Tekijä: Kristina Mustonen

Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä erityisesti liikevaihdon, tilauskantojen ja viennin osalta. Lähes 85 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan. Tilauskantojen ja kannattavuuden kehityksen osalta odotukset seuraavan puolen vuoden jaksolle olivat mittaushistorian myönteisimmät. Erityisen myönteisiä arvioita antoivat teollisuusalan yritykset.

Liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 37 prosenttia vastaajista ja reilut 47 prosenttia yrityksistä odotti tilanteen pysyvän ennallaan. Supistumista odotti vain noin 16 prosenttia vastaajista.

Lukemat ovat kohentuneet selvästi verrattuna edelliseen syyskuun kyselyyn, jolloin kasvua odotti noin 30 prosenttia vastaajista ja supistumista reilut 21 prosenttia.

”Kun lähes 85 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan, voidaan sanoa, että yritysten arvio suhdannenäkymistä on erittäin vakaa ja etumerkiltään selkeästi myönteisen puolella. Aina odotukset eivät toteudu, mutta lähtökohta uuteen talousvuoteen on lupaava”, sanoo Appelqvist.

Kysely tehtiin kauppakamarien jäsenyrityksille tammikuun alussa ja siihen vastasi yli 1700 yritystä.

Erityisen vahvoja liikevaihdon kasvuodotukset olivat kooltaan suuremmissa yrityksissä, joiden painoarvo koko talouden kehityksen kannalta on merkittävä.

Näkymät olivat vahvan myönteisiä myös tilauskantojen suhteen. Kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolle odotti 36 prosenttia vastaajista. Vastaava lukema oli syyskuussa 28 prosenttia, eli nousuodotukset ovat vahvistuneet. Vain noin 16 prosenttia vastaajista odotti tilauskantansa heikkenevän jatkossa. Loput vastaajat ennakoivat tilauskannan pysyvän nykyisellä tasolla.

”Odotus tilauskantojen tulevasta kehityksestä oli korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin vastaavissa kyselyissä. Yrityksistä löytyy vakaata uskoa siihen, että tilauskannat ovat etenemässä myönteiseen suuntaan ja hyvin vähän pelkoa siitä, että tilanne olisi ainakaan heikkenemässä”, sanoo Appelqvist.

Myös vientiä koskevat odotukset olivat alkuvuodesta pirteitä

Vastaajayrityksistä, joilla on vientiliiketoimintaa, yli 37 prosenttia ennakoi vientinsä kasvavan tänä vuonna. Laskua odotti selvästi alle kymmenen prosenttia yrityksistä. Loput arvioivat vientinsä pysyvän ennallaan.

”Yritysten vientiä koskevat arviot ovat sikäli huolettomia, että laskuodotukset ovat hyvin harvinaisia ja kasvuun uskoo selvästi useampi. Kyselyä tehtäessä ei tosin ollut tietoa Trumpin uusista Grönlannin valtaukseen liittyvistä tulliuhkailuista, jotka toteutuessaan toisivat kapuloita viennin rattaisin.  Onneksi Trumpin kohdalla uhkakuvat saattavat väistyä yhtä nopeasti kuin ne ovat ilmaantuneetkin”, sanoo Appelqvist.

Toimialoittain tarkasteltuna positiivisia signaaleja erityisesti teollisuudesta

Teollisuuden vastaajista yli 40 prosenttia odotti tilauskantansa kasvavan seuraavan puolen vuoden jaksolla, kun vastaava lukema oli syksyllä reilut 27 prosenttia. Heikkenemistä odotti enää noin 13 prosenttia vastaajista.

”Teollisuudessa odotukset tilauskantojen näkymistä olivat erityisen vahvoja, mutta odotukset olivat myönteisiä kaikilla toimialoilla. Ilahduttavasti myös pitkäkestoisista vaikeuksista kärsineellä rakentamisen toimialalla oli enemmän vastaajia, jotka ennakoivat tilauskantansa kasvua, kuin niitä, jotka odottivat laskua. Tämä on rohkaiseva merkki, koska rakentamisen matala lähtötaso tuo vahvaa nousupotentiaalia talouteen”, sanoo Appelqvist.

