Tekijä: Kristina Mustonen

Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.

Iranin sotatilanne on nostanut kuljetuskustannuksia, sillä tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoainekustannukset ovat kasvaneet tuntuvasti maalis-huhtikuun aikana. Logistiikkakustannukset ovat tyypillisesti suurimmat raskaassa vientiteollisuudessa, mutta myös kaupan alalla logistiikkakustannusten kasvu on heikentänyt kilpailukykyä.

”Suurinta kasvu on ollut merikuljetuksissa, sillä merirahdin hintoja ovat polttoainekustannusten lisäksi nostaneet vakuutusmaksujen ja bunkrauskustannusten kasvu sekä merireittien pitenemisen aiheuttama kustannusten kasvu”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.

Logistiikkakustannusten kasvun vaikutukset arvioitiin suurimmiksi teollisuuden toimialalla, jossa noin 13 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi kustannusten kasvun vaikuttavan kilpailukykyynsä suuresti.

”Logistiikkakustannusten äkillinen kasvu on heikentänyt yritysten kilpailukykyä, mutta toistaiseksi vain noin kymmenen prosenttia yrityksistä arvioi nousun vaikutukset kilpailukykyynsä suuriksi. Vaikutusten pitkäaikaisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, saadaanko liikenne Persianlahdelle normalisoitumaan lähiviikkoina”, sanoo Kalenoja.

Kalenojan mukaan tiekuljetusten kallistuminen näkyy yrityksille konkreettisimpana Iranin sotatilanteen seurauksena, sillä kotimaan kuljetuksista suurin osa hoituu kumipyörillä. Tiekuljetuksissa polttoainekustannusten osuus on keskimäärin 20–30 prosenttia kokonaiskustannuksista.

”Noin viidennes vastanneista yrityksistä pitää tiekuljetusten hintojen nousua kilpailukykynsä kannalta erittäin haitallisena. Eniten tiekuljetusten kustannusten kasvu on haitannut kaupan alaa, jossa yli kolmannes yrityksistä arvioi hintojen nousun erittäin haitalliseksi. Myös teollisuustoimialoilla lähes 30 prosenttia arvioi tiekuljetusten hintojen nousun erittäin haitalliseksi”, sanoo Kalenoja.

Kalenojan mukaan tiekuljetusten osuus logistiikkakustannuksista on verrattain pieni vientiteollisuudessa, jonka suurin yksittäinen logistiikkakustannusten osatekijä on merikuljetukset. Kaupan ja teollisuuden yrityksistä lähes 30 prosenttia arvioi merirahdin hintojen nousun ja hieman yli kymmenen prosenttia lentorahdin hintojen nousun erittäin haitalliseksi kilpailukyvylleen. Kalenojan mukaan meri- ja lentorahdin kallistuminen vaikuttaa erityisesti vienti- ja tuontiyritysten kilpailukykyyn.

”Merirahdin merkitys on erityisesti vientiteollisuudelle ja kaupan alalle tärkeä, sillä lähes 95 prosenttia ulkomaan tavarakaupasta kulkee meritse. Logistiikkakustannusten kasvu nostaa herkästi inflaatiota, sillä kustannusten kasvu siirtyy ketjussa eteenpäin tuotteiden kasvavina hintoina”, sanoo Kalenoja.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 14.-16.4.2026 ja siihen vastasi 1310 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare jäsenyrityksiltä. Siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Työtä viitostien ja yhteisten tavoitteiden eteen on tehty kohta jo kuusikymmentä vuotta ja työtä jatketaan edelleen.  Tämän työn merkeissä Viitostie ry:n hallituksen jäsenet kävivät torstaina 9. huhtikuuta tapaamassa eri tahojen edustajia.

Päivän aikana käydyissä keskusteluissa Viitostie ry nosti vahvasti esiin haastavan geopoliittisen tilanteen vaikutukset elinkeinoelämälle sekä turvallisuuteen. Yhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuuteen tulee varautua ennakkoon ja että viitostietä tulee kehittää kokonaisuutena. Yhteydet sekä etelään että pohjoiseen ovat tärkeät niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vaihtoehtoisen pitkittäisen TEN-T ydinkäytävän ja sotilaallisen liikkuvuuden Viitosväylän (Viitostie, Savon rata ja Kuopion lentokenttä). Tarkasteltaessa Viitostietä koko pituudeltaan, uusien hankkeiden heikko suunnitelmavalmius näyttää huolestuttavalle.  Tarvitaan huomattavia toimia ja resursseja suunnitteluvalmiuden parantamiseen, jotta yksi merkittävimmistä Suomen pääväylistä pystyy vastaamaan elinkeinoelämän ja puolustuksen tarpeisiin.

