite saavutetaan.

Olemassa oleviin ja jo totuttuihin työkaluihin ja toimintamalleihin tarvitaan uutta näkemystä, jota voidaan tuoda esimerkiksi julkisen, yksityisen sekä kansalaistoiminnan yhteistyön kehittämisen avulla.

Tällaisina uusina toimintamalleina visiossa ehdotetaan valtion ja itäisen Suomen toimijoiden välille laadittavaa aiesopimusta alueiden elinvoiman edistämiseksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Muina toimintamalleina nostetaan esiin itäisen Suomen foorumin perustaminen sekä pilottien ja kokeilujen käynnistäminen.

Miksi visiotyö on tehty?

Visiotyön alkusysäyksen aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022. Se muutti itäisen Suomen olosuhteita. Venäjän rajan sulkeutumisella on ollut ensivaiheessa nopea taloudellinen merkitys, kun rajan ylittävä kaupankäynti ja matkailu ovat pysähtyneet.

Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Työryhmän loppuraportti julkaistiin budjettiriihen yhteydessä 1.9.2022. Yksi raportin suosituksista oli, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Samalla itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on osaltaan koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtiminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman vision kokoamisesta on vastannut sidosryhmäyhteistyön pohjalta aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Julkaisun liitteenä on Helsingin yliopiston professorin Sami Moision kirjoitus geopolitiikan uudesta ajasta ja itäisen Suomen tulevaisuuden tekijöistä.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell, p. 029 504 7332
teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, TEM, p. 029 504 7150
erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila, TEM, p. 029 504 7146

09.02.2023 08:08

Lygg tarjoaa lentoyhteyksiä Mikkelistä maailmalle

Yhtiö on kiinnostunut aloittamaan säännöllisen lentoliikenteen Mikkelin lentoasemalta.

Uusi suomalainen lentämisen alustayhtiö Lygg käynnistää neuvottelut, joiden tavoitteena on aloittaa säännöllinen lentoliikenne Mikkelin lentoasemalta.

”Olemme antaneet alueen yrityksille ohjeellisen tarjouksen, jossa tarjoamme lentoyhteyksiä Mikkelistä Tampereelle, Tukholmaan, Riikaan, Helsinkiin ja Tallinnaan”, Lyggin toimitusjohtaja Roope Kekäläinen kertoo.

Tarjous on alustava ja ehdotettuja aikatauluja ja yhteyksiä tarkennetaan yhteyksien käyttöön sitoutuvien yritysten kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. Alueen yritykset on kutsuttu infotilaisuuteen Mikkeliin 7.3.2023.

”Nyt annettu kohdevalikoima perustuu Mikkelissä aiemmin alueella toteutettuun lentoliikenneselvitykseen”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Jukka Kumpusalo kertoo.

Yhtiö ehdottaa liikennöitäville reiteille kahta vuoroa viikossa. Jos kysyntää on enemmän, voidaan liikennöintiä laajentaa aina 5 viikoittaiseen reittivuoroon saakka.

”90 minuutin saavutettavuusalueella Mikkelin lentoasemasta asuu lähes 670 000 ihmistä. Vienti- ja matkailualan yritysten määrä lentoaseman vaikutusalueella on merkittävä,” Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo.

Lygg toimii uudella ja täysin markkinaehtoisella toimintatavalla, jossa lentoihin ei kohdistu julkista tukea. Toimintamallissa optimoidaan alueellista lentämistä sekä aikataulujen että käytettävän konekoon suhteen. Tyypillisimmin yhtiö käyttää yhteysväleillään liikelentokoneita. Jokaisen lennon CO2-päästöt ylikompensoidaan Compensate ™-hyvityspalvelun kautta.

Lämpimästi tervetuloa 7.3.2023 klo 15.00 Mikkeliin kuulemaan lentämisen mahdollisuuksista lisää. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen 6.3. mennessä oheisesta linkistä!