Toimialoista teollisuus näyttäytyi myönteisimpänä myös kannattavuuden kehityksen osalta. Kun vielä syksyllä teollisuuden toimialan vastaajista lähes 28 prosenttia ennakoi kannattavuuden heikkenemistä seuraavan puolen vuoden jaksolla, oli vastaava osuus painunut tammikuussa alle 16 prosenttiin.

”Vaikka heikko kysyntä vaivaa edelleen yrityksiä, kertoo suhdanteen paranemisesta se, että kannattavuuden kehitystä koskevat odotukset eivät ole olleet näin myönteisiä vielä kertaakaan maaliskuusta 2022 alkaneen mittaushistorian aikana”, sanoo Appelqvist.

Etelä-Savossa odotukset kasvusta ovat hiukan varovaisempia

Koko Suomen lukuihin verrattuna Etelä-Savossa odotukset tulevasta kasvusta ovat vielä hieman varovaisempia.  Etelä-Savon alueelta talouskyselyyn vastasi 30 yritystä, joista 63 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavien kuuden kuukauden aikana, kun koko Suomen vastaava prosenttiluku on 85. Tilauskantojen kasvua seuraavalle puolelle vuodelle odotti 17 prosenttia vastaajista ja 37 prosenttia vastaajia puolestaan uskoo tilauskantojen pysyvän samalla tasolla. Suurimmiksi yritysten toimintaa rajoittaviksi haasteista vastaajat nostivat riittämättömän kysynnän ja jännittyneen geopoliittisen tilanteen. Tulevaisuudennäkymät sekä odotukset kasvusta ovat kuitenkin Etelä-Savossakin viime syksyn talouskyselyä toiveikkaammat.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8.-12.1.2026 ja siihen vastasi 1717 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Alkuperäinen julkaisu: Etelä-Savon hyvinvointialue 8.1.2026

Etelä-Savon kauppakamari kuuluu alueellisen varautumisen ja häiriötilanteiden tiedottamiseen liittyvään ryhmään, ja välitämme eteenpäin aiheeseen liittyviä julkaisuja sivuillamme.

Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Mikkelissä Etelä-Savossa, Pielavedellä Pohjois-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikosta (viikolla 2) kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.

Muistutamme, että mahdollisissa tulviin liittyvissä hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.

Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta.

Etelä-Savossa hyytötulvia on hoidettu yhteistyössä Etelä-Savon pelastustoimen ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hyydepatoja on purettu koneavusteisesti Korpikoskella ja Rokkalanjoella Mikkelissä.

Tilannetta seurataan Etelä-Savossa tiiviisti nyt ainakin viikonlopun yli. Seurannassa on Korpikosken ja Rokkalanjoen lisäksi kohteet, joissa on aiemmin esiintynyt hyytötulvariskejä: Läsäkoski Kangasniemellä, Kohisevanjoki Rantasalmella ja Myllyjoki Juvalla.

Kymijoella vedenkorkeudet nousussa

Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.

Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla. Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta.

Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa

ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta.  ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.

Tämä tiedote pohjautuu Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Tulvakeskuksen laatimaan yhteistiedotteeseen 8.1.2026, jota on hieman täydennetty Etelä-Savon tiedoilla.

Puolustusteollisuudessa tapahtuu juuri nyt paljon, ja Savo Defence -verkosto on tarttunut tuumasta toimeen yritysten tukemisessa. Projektipäällikkö Seppo Rantala haluaa varmistaa, että yrityksillä on parhaat mahdolliset edellytykset löytää paikkansa kasvavalla markkinalla. Nyt hän kertoo, mistä verkostossa on kyse, miten hän itse päätyi pestiin ja miltä verkoston tulevaisuus näyttää.

Miksi Savo Defence?