Väylävirastoon terveiset yhdistyksen hallitukselta

Heti aamusta hallituksen jäsenillä oli ilo tavata Väyläviraston johtoa. Keskustelua käytiin erityisesti Viitostie ry:n kriittisestä merkityksestä turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

Väylästä keskusteluun osallistuivat Kari Wihlman (pääjohtaja, VT), Anna Jokela (johtaja, yhteiskuntasuhteet ja henkilöstö), Pekka Rajala (johtaja, logistiikka, DI), Jaakko Knuutila (toimialajohtaja, suunnittelu, OTM) ja Mirja Noukka (toimialajohtaja, toiminnanohjaus, DI).

Puoluesihteerien kanssa keskusteltiin tulevista hallitusohjelmista

Viitostie ry toi 23 kunnan ja kolmen kauppakamarin viestiä puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin Viitostien suunnitteluvalmiuden ja väylän kehittämisen tärkeydestä. Lounaalla seurana oli Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen ja iltapäiväkahvilla Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-Aho. Keskusteluissa nousi esiin Viitosväylän kuuden maakunnan elinkeinoelämän vahvuudet ratkaista Suomen haastavaa taloudellista tilannetta, kasvua ja kilpailukykyä erityisesti energiateollisuudessa, vihreässä siirtymässä, mineraalitaloudessa, lääketeollisuudessa ja hyvinvointiteknologiassa sekä maa- ja metsätaloudessa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun ajankohtaisia

Iltapäivällä hallituksen jäsenet tapasivat Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärven, joka kertoi ajankohtaisimmat liikennejärjestelmäsuunnittelun kuulumiset osallistujille. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja päivitettävässä Liikenne 12 –suunnitelmassa korostuvat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet Suomessa. Visiona on, että 2050 Suomen liikennejärjestelmä on toimiva, turvallinen ja kestävä sekä edullisesti kaikille väestöryhmille saavutettava. Haasteena on, kuinka väyläverkon kehittämiseen saadaan rahoitusta.

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia on valmistunut. Strategiassa tarkastellaan rajat ylittäviä yhteyksiä neljästä näkökulmasta: infrastruktuuri, liikennepalvelut, kalusto sekä sääntely. Strategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista liikennejärjestelmävalmiutta parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, parantamalla sotilaallista liikkuvuutta ja tukemalla turvallisia ja häiriöttömiä toimitusketjuja.

Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta

Illallisella kansanedustajien kanssa keskusteltiin Viitostie tärkeydestä Suomelle ja Euroopalle, onhan Suomen ja Venäjän rajan pituus yli 1300 kilometriä. Viitostien merkitys korostuu koko ajan enemmän kilpailukyky-, resilienssi-, huoltovarmuus- ja erityisesti puolustus- ja turvallisuusnäkökulmista. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä) ympärille.

Paikalla olivat Viitostien varren kansanedustajista Vesa Kallio, Sheikki Laakso, Anna-Kristiina Mikkonen, Jaana Strandman, Paula Werning, Pekka Aittakumpu, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Marko Kilpi ja Veijo Niemi.

Valtatie 5 ja Viitostie ry

Valtatie 5 (Viitostie) on yksi Suomen pääteistä, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Lapin Helsinkiin. Tie on keskeinen alueen elinvoiman ja menestyksen tekijä. Viitostie erkanee nelostiestä Heinolan Lusissa ja yhdistyy takaisin nelostiehen Sodankylässä. Tien pituus välillä Lusi – Sodankylä on 910 km. Tie kulkee 6 maakunnan ja 26 kunnan läpi. Liikenne koko yhteysvälillä vaihtelee voimakkaasti (400–36 000) ajoneuvoa/vrk. Tie turvaa yritysten sekä kuntien isojen investointien kanssa vaikutusalueen kasvua ja toimintaedellytyksiä. Tietä on paranneltu pätkittäin eri vuosikymmeninä, nykystandardiin verrattuna investointivelka on merkittävä (lähes miljardi euroa). Vuosien 2022–2024 aikana toteutetun laaja-alaisen aluekehityshankkeen yhteydessä on laadittu useita selvityksiä viitoskäytävän merkityksestä ja koottu kattava kumppanuusverkosto suomenviitoskaytava.fi

Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistys on toiminut vuodesta 1968 lähtien. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella. Viitostie ry:n jäsenenä on 23 kuntaa/kuntayhtymää ja kolme kauppakamaria.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja. viitostie.fi Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Helsingissä yhdistyksen hallituksesta paikalla olivat puheenjohtaja Kaija Savolainen, varapuheenjohtaja Martti Turunen, tiedottaja ja sihteeri Saara Liukkonen, Mervi Simoska, Jari Kyllönen, Marjo Säärelä ja Matti Raatikainen.

Lisätietoja: 

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes on ollut Etelä-Savon kauppakamarissa vauhdikas. Alkuvuosi on rakentunut vahvasti jäsenyritysten toimintaympäristön kehittämisen, vaikuttamistyön ja uudenlaisten yhteistyöavauksien ympärille.