Savo Defence on EU-osarahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on rakentaa tarjontaa puolustusvälineteollisuudelle, kehittää yritysten mahdollisuuksia osallistua muun muassa kansainvälisiin hankintoihin ja hankkeisiin sekä kehittää ja kasvattaa jäsenyrityksiä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Verkoston toimintaa koordinoi projektipäällikkö Seppo Rantala, jolla on vahva ja monipuolinen kansainvälinen tausta: vuosien kokemus ulkoministeriössä vienninedistämisen tehtävissä Atlantin toisella puolen, ja sitä ennen yrittäjänä sekä Helprintin toimitusjohtajana kymmenen vuotta. Myös Kemiran ulkomaankomennukset ja kemistin koulutus Jyväskylässä täydentävät ansioluetteloa. Pitkä ulkomaanjakso tuli päätökseensä alkuvuonna 2025 ja Seppo perheineen muutti takaisin Suomeen.

”Päätimme siinä sitten perheen kanssa, että ulkomaan reissut saavat riittää ja että asetumme Suomeen. Projektipäällikön tehtävä Savo Defence-verkostossa kuulosti mielenkiintoiselta sekä taustaani sopivalta, ja myös uudelta aluevaltaukselta, sillä en ole aiemmin työskennellyt puolustusteollisuudessa. Alalla ja markkinassa tapahtuu tällä hetkellä paljon, ja tämä kehitys jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa”, Seppo kertoo.

Arkea projektipäällikkönä

Sepon työpäivät täyttyvät muun muassa erilaisista tapaamista ja tapahtumista sekä verkoston tunnettuuden edistämisestä erilaisin toimenpitein. Seppo auttaa yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja tarjoaa verkoston yrityksille mahdollisuuksia tapaamisiin esimerkiksi potentiaalisten asiakkaiden, kansanedustajien, viranomaisten ja päättäjien kanssa. Tavoitteena on myös auttaa yrityksiä saamaan jalansijaa markkinassa, joka on perinteinen ja hidas – mutta täynnä mahdollisuuksia.

Verkosto pähkinänkuoressa

Savo Defence-verkostossa on mukana jo lähes 70 yritystä, ja uusia jäseniä etsitään aktiivisesti. Kun kiinnostunut yritys ottaa yhteyttä, sovitaan yrityksen kanssa tapaaminen ja keskustellaan siitä, mitä he tekevät ja mikä tavoite heillä olisi olla mukana verkostossa. Hakemuksia tulee jatkuvasti lisää, ja mukaan mahtuu vielä. Verkoston toiminta perustuu jäsenyritysten tarpeisiin ja toiveisiin: tähän mennessä on esimerkiksi osallistuttu alan messuille, järjestetty omia minimessuja ja verkostoitumistilaisuuksia sekä edistetty TKI-hankkeita. Save Defence-verkostoa rahoittaa maakuntaliitto EU-osarahoituksella.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta

Käynnissä oleva hanke kestää kesään 2027, mutta jatkoa suunnitellaan jo. ”Aihe on todella ajankohtainen ja potentiaalia on paljon – uskon, että tämä työ jatkuu tavalla tai toisella”, Seppo summaa.

Verkoston voima näkyy aktiivisissa yrityksissä

Parasta työssä on Sepon mukaan aktiiviset, kiinnostuneet ja sitoutuneet jäsenyritykset sekä monipuolinen ja mielenkiintoinen työnkuva. Seppo iloitsee myös siitä, että Savo Defence on herättänyt mukavasti huomiota niin maakunnassa kuin ympäri Suomen.

Savo Defence-verkoston menestys rakentuu yhteiselle tekemiselle. Sepon johdolla verkosto jatkaa työtä määrätietoisesti, jotta suomalaisilla yrityksillä olisi parhaat mahdolliset edellytykset toimia ja menestyä puolustusteollisuuden kehittyvällä kentällä – nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja: Savo Defence | Arctic Competence for Comprehensive Defence

Ota yhteyttä Seppoon:

Seppo Rantala
Projektipäällikkö
+358 29 502 4125
seppo.rantala@ely-keskus.fi

Työtä viitostien eteen on tehty vuosikymmeniä ja työtä jatketaan edelleen, yhdessä. Marraskuun 20. päivä Viitostie ry:n hallitus tapasi viitostien merkeissä lounaalla liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen ja hänen erityisavustajansa Tuomas Sorsan sekä Väyläviraston toimialajohtajan, liikenneverkkojen suunnittelu, Pekka Rajalan.