Maakunnan elinkeinoelämässä näkyvät edelleen samat suuret kysymykset kuin viime vuonna: saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus hiukan toimialasta riippuen, investointien edellytykset ja yritysten kasvun tukeminen. Samalla keskusteluun ovat nousseet yhä vahvemmin datatalous, vihreä siirtymä ja ruokavienti. Alueen taloudessa yrityksiä haastaa entistä enemmän kysynnän väheneminen, tämä käy ilmi useammastakin alueen yrityksille tehdystä kyselystä.

Alkuvuoden aikana olemme valmistelleet tulevia tavoitteita jo vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Valmistelua on tehty niin valiokunnissa, osastoissa kuin useissa eri yhteistyöverkostoissa. Samalla valtakunnallisia teemoja on hiottu kauppakamarien toimitusjohtajien kesken.

Saavutettavuus ratkaisee kilpailukyvyn

Etelä-Savon kilpailukyky rakentuu yritysten kannalta usein saavutettavuuden varaan. Siksi liikenne- ja infrastruktuurikysymykset ovat olleet alkuvuoden tärkeimpiä teemoja. Itä-Suomessa tarvitaan samat logistiset toimintaedellytykset kuin Länsi-Suomessa. Enempää ei tarvita. Ajallinen saavutettavuus on aiempiin vuosiin nähden jopa heikentynyt teiden kunnon heikkenemisen ja junavuorojen vähenemisen myötä sekä raiteiden heikkenevästä kunnosta johtuen.

Erityisesti Mikkelin Savilahden sillan tilanne on noussut vahvasti esiin. Nykyinen silta on heikkokuntoinen ja rajoittaa jo raskasta liikennettä. Uuden sillan suunnittelu etenee, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2028. Hanke on koko maakunnalle merkittävä, sillä sillalla kulkee noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Myös valtatie 14:n parantaminen, Savon radan kehittäminen sekä Itäradan eteneminen ovat olleet aktiivisen vaikuttamistyön kohteena. Kauppakamari on käynyt alkuvuoden aikana useita keskusteluja alueen kansanedustajien kanssa ja tuonut esiin Etelä-Savon elinkeinoelämän tarpeita myös maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin.

Saavutettavuus ei kuitenkaan ole enää pelkästään teitä ja ratoja. Yritysten toimintaedellytykset rakentuvat yhä enemmän myös tietoliikenneyhteyksien varaan. Olemme nostaneet esiin mobiili- ja tietoliikenneverkkojen puutteita sekä vaatineet parannuksia erityisesti haja-asutusalueille. Asia on tärkeä myös monipaikkaisuuden näkökulmasta, missä Etelä-Savolla vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana on merkittävä kasvupotentiaali. Vapaa-ajan asumisen viipymän piteneminen ja laajeneva etätyö mahdollistavat kulutuskysynnän suuntautumisen Etelä-Savon yrityksiin erityisesti kaupan ja palveluiden sektorilla.

Myös Savonlinnan lentoaseman tulevaisuus on ollut vahvasti esillä. Kauppakamari vaikuttaa aktiivisesti siihen, että lentoaseman merkitys alueen saavutettavuudelle tunnistetaan myös valtakunnallisesti. Voisi puhua jopa alkavasta puolustustaistelusta, kun Finavian strategiaa aletaan pian päivittämään ja lentoasemaverkkoa arvioimaan. Savonlinnan lentoasema on alueen kannalta kriittinen yritysten asioinnin ja matkailun kehittämisen kannalta.

Yritysten kasvun edellytyksiä rakennetaan

Alkuvuoden aikana olemme jatkaneet työtä yritysten kasvun, investointien ja viennin edellytysten vahvistamiseksi.

Teollisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat tällä hetkellä energian saatavuus, sähköverkon kapasiteetti ja investointien ennakoitavuus. Teollisuuden energiatarpeita koskeva selvitys valmistui maaliskuussa, ja sen viesti on selkeä: sähköverkkojen rakentamista ja lupaprosesseja on nopeutettava, jotta alueelle voidaan saada uusia investointeja. Uudistuva teollisuus ja alueelle kohdentuvat investoinnit vaativat puhtaan energian tuotantoa, jota erityisesti Pieksämäelle on jo syntynyt. Haasteena on edelleen tutkavalvonnan ja tuulivoiman haastava suhde. Käytännössä tuulivoiman rakentaminen viitostien itäpuolelle on hankalaa. Ongelmia pitäisi kuitenkin pystyä ratkaisemaan, jotta Itä-Suomi ei jää tässäkin asiassa takamatkalle.

Teollisuuden investointien kentällä on monellakin tapaa hiljaista. Haasteina on ajoittain ollut rahoituksen saatavuus. Itä-Suomi ohjelman ja valtion teollisuuspoliittisen strategian osalta oltiin aluksia toiveikkaita, mutta todelliset ratkaisut jäivät puuttumaan. Olemme vaikuttamisessa nostaneet esiin esimerkiksi PK-teollisuuden investointien verohuojennuksia kehittämisen vastaavasti kuin suurteollisuudessa. Tämä tukisi teollisten investointien käyntiin lähtemisestä ja verohuojennus tulisi käyttöön valmiin investoinnin myötä. Rajan investointihuojennuksen käytön mahdollistumiselle tulisi olla sellainen, että se osuisi myös Etelä-Savon teollisuuden tarpeisiin.

Vientiin liittyen alkuvuonna on tehty työtä erityisesti elintarvikealan ja puolustusteollisuuden suuntaan. Yhteistyö Savo Defencen kanssa jatkuu, ja tavoitteena on vahvistaa alueen puolustustarvike- ja kaksikäyttötuotteita valmistavien yritysten asemaa.

Ruokavienti on puolestaan noussut yhdeksi mielenkiintoisimmista uusista avauksista. Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita Saimaa-brändin, puhtaan luonnon ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden varaan. Näillä ja Suomen puhtaan tuotannon brändillä on vahvaa vastakaikua maailmalla. Valitettavasti Suomen elintarviketuotteiden vienti on kuitenkin merkittävästi vaikkapa Baltiaa tai muita pohjoismaita jäljessä. Tuote meillä on kunnossa mutta osuvat toimenpiteet puuttuvat. Jo lähimarkkinat Euroopassa tarjoavat merkittävää kasvupotentiaalia tälle sektorille.  Alkuvuoden aikana olemme koonneet ensimmäistä kertaa yhteen toimijoita pohtimaan, miten alueen ruokavientiä voitaisiin kasvattaa pitkäjänteisesti.

Tavoitteena ei ole pelkästään yksittäisten yritysten tukeminen, vaan yhteisten vientikonseptien rakentaminen ja koko maakunnan ja Suomen tunnettuuden vahvistaminen elintarviketuotesektorilla.

Datatalous nousee uudeksi kilpailutekijäksi

Yksi alkuvuoden kiinnostavimmista teemoista on ollut datatalous.

Datasta, tekoälystä ja tiedon hyödyntämisestä on nopeasti tulossa kilpailukykytekijä myös Etelä-Savossa. Keskusteluissa on noussut esiin tarve lisätä yritysten ymmärrystä siitä, miten dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa, miten tietoa suojataan ja millaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo eri toimialoille.

Alkuvuoden aikana on valmisteltu uuden digi- ja datatalousvaliokunnan perustamista. Tarkoituksena on koota yhteen alueen yrityksiä ja asiantuntijoita pohtimaan esimerkiksi datan omistajuutta, huoltovarmuutta, sääntelyä, tekoälyä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla luotaisiin mahdollisuuksia lisätä alueen yritysten ymmärrystä tämän monimutkaisen aihekokonaisuuden teemoista.

Samalla olemme nostaneet esiin sen, että datatalous, joka on myös Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiä, tulisi olla vahvemmin alueen elinkeinoelämän fokuksessa. Maakunnalla on mahdollisuus profiloitua vahvemmin uuden teknologian hyödyntäjänä, jos yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden välillä toimii.

Osaaminen ja koulutus tarvitsevat uusia ratkaisuja

Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen yksi alueen suurimmista haasteista tietyillä aloilla. Koulutuksen rahoitus on keskeinen kysymys. Ammatillisessa koulutuksessa merkittävä osa koulutettavissa on aikuisia alan vaihtajia. Samalla tähän oppijajoukkoon osuvat merkittävät rajoituksen leikkaukset. Tämä haastaa alueen yrityksiä erityisesti jos työvoiman kysyntä jälleen lähtee kasvuun talouden elpymisen myötä.

Olemme alkuvuoden aikana tehneet tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Keskustelut Xamkin ja LUT:n roolista Etelä-Savossa ovat olleet ajankohtaisia, kun valtakunnallisesti pohditaan korkeakoulukentän rakennetta ja mahdollisia yhdistymisiä. Olemme toteuttaneet muun muassa kyselyn jäsenillemme, miten korkeakoulukentän muutokset nähdään. Asia on alueen kannalta merkittävä, kauaskantoinen ja yritysten kasvuun vaikuttava. Siksi on tärkeää, että saisimme mahdollisimman kattavasti eri näkökulmat päätöksentekijöiden käyttöön.

Etelä-Savon näkökulmasta tärkeintä on, että alueella säilyy vahva korkeakoululäsnäolo ja että yritykset voivat jatkossakin hyödyntää TKI-toimintaa, tutkimusta ja osaamista omassa kehitystyössään. Sekä se, että koulutus ja tutkimustarjonta on kilpailukykyistä ja houkuttelevaa.

Käynnissä on myös oppilaitosyhteistyöoppaan päivitys. Tarkoituksena on koota yhteen kaikki Etelä-Savon oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden palvelut yrityksille helposti löydettävään digitaaliseen muotoon.