Iltapäiväkahvilla Viitostie ry:n hallituksen edustajat tapasivat kansanedustaja Mikko Polvisen ja Suomen Satamat ry:n toimitusjohtajan Piia Karjalaisen.

Viitostie ry:n hallitus nosti keskusteluihin keskeiset liikenneinvestoinnit elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta.  Yhdistyksen hallitus korostaa sitä, että Viitostietä kehitetään seuraavaksi Siilinjärvi-Iisalmi välillä sekä Heinola-Mikkeli väliltä sekä yleissuunnittelua jatketaan Iisalmesta Sodankylään saakka. Viitostie ry esittää, että valtatie 5, Savon rata ja Kuopion lentokenttä nostetaan TEN-T-ydinverkkoon ja sotilaallisen liikkuvuuden käytävään.

Yhdistys korostaa pohjoisen yhteyden merkitystä ja esittää että Savon radan kaksoisraiteen toteuttamista selvitetään läntisellä raideleveydellä. Nykyisessä maailmantilanteessa Viitostie on kriittinen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistaja.  Haasteellinen tulevaisuudenkuva edellyttää monipuolista ja nopeaa varautumista, johon tarvitsee osoittaa resursseja.

Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Lisätietoja: 

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Viitostie ry
Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja.

www.viitostie.fi

Palvelun aatelia -kilpailussa etsitään Etelä-Savon parasta palvelua ja tuodaan esiin maakunnan monipuolinen, korkeatasoinen palvelutarjonta. Tavoitteena on vahvistaa palvelualan arvostusta ja vetovoimaa sekä tehdä Etelä-Savosta entistä tunnetumpi hyvän palvelun maakuntana.  

Kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa. Kuka tahansa sai ehdottaa mukaan palvelualan toimijoita, ja ehdotusaika oli avoinna toukokuusta elokuun alkuun 2025. Yhteensä saatiin 175 ehdotusta, jotka edustivat 116 yritystä. Kilpailuun saatiin ehdokkaita kaikista maakunnan kunnista – tänä vuonna eniten Savonlinnasta. Mukana oli lukuisia timanttisia toimijoita. 

Kilpailua luotsaa Etelä-Savon kauppakamarin kaupan- ja palvelualan valiokunta, joka on nyt käynyt ehdotukset läpi ja valinnut niiden joukosta 10 finalistia. Finalistien palvelun tasoon on tutustuttu myös mysteerishoppauksen merkeissä.

Finalistit 2025  

Palvelun aatelia –kilpailun finalisteja on kymmenen kappaletta. Mukana on myös joitakin samoja viime vuoden finalisteja, mikä kertoo hienolla tavalla toiminnan jatkuvuudesta ja tasaisesta laadusta. Finalistit ja nostot tulleista perusteluista:

Bar Ylä, Juva: “Uskomattoman huomaavainen, ystävällinen ja palvelualtis paikka. Etenkin omistaja Antti Halonen ansaitsee tunnustuksen kovasta työstä Juvan tapahtumien järjestäjänä ja puuhamiehenä. Hän tekee työtä suurella sydämellä!” 

Fisuburger, Kangasniemi: “Fisuburger on loistava esimerkki paikallisesta yrittäjyydestä, jossa lähivesien kalasta syntyy herkullisia kalaruokia, asiakaspalvelu on aina ystävällistä ja aitoa, ja jatkuva kehittämisen halu on tuonut yritykselle ansaittua menestystä sekä mainetta, joka vahvistaa koko Etelä-Savon vetovoimaa.” 

Iloinen Lanka & Askartelu, Mikkeli: “Puodissa asiakaspalvelu on poikkeuksellisen ystävällistä ja asiantuntevaa – ongelmat ratkeavat hetkessä, ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan hienovaraisesti, oli kyse sitten nopeasta asioinnista tai ajan kanssa kiertelemisestä.” 