Lisäksi olemme jatkaneet keskustelua siitä, miten tekoäly, datatalous ja jopa kvanttitietokoneet muuttavat yritysten osaamistarpeita tulevina vuosina. Haluamme haastaa yrityksiä tarttumaan uusiin teknologioihin ajoissa.

Jäsenpalveluissa näkyvät kohtaamiset ja verkostot

Alkuvuonna jäsenpalveluissa ovat korostuneet koulutukset, verkostot ja mahdollisuudet kohdata muita yrityksiä.

Vuosi käynnistyi näyttävästi Mikkelissä järjestetyllä Yrittäjägaalalla. Helmikuussa järjestetty luottamushenkilöpäivä Tanhuvaarassa kokosi yhteen kauppakamarin vaikuttajia eri puolilta maakuntaa.

Myös HHJ-koulutukset ovat kiinnostaneet hyvin. Mikkelin kaupungin konserniyhtiöille järjestetty kurssi toteutui onnistuneesti, ja HHJ PJ -kurssi toteutuu hyvällä osallistujamäärällä.

Järjestimme alkuvuonna myös hallituslounaan omistajastrategiasta sekä webinaarin kansainvälisestä työvoimasta, osaamisesta ja rekrytoinnista.

Kaikki suunnitellut tapahtumat eivät kuitenkaan onnistuneet odotetusti. Hankintamarkkinat-tapahtuma jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tämä on harmillista sillä yhteistyössä Eloisan ja Yrittäjien kanssa järjestetty tilaisuus olisi ollut aiheeltaan sellainen, joka voisi tukea yritysten mahdollisuutta osallistua Eloisan merkittävään hankintatoimintaan. Samalla saimme tärkeän muistutuksen siitä, että tapahtumien toteutustapoja on uudistettava. Selvitämme parhaillaan, voisiko vastaavan kokonaisuuden toteuttaa jatkossa esimerkiksi webinaarina.

Katse jo kohti vuotta 2027

Vaikka vuosi 2026 on vasta alussa, näkyy taustalla jo seuraava suuri kokonaisuus: vuoden 2027 eduskuntavaalit.

Kauppakamari on käynnistänyt alueellisten hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun yhdessä valiokuntien ja osastojen osalta. Tarkoituksena on varmistaa, että Etelä-Savon kannalta tärkeät teemat näkyvät mahdollisimman vahvasti myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pidemmän aikavälin tähtäimet ovat myös strategisessa uudistumisessa. Keskuskauppakamarin yhteisöstrategiaa päivitetään koko kuluvan vuoden ajan ja rinnalla aloitetaan myös oman kauppakamarimme strategian päivittäminen, jonka hallitus on jo ottanut työpöydälleen. Tämä tulee luonnollisesti näkymään myös jäsenten suuntaan kunhan suunnitelmat tarkentuvat.

Alkuvuosi on osoittanut, että Etelä-Savossa on paljon tahtoa, osaamista ja yhteistyökykyä. Samalla on selvää, että moni maakunnan kannalta tärkeä kysymys vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista.

Kauppakamari jatkaa tätä työtä yhdessä jäsenistönsä kanssa – jotta Etelä-Savo olisi entistä vahvempi paikka yrittää, investoida ja kasvaa. Kauppakamari on jäseniään varten, joten olkaa yhteydessä pienissä ja suurissa kysymyksissä niin katsotaan mitä voidaan tehdä. Samalla käytän tilaisuuden hyväksi ja muistutan kattavista neuvontapalveluistamme, jotka ovat maksutta jäsentemme käytössä. Yleensä ratkaisu löytyy sitä kautta helposti esimerkiksi moniin taloushallinnon, juridiikan, henkilöstöhallinnon tai vientikaupan kysymyksiin.

Jatkossa julkaisemme tämän tyyppisen katsauksen noin kerran kuukaudessa kauppakamarin kuukausittaisen hallituksen kokouksen jälkeen.

Teppo Leinonen
toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

Datatalouden kasvu ja tekoälyn aktiivisempi hyödyntäminen avaavat Etelä-Savon yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyään. Kyseessä on joidenkin arvioiden mukaan jopa seuraava historiallinen teknologian murros ja se vaikuttaa merkittävästi yritysten tuottavuuteen, liiketoimintamalleihin ja kykyyn kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuuden suurin kilpailukykyhyöty tulee niille yrityksille, jotka rohkeasti tarttuvat toimeen.

Yrityskentässä on nähtävissä selvä muutos lyhyessä ajassa. Yrittäjien tuore PK-yritysbarometri kertoo, että tekoälyn käyttö yrityksissä on kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Säännöllisesti tekoälyä käyttävien yritysten määrä Etelä-Savossa oli vuodessa noussut 3 prosentista 20 prosenttiin. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että suurin mahdollisuus on vielä hyödyntämättä.

Tekoälyä käytetään vielä monin paikoin yksinkertaisissa peruskäyttötarkoituksissa, vaikka sen mahdollisuudet ulottuvat huomattavasti monimutkaisempiin kokonaisuuksiin kuten tuotannon optimointiin, palveluiden personointiin, analytiikkaan ja kokonaan uusien liiketoimintamallien rakentamiseen sekä myynnin kehittämiseen.

Eriytyminen on myös merkittävää. Yhä edelleen, jopa neljännes barometriin vastanneista yrityksistä ei käytä edes verkkosivuja. Digitaalinen olemassaolo siten pahimmillaan puuttuu kokonaan.

Etelä-Savossa datatalouden kehitys on saamassa vahvaa vauhtia useasta suunnasta. Maakuntaan suunnitellaan datakeskuksia, jotka voivat vahvistaa alueen digitaalista infrastruktuuria ja houkutella uusia investointeja sekä vauhdittaa jo alueella toimivien alan yritysten kasvua.

Aihepiirin tutkimus ja yritysyhteistyö vahvistuu datatalouden työelämäprofessorin aloittaessa. Myös julkinen sektori tunnistaa potentiaalin. Muun muassa maakuntaliitto listaa datan ja tekoälyn potentiaalin laatimassaan älykkään erikoistumisen strategiassa. Viime aikoina keskeiseksi EU-tasoiseksi kysymykseksi noussut datan huoltovarmuus on aihe, jossa maakunnassa on jo nyt vahvaa osaamista.

Etelä-Savon kauppakamari haluaa omalta osaltaan vauhdittaa tätä myönteistä kehitysnäkymää. Kauppakamari valmistelee datatalouden valiokunnan perustamista tukemaan yrityksiä datan ja tekoälyn hyödyntämisessä. Valiokunnan tavoitteena on muun muassa tuoda yhteen yrityksiä, asiantuntijoita ja kehittäjiä sekä jakaa käytännön kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten datasta rakennetaan kilpailuetua kaikille alueen yrityksille.

Datatalous ei ole vain suurten teknologiayritysten asia. Se koskee yhtä lailla teollisuutta, palvelualoja, matkailua ja logistiikkaa. Potentiaalia on kaiken kokoisissa yrityksissä kaikilla toimialoilla. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että yritykset, tutkimusorganisaatiot järjestöt ja julkinen sektori tarttuvat tähän mahdollisuuteen yhdessä. Oikeilla investoinneilla osaamiseen, infrastruktuuriin ja yhteistyöhön datataloudesta voi muodostua maakunnan uusi kasvun menestystekijä.

Teppo Leinonen

Kirjoittaja on Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja.

Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.

Suomen kauppakamarien ja Destian tänään julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla.

Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.

– Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.

Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.

– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:

• Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
• Lupaprosessien sujuvoittaminen
• Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
• Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.

– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Paula Erkkilä, Pohjanmaan kauppakamari, paula.erkkila@chamber.fi, 044 781 0704
Projektipäällikkö Riku Huhta, Destia, riku.huhta@destia.fi, 040 761 0243

Tutustu raporttiin:

Energiajärjestelmä ja teollisuus_raportti.pdf

Tutustu esitykseen:

Energiajärjestelmä ja teollisuus_esitys.pdf

– – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa.

Selvityksen on toteuttanut Destia, ja sen ovat tilanneet Suomen kauppakamarit (Keskuskauppakamari, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäki-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit).

Selvitys julkaistiin 13.3.2026.

Millaisia kokemuksia eteläsavolaisilla työnantajilla on kansainvälisen osaajan palkkaamisesta ja integroitumisesta työyhteisöön? Entä miltä suomalainen työelämä näyttäytyy kielisyyskysymyksineen kansainvälisen osaajan silmin – ja mikä saa jäämään juuri Etelä-Savoon? 

Näistä teemoista käytiin vilkasta keskustelua Etelä-Savon kauppakamarin, Itä-Suomen Elinvoimakeskuksen ja Xamkin Monivoima-hankkeen webinaarin paneelikeskustelussa helmikuussa 2026. Paneelikeskustelussa yritysmaailmaa edustivat Compitec Oy:n toimitusjohtaja Teijo Puolakka ja Metatavun toimitusjohtaja Mikko Lampi. Kansainvälisten osaajien näkökulmaa toivat keskusteluun Harsh Manek, Xamkissa ylemmän amk-tutkinnon opiskellut restonomi, yrittäjä ja Xamkin työntekijä sekä Shayne Dogelio, Esedun lähihoitajaopiskelija ja Mikkelin keskussairaalan työntekijä. 

Jokainen panelisti sai kommentoida esitettyjä myyttejä omien näkemystensä ja kokemustensa kautta. 