Liukkosen kala, Hirvensalmi / Mäntyharju: “Hyvä, laaja sekä todella tuore valikoima ja lämmin palvelu, antaa paljon vinkkejä kalankäsittelyyn ja valmistukseen, myös perheen pienimmät huomioiden. Asioiminen saa innostumaan kalaruokien valmistuksesta ihan uudella tavalla!” 

Sale Hurissalo: “Koko kylän sydän: aivan huippu henkilökunta, palvelu ja tunnelma. Asiakkaan erikoisempiinkin pyyntöihin pyritään löytämään jokin ratkaisu, vaikkei suoraa vastausta olisi heti saatavilla. Koko kauppa on tehty asiakkaan tarpeet edellä. Erityismaininta myös kaikesta muusta, mitä kaupalla järjestetään, kuten kesäiset karaokeillat, jotka saavat koko kylän liikkeelle.” 

Spahotel Casino, Savonlinna: “Viime vuosina toiminta on noussut ihan uudelle tasolle: ihanaa henkilökuntaa, hyvää palvelua, hyvät ruuat ja hieno paikka! Palvelua aina saatavilla tarvittaessa, ja asiakkaalle kokemus näyttäytyy pienenä arjen luksuksena.” 

Specsavers, Savonlinna: “Liikkeessä asiakaspalvelu on poikkeuksellisen ystävällistä, osaavaa ja aidosti välittävää – jokainen asiakas huomioidaan yksilönä heti ovella, kysymykset otetaan vastaan arvostavasti ja apu löytyy aina hymyssä suin. Täällä kaikki tuntevat olevansa tervetulleita, ja asioinnista jää poikkeuksetta hyvä mieli.” 

Sulkavan Kioski Alanteen Helmi: “Pieneksi paikaksi erinomainen tarjonta ja laatu. Yhteisöllinen paikka, jossa niin vakiasiakkaat kuin uudetkin tuttavuudet huomioidaan, ja tila täyttyy aamusta iltaan hyväntuulisella puheensorinalla, tarinoilla ja hyvillä ruuilla. Henkilökunnan iloisuus ja tekemisen meininki sekä innostus omaan työhön välittyy myös asiakkaille.” 

Ysirauta, Pieksämäki: “Erittäin palveluhaluinen ja iloinen henkilökunta. Asiakasta kuunnellaan ja hänen toiveensa toteutetaan. Tulen aina hyvälle mielelle jo pihaan ajaessa ja moikatessa iloiselle henkilökunnalle. Liiketila on siisti ja tavarat loogisessa järjestyksessä.” 

Wanha Osula, Haukivuori: “Nuoret yrittäjät, iloinen asenne, ja mahtava palvelualttius. Siisti, hyvin järjestelty, hyvä kauppa, jossa iso valikoima ja paljon lisäpalveluja. Kiireetön, aurinkoinen tunnelma.” 

Voittajan julkistus Yrittäjägaalassa 

Voittaja julkistetaan ja kruunataan Palvelun aateliksi Yrittäjägaalassa 24.1.2026. Lisätietoa Yrittäjägaalasta tulossa pian. 

Yhteistyössä on voimaa 

Etelä-Savon kauppakamarin kanssa yhteistyössä 2025 kilpailun mahdollistaa: Etelä-Savon maakuntaliitto, Hirvensalmen kunta, Juvan kunta, Kangasniemen kunta, MEKS Kaakko, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mäntyharjun kunta, OP Suur-Savo, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, Rantasalmen kunta, SaaraLiu, Savonlinnan kaupunki ja Sulkavan kunta.  

Lisätietoja kilpailusta: eskauppakamari.fi/palvelunaatelia 

Aki Hakala tuo vuosikymmenten kokemuksensa yrittäjien tueksi – vapaaehtoistyö aluekummina antaa merkityksellistä sisältöä työuran jälkeiseen arkeen. 