Myytti 1: Kv-osaajan palkkaaminen ja perehdyttäminen on liian työlästä 

Yritykset: Itse rekrytointiprosessi ja perehdytys ovat aina sujuneet mutkattomasti, kun motivaatio on molemmin puolin ollut kunnossa ja englanniksi kommunikointi on luontevaa. Kynnystä madaltavat erityisesti tilanteet, joissa yhteistyö on alkanut jo ennestään tutussa ympäristössä, kuten työharjoittelun tai opintoihin liittyvien projektien kautta. Haasteet eivät ole liittyneet itse rekrytointiin tai työhön, vaan arjen rakentumiseen: sosiaaliseen elämään, liikkumiseen ja kotoutumiseen. Näissä teemoissa kaivataan tukea myös työpaikan ulkopuolelta. 

Osaajat: Rekrytoinnissa ja työsuhteen alkaessa korostuvat oikeanlaisen asenteen ja avoimuuden tärkeys. Positiivinen suhtautuminen rekrytoijien puolelta sekä lämmin vastaanotto työyhteisössä tekevät prosessista sujuvan. Alku voi silti tuntua haastavalta, jos suomalainen työ- ja toimintakulttuuri sekä kieli ovat uusia — ja juuri silloin työyhteisön tuki nousee erityisen tärkeäksi. 

Myytti 2: Kv-osaajien on vaikea päästä “sisään” työyhteisöön 

Osaajat: Vastoin suomalaisten omaa käsitystä itsestään kansainväliset osaajat eivät ole kokeneet suomalaisia jöröinä, vaan avoimina ja ystävällisinä. Työyhteisöön on päässyt kyllä mukaan, kun on itse uskaltanut olla avoin, osallistua keskusteluun ja kysyä rohkeasti, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. 

Yritykset: Kulttuurierot voivat näkyä työyhteisöissä monin tavoin, esimerkiksi arjen käytännöissä ja suhtautumisessa auktoriteetteihin. Yhteiset pelisäännöt ja avoin keskustelu auttavat rakentamaan ymmärrystä ja helpottavat mukaan pääsemistä. Olennaista on myös se, että kansainväliset osaajat huomioidaan muussakin kuin virallisessa vuorovaikutuksessa – esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa. 

Myytti 3: Ilman yhteistä kieltä ei voi toimia työyhteisössä 

Yritykset: Englannin käyttö työyhteisön virallisena kielenä mahdollistaa työn tekemisen, mutta pidemmällä aikavälillä suomen kielen osaaminen nousee keskeiseen rooliin. Ilman suomen kieltä esimerkiksi ammatillinen lisäkouluttautuminen, asiakastyö ja epävirallinen vuorovaikutus työyhteisössä voivat jäädä rajallisiksi. Siksi työyhteisöissä olisi tärkeää rohkaista entistä enemmän suomen kielen opiskeluun. 

Vaikka oma työyhteisö olisi avoin ja vastaanottavainen kansainvälistä osaajaa kohtaan, haasteita voi silti ilmetä yrityksen yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien suhtautumisessa. Joskus kansainvälisen työntekijän kotimaata on kyselty ja hänen luotettavuuttaan kyseenalaistettu. Tämä korostaa tarvetta purkaa ennakkoluuloja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Osaajat: Kielen oppiminen on myös asenne- ja yhteistyökysymys. Shayne ja Harsh opiskelevat molemmat itsenäisesti suomen kieltä ja pyytävät aktiivisesti työyhteisöltään tukea ja apua kielen opiskelussa sekä sanojen ääntämisessä. Nykyään on saatavilla monenlaisia apukeinoja eri kielten ymmärtämiseen ja kommunikointiin, kaikki on kiinni halusta ymmärtää toista ja oppia molemmin puolin. 

Myytti 4: Ei ne kv-tyypit halua jäädä tänne meille / seudulle 

Osaajat: Ajatus siitä, että kansainväliset osaajat olisivat vain läpikulkumatkalla, ei vastaa kokemuksia. Suomessa on turvallista ja rauhallista asua, luonto on upeaa ja ainutlaatuista, ihmiset ovat ystävällisiä sekä avuliaita – miksi täältä lähtisi mihinkään? Shayne asuu Mikkelissä, Harsh Savonlinnassa, ja molemmat ovat tykästyneet kotikaupunkeihinsa eivätkä kaipaa minnekään muualle. 

Yritykset: Työ ja hyvä työyhteisö ovat tärkeitä, mutta alueelle jäämisen kannalta ratkaisevia ovat myös arkeen liittyvät tekijät. Sosiaalinen elämä, alueen saavutettavuus ja esimerkiksi perheen asettuminen vaikuttavat merkittävästi siihen, kokeeko osaaja paikan omakseen. Kun nämä palaset ovat kunnossa, halu jäädä ja rakentaa elämä alueelle vahvistuu. 

Myytit murrettu? 

Paneelikeskustelun perusteella monet kansainväliseen rekrytointiin liittyvät myytit eivät pidä paikkaansa. Kansainväliset osaajat eivät koe Suomea tai suomalaisia etäisiksi tai sulkeutuneiksi, eivätkä työnantajat rekrytointia kohtuuttoman raskaaksi. Kun työyhteisö on avoin, kielten oppimiseen kannustetaan ja arki tukee myös elämää työn ulkopuolella, syntyy pohja pysyvälle sitoutumiselle. 

Kirjoittanut: Kristina Mustonen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon kauppakamari

Kauppakamareiden valtakunnallinen koulutuspooli on valinnut Raija-Leena Söderholmin Vuoden kouluttajaksi 2026. Valinnassa korostuivat hänen vahva asiantuntijuutensa, käytännönläheinen otteensa sekä kyky tehdä hallitustyön teemoista innostavia ja helpommin omaksuttavia. 

Vankkaa osaamista ja innostavaa esiintymistä 

Koulutuspooli kiittää Söderholmia hänen halustaan jakaa kokemustaan käytännön esimerkkien kautta. Osallistujat kuvaavat häntä selkeäksi ja mukaansatempaavaksi kouluttajaksi, joka auttaa ymmärtämään hallitustyön parhaat käytännöt.  

Koulutuspalautteessa Raija-Leenaa ja hänen osaamistaan kuvataan seuraavasti: ”Uskomattoman rautainen ammattilainen. Valtava määrä ymmärrystä lisäävää tietoa hyvin paketoituna.” 

Pitkä ura hallitustyön kehittäjänä 

Raija-Leena Söderholm toimii hallitusammattilaisena sekä valtakunnallisesti Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssien kouluttajana kouluttaen kolmella kielellä, suomi, ruotsi ja englanti. Hän on Hallituspartnerit Turku ry:n aktiivinen jäsen.  

Söderholm on johtanut kahden kansainvälisen yrityksen Suomen, ja toisessa tapauksessa myös Baltian, toimintoja sekä toiminut pörssiyrityksen useissa johtotehtävissä.  

Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on toiminut 17 eri yrityksen hallituksissa jäsenenä tai puheenjohtajana. Näistä kokemuksista kumpuaa hänen koulutuksissa jakamansa osaaminen. 

”Olen vilpittömän yllättynyt saamastani kunniasta. Kauppakamareiden järjestämä HHJ-koulutus oli itselleni alku hallitustyöhön, ja nykyisin kiertäessäni kouluttajana Suomea, saan jokaiselta kurssilta aina uutta ajateltavaa myös itselleni. Näen, että HHJ-kurssit ovat tärkeä osa Suomen tulevaisuuden menestyksen varmistamista ja olen kiitollinen, että saan kouluttajana olla vaikuttamassa siihen,” toteaa tunnustuksesta ilahtunut Söderholm. 

Valinnan tekee kauppakamareiden koulutuspooli 

Vuoden kouluttaja -tunnustuksen jakaa kauppakamareiden valtakunnallinen koulutuspooli, joka kehittää koulutustarjontaa koko maan laajuisesti jäsenyritysten ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Tunnustus jaettiin Turussa HHJ-kurssipäivän päätteeksi 11.2.2026. 

Etelä-Savon kauppakamarin ylimääräinen kokous kokoontui 12.2.2026 valitsemaan kauppakamarin puheenjohtajaa ja yhtä varapuheenjohtajaa. Edellisen puheenjohtajan Mika Lemettisen tultua yrityskaupan myötä esteelliseksi jatkamaan tehtävässään, kauppakamari valitsi uuden puheenjohtajan. Puheenjohtajan tavoitteellinen toimikauden pituus on kauppakamarissa kolme vuotta.

Etelä-Savon kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Marko Palhomaa. Palhomaa toimii Aitoasunnot Palhomaa Oy LKV toimitusjohtajana. Marko Palhomaalla on pitkä kokemus kiinteistönvälistysalalta ja hän on tunnettu ja laajasti verkostoitunut maakunnassa. Kauppakamarin eri tehtävissä hän on toiminut useiden vuosien ajan, viimeisimpänä Mikkelin kauppakamariosaston puheenjohtajana ja Etelä-Savon kauppakamarin varapuheenjohtajana.

Kokouksessa kauppakamarin varapuheenjohtajaksi valittiin MPY Telecom Oyj:n toimitusjohtaja Markus Ala-Hautala. Varapuheenjohtajan tehtävän lisäksi Ala-Hautala aloittaa Mikkelin kauppakamariosaston puheenjohtajana. Muina varapuheenjohtajina jatkavat jo aiemmin päätetysti Norelco Oy:n operatiivinen johtaja Simo Pylkkänen Savonlinnasta ja A2K Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Antti Tarkka Pieksämäeltä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja
Marko Palhomaa
044 083 6852

Varapuheenjohtaja
Markus Ala-Hautala
050 604 86

Toimitusjohtaja
Teppo Leinonen
044 770 0592