Vuoden 2025 elokuussa Aki irtisanoutui Mikkelin kehitysyhtiö Miksein palveluksesta, mutta ei kuitenkaan malttanut jäädä kokonaan sivuun yritysmaailmasta. Mielekästä tekemistä ja mahdollisuus oman osaamisen hyödyntämiseen löytyi vapaaehtoisuuteen perustuvasta yrityskummitoiminnasta, jossa Aki toimii nyt Etelä-Savon aluekummina. Alun perin Akin tarkoitus oli lähteä mukaan yrityskummiksi, mutta kun aluekummin paikka tarjoutui, hän ei epäröinyt hetkeäkään. Aluekummina Aki vastaa alueen yrityskummitoiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä, uusien kummien rekrytoinnista sekä yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Käytännön työssä ovat tiiviisti  mukana myös Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seudun elinkeinopalvelut ja niissä toimivat yrityskummitoiminnan koordinaattorit.

“Minusta on hienoa, että voin edelleen olla mukana auttamassa yrityksiä uusiutumaan, onnistumaan ja kasvamaan sekä tietysti menestymään,” Aki kertoo.

Kuuntelu ja yhteistyö ovat kaiken ydin

Suomen Yrityskummit ry on valtakunnallinen yli tuhannen yrityskummin muodostama yhdistys, jossa kummeina toimii kokeneita yrittäjiä tai liike-elämän asiantuntijoita. Yrityskummit tarjoavat luottamuksellisesti maksutonta neuvontaa, tukea ja palvelua yrityksille liiketoiminnan kehittämisessä.

Akin mukaan yrityskummin tärkein työväline on kaksi korvaa – kaikki lähtee liikkeelle siitä, että kuunnellaan ja ymmärretään, mitä yrittäjä tarvitsee ja ollaan aidosti läsnä.

”Monesti kuulee, että yrittäjät kokevat olevansa hyvin yksin. Yrityskummi voi olla sellainen luottamuksellinen henkilö, kenen kanssa voi puhua yrityksen hallitustason asioista ja saada tukea tilanteeseen kuin tilanteeseen”, Aki summaa.

Yrityskummitoiminnalla on merkittävä rooli alueen elinvoiman ja yrittäjyyden tukemisessa. Etelä-Savossa on tällä hetkellä 26 yrityskummia, mutta lisää tarvittaisiin. Aki kannustaa erityisesti nuoremman sukupolven edustajia ja digimaailman taitajia hakemaan yrityskummeiksi. Olisi tärkeää, että yrityskummeja löytyy erilaisilta taustoilta ja osaamisalueilta, jotta yrityksiä voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Millainen Aki sitten itse on neuvojana?

”Kokenut asiantuntija, hyvä kuuntelija. Työurani aikana olen törmännyt tuhansiin erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, ja oppinut sitten tarvepohjaisesti lähteä hakemaan yrittäjän ongelmaan ratkaisua. Kaikenlaisessa neuvonnassa on kyse myös yhteistyöstä: suunnitellaan käytännön askeleita yhdessä sen mukaan, mikä on yrittäjän tavoite ja millaiseen lopputulokseen halutaan päästä.”

Entä millaisia terveisiä Aki haluaisi lähettää Etelä-Savon alueen yrityksille?

”Toivoisin, että yritykset kääntyisivät yrityskummitoiminnan, yritysneuvonnan tai jonkun muun tuen puoleen rohkeammin ja aikaisemmassa vaiheessa. Mitä aiemmin saadaan kurssi käännettyä parempaan suuntaan, sen varmempaa on, että pärjää tulevina vuosina. Meitä, jotka haluamme auttaa yrittäjiä sekä yrityksiä voimaan ja menestymään paremmin löytyy joka kunnasta. Ota siis rohkeasti yhteyttä!”

Ota yhteyttä:

Aki Hakala
Aluekummi, yrityskummi
Suomen Yrityskummit, Etelä-Savo
044 036 1624
aki.hakala@yrityskummit.fi

Lisää yhteystietoja Etelä-Savon alueelle: https://www.yrityskummit.fi/yhteystiedot/#etela-savo

Lisätietoa yrityskummitoiminnasta löydät: https://www.yrityskummit.fi/

Kansainvälistymisestä puhuttaessa ajatukset suuntautuvat usein vientiin. Todellisuudessa kansainvälistyminen näkyy myös yritysten arjessa – esimerkiksi siinä, että työyhteisöt monimuotoistuvat. Etelä-Savon pk-yrityksissä tämä kehitys on jo vahvasti käynnissä: suurimmissa pk-yrityksissä äidinkielenä puhutaan jopa 13–15 eri kieltä, ja kansallisuuksien kirjo on laaja. Työkieleksi suomen rinnalle osassa yrityksiä on otettu myös englanti ja osa toimii kaksikielisesti. Työkielen valintaan vaikuttavat monet tekijät: asiakkaiden kieli, markkina-alueet, yrityksen tulevaisuuden tavoitteet, henkilöstön kielitaito sekä toimialan vakiintuneet käytännöt.

Tilastot kertovat monimuotoisuuden kasvusta

Tilastokeskuksen hankkeelle toimittamien tietojen mukaan Etelä-Savon yrityksissä työskenteli vuonna 2022 yhteensä 1503 kansainvälistä osaajaa. Vuonna 2023 määrä nousi 1531 henkilöön. Kansainvälisiä osaajia työllistäviä pk-yrityksiä oli vuonna 2022 yhteensä 661 ja vuonna 2023 jo 716. Kasvua on siis tapahtunut sekä osaajien (+28) että yritysten (+55) määrässä. Vuoden 2024 tilastot julkaistaan joulukuussa 2025.

Eniten kansainvälisiä osaajia työllistetään majoitus- ja ravitsemusalalla, mutta osaajia löytyy myös teollisuudesta, hallinto- ja tukipalveluista, kaupasta sekä yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Todellisuudessa toimialakirjo on laajempi, mutta kaikkia ei voida julkaista tietosuojasyistä. Kasvua yritysten määrässä on tapahtunut lähes kaikissa kunnissa – lukuun ottamatta Hirvensalmea, Puumalaa ja Pertunmaata.

Tukea kotikansainvälistymiseen

Vuonna 2025 pk-yritysten kotikansainvälistymistä on tuettu monipuolisesti ESR-rahoitteisten hankkeiden kautta. Rekrytointiin on saatu apua muun muassa Osaajaportti (Miksei Mikkeli) ja Työpolut Savonlinnaan (Savonlinnan hankekehitys ja Samiedu) -projekteista. Esedun Kieku-hanke on kehittänyt ohjausosaamista työpaikoilla, ja Xamkin Helper-hanke on järjestänyt yritysvierailuja sekä vahvistanut selkokieliosaamista. Xamkin Monikulttuuriset opintopolut -hanke on puolestaan edistänyt yhteistyötä kansainvälisten IT-opiskelijoiden ja alueen yritysten välillä.

Monivoiman oppimismuotoilua pk-yritysten tarpeisiin

Monivoima-monimuotoiset työyhteisöt pk-yritysten voimavarana -hankkeessa pk-yritysten monimuotoistumista on tuettu oppimismuotoilemalla mikrokursseja kielen, kulttuurin ja monimuotoisen työyhteisön teemoista. Kursseja on muotoiltu niin yrityksen kuin yksilöllistenkin tarpeiden mukaan. Esimerkkinä mainittakoon Työsuomi- ja Työenglanti-mikrokurssit sekä esihenkilövalmennukset. Tarpeita on kartoitettu haastatteluilla, kyselyillä ja palautteella, ja kursseja on kehitetty jatkuvasti.

Työsuomi-kurssit tukevat suomalaisen, alueellisen ja yrityskohtaisen työkulttuurin omaksumista sekä alueelle kiinnittymistä. Työenglanti-kurssit puolestaan vahvistavat suomenkielisten työntekijöiden kielitaitoa ja sisäistä viestintää. Syksyllä 2025 ja alkuvuodesta 2026 muotoillaan lisää valmennuksia esihenkilöiden kanssa yrityskohtaisesti.

Monimuotoisuus – enemmän kuin osallisuutta

Monimuotoisuuden edistäminen tuo yrityksille konkreettisia hyötyjä, jotka eivät aina näy julkisessa keskustelussa. Se ei ainoastaan vahvista kansainvälisten osaajien osallisuutta, vaan tukee koko työyhteisön toimintaa. Esimerkiksi selkokieliset ohjeet ja materiaalit parantavat viestinnän laatua ja ymmärrettävyyttä ihan koko työyhteisölle. Monimuotoisuus kehityskohteena auttaa yrityksiä uudistumaan ja vahvistaa työnantajamielikuvaa sekä yrityksen ja sitä myöten myös Etelä-Savon alueen pitovoimaa.

Kirjoittajat: Milja Manninen ja Heli Peltola, projektipäällikkö
Organisaatio: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Hanke: Monivoima – monimuotoiset työyhteisöt pk-yritysten voimavarana. Etelä-Savon kauppakamari on mukana tukemassa hanketta.
Rahoitus: Etelä-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto
Huom: Tilastokeskuksen tilasto on tilattu hankkeen tarpeisiin, eikä ole julkisesti saatavilla.

Keskuskauppakamari on julkaissut yrityksille ja yhteisöille suunnatun maksuttoman päästölaskurin, joka auttaa organisaatioita arvioimaan ja raportoimaan oman toimintansa hiilijalanjäljen. Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Merli Juustilan mukaan laskuri on tärkeä väline yritysten vastuullisuusmatkalle.

”Päästölaskuri perustuu kansainvälisesti tunnustettuun Greenhouse Gas (GHG) -protokollaan, ja se jakaa päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin. Laskenta pohjautuu ajantasaisiin päästökertoimiin, joita päivitetään vuosittain. Laskuri koostuu yrityksen perustiedoista, päästökertoimista sekä tulossivusta, jossa hiilijalanjälki esitetään selkeästi ja visuaalisesti”, sanoo Juustila.

Laskurin kehitys on lähtenyt Keskuskauppakamarin sekä LähiTapiolan yhteisestä ilmastoyhteistyöstä, jossa ymmärrettiin, että laskurille olisi tarvetta.

”Tiedämme yritysten antaman palautteen perusteella, että hankintaketjusta, kuljetuksista ja myytyjen tuotteiden käytöstä tulevien päästöjen laskenta koetaan haasteeksi. Maksuton, läpinäkyvä ja kattava päästölaskurimme auttaa voittamaan tämän haasteen”, kertoo Keskuskauppakamarin vastuullisuuspäällikkö Jussi Hakanen.

Uusi selainpohjainen laskuri on aiempaa Excel-versiota käyttäjäystävällisempi ja samalla se tarjoaa mahdollisuuden ladata tiedot Excel-muodossa jatkokäyttöä varten. Lisäksi käyttäjät voivat hakea suoraan laskurin sivuilta Keskuskauppakamarilta scope 1–2 päästöjen laskentaa koskevaa Hiilijalanjälki laskettu -merkkiä sekä laajempaa scope 1–3 -päästöjen laskentaa koskevaa Päästölaskurimerkkiä, jotka viestivät vastuullisuudesta sidosryhmille.

”Vastuullisuus on yhä tärkeämpää jokaiselle yritykselle ja se on myös kilpailuetu. Me haluamme auttaa yrityksiä heidän vastuullisuusmatkallaan. Järjestämme säännöllisesti koulutuksia päästölaskurin käytöstä sekä yritysten päästölaskennan perusteista. Koulutukset tarjoavat käytännönläheistä ohjausta ja tukea yrityksille ja olemme varmoja, että yhdessä tämä matka on helpompi taittaa”, toteaa Juustila.

Tutustu päästölaskuriin tästä ja ilmoittaudu seuraavaan hiilijalanjäljen laskentakoulutukseen, joka järjestetään 2.12.2025, klikkaamalla tästä.

Lisätietoja:

• Jussi Hakanen, vastuullisuuspäällikkö, Keskuskauppakamari
• Merli Juustila, vastuullisuusasiantuntija, Keskuskauppakamari

Yhteystiedot: Keskuskauppakamarin henkilöstö – Keskuskauppakamari