Tekijä: Kristina Mustonen

Palvelun aatelia -kilpailun ehdotusaika on ollut käynnissä toukokuun alusta, ja kilpailuun on saatu yli 100 ehdotusta! Ehdotuksia voi edelleen jättää perusteluineen Etelä-Savon kauppakamarin verkkosivuilla 3.8. saakka. 

Ehdotuksia on tullut runsaasti ja laajasti eri toimialoilta eri puolilta Etelä-Savoa. Ehdotuksissa on mukana esimerkiksi erilaisia kauppoja, ravintoloita, kahviloita, urheilutoimijoita, harrastuspaikkoja, sosiaali- ja terveysalan toimijoita, kauneudenhoitoalan yrityksiä, kioskeja/huoltoasemia ja korjauspalveluita. Osa ehdotetuista tahoista erottuu joukosta erityisen runsaiden mainintojen ansiosta. Vielä ehtii mukaan: uusia ehdotuksia ja perusteluita otetaan yhä vastaan, joten nyt on hyvä hetki tuoda oma suosikki esiin kilpailussa. 

Ehdotusten perusteluissa nousee esille muun muassa ystävällinen ja asiakaslähtöinen palvelu, palvelutarjonta ja laatu sekä asenne.

”Lämminhenkinen vastaanotto, miellyttävä ilmapiiri ja sopivan hienovarainen ”jälkihoito” asiakkaan poistuessa.” (ravintola)

“Täällä palvellaan ja autetaan asiakasta hankalissakin asioissa. Palvelunhalu näkyy jokaisessa työntekijässä. Jos on jotain normaalista poikkeavaa haastetta, niin haasteeseen selvitetään vastaus, jos ei valmista vastausta ole. Ajamme keskustasta varta vasten useamman kilometrin tänne vain palvelun ja luotettavuuden vuoksi. Koko henkilökunta ansaitsee ruusut.” (sosiaali- ja terveysalan toimija)

“Monipuolinen, kaiken kattava tarjonta. Pulma kuin pulma ratkeaa paikan päällä tai ainakin opastetaan eteenpäin. Pirteä, asiakasystävällinen henkilöstö. Yrittäjät aurinkoisia asiakaspalvelijoita.” (kauppa)

“Palveluntuottaja palvelee ja rohkaisee erittäin laajalla ikähaitarilla ihmisiä liikunnan pariin. Kun nuorimmat liikkujat ovat muutaman vuoden ikäisiä, on ikänestori 90 vuoden iässä. Laajasta skaalasta huolimatta saamme palveluntuottajalta erittäin henkilökohtaista ja kannustavaa palvelua. Liikkujien kesken puhumme paikan ihmeestä. Tällä viittaamme tilanteeseen että, treeneihin mennessä saattaa olla uuvuttava työpäivä takana ja olo on nuutunut, mutta aina kotiin palatessa on uutta intoa ja energiaa.” (urheilutoimija / harrastuspaikka) 

Palvelun aatelia -kilpailussa etsitään loistavia palveluntuottajia Etelä-Savon alueelta. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksen Etelä-Savon kauppakamarin verkkosivuilla (eskauppakamari.fi/palvelunaatelia) 3.8. asti. Ehdotuksia voi jättää useamman ja toimijat voivat ehdottaa myös itseään mukaan kilpailuun. 

Yhteistyössä kilpailua mahdollistamassa ovat Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon maakuntaliitto, Hirvensalmen kunta, Juvan kunta, Kangasniemen kunta, MEKS Kaakko, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mäntyharjun kunta, OP Suur-Savo, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, SaaraLiu, Rantasalmen kunta, Savonlinnan kaupunki ja Sulkavan kunta. 

Lisätietoja: https://eskauppakamari.fi/palvelunaatelia/ 

Yhteydenotot:

Puheenjohtaja Saara Liukkonen, Kaupan- ja palvelualan valiokunta, 040 502 0583, saaraliu@saaraliu.fi

Kehityspäällikkö Kristina Mustonen, Etelä-Savon kauppakamari, 044 732 1180, kristina.mustonen@kauppakamari.fi

Kesän aikana Etelä-Savon kauppakamarin toimiston aukioloajoissa on muutoksia, jotka päivitämme tälle sivulle. Tiina jää vanhempainvapaalle 12.6., Kristina on tavoitettavissa läpi kesän.

Kauppakamarin tulostuksissa ja märkäleimoissa viivettä heinäkuussa

Heinäkuussa Kristina ei ole säännöllisesti toimistolla, joten kannattaa olla etukäteen yhteydessä, mikäli tarvitsette kauppakamarin tulostamia asiakirjoja tai märkäleimoja. Näin osaamme varautua hyvissä ajoin tarpeisiinne.

Lisätiedot: Kristina Mustonen, 044 732 1180 / kristina.mustonen@kauppakamari.fi

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan Nuorkauppakamarit yhdessä Etelä-Savon kauppakamarin kanssa haluavat lisätä englanninkielistä viestintää Etelä-Savon alueella.

Etelä-Savon alueella on havaittu ongelma englanninkielisen viestinnän ja palveluiden vähäisyydessä. Erityisesti kesäkaudella alueelle saapuvat matkailijat sekä myös vakituisesti alueella asuvat muunkieliset henkilöt hyötyisivät huomattavasti englanninkielisen viestinnän ja palvelun saatavuudesta. We also speak English -projektin tarkoitus on auttaa alueen yrityksiä ja antaa käytännön työkaluja englanninkieliseen viestintään sekä kansainvälisten asiakkaiden palvelemiseen. Tämä edistää kansainvälistä yhteistyötä ja matkailua Etelä-Savossa.

“Projektissa toteutettu vinkkivihko tarjoaa lisämateriaaleja kielen oppimiseen sekä taustatietoja englannin kielen roolista Etelä-Savon alueella. Vihkon mukana tulevalla tarralla yritykset pystyvät viestimään näkyvästi, että ovat valmiita tarjoamaan palveluita myös englanniksi. Tämä auttaa kansainvälisiä asiakkaita tunnistamaan yritykset, jotka voivat palvella heitä heidän omalla kielellään,” kertoo Tiina Ylönen Etelä-Savon kauppakamarilta.

Lisäksi projektissa huomioidaan, että englanti voi olla yhteinen kieli sekä asiakkaille että yritykselle, vaikka se ei olisikaan kummankaan äidinkieli. Tämä helpottaa yhteisymmärryksen löytämistä. Tässä ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa yrityksen omaa englanninkielistä viestintää ja palveluita.

Vihko ja tarra ovat ennakkotilattavissa kauppakamarikaupassa nyt, osoitteessa: https://www.kauppakamarikauppa.fi/products/we-also-speak-english-tuotteiden-ennakkomyynti

Ota askel kohti sujuvampaa englanninkielistä viestintää – ennakkotilaa vinkkivihko ja tarra jo tänään!

Lisätietoja

Projektipäällikkö Elisa Pöyry

elisa.poyry@jci.fi

Etelä-Savon kauppakamarin liikenne- ja viestintävaliokunta on laatinut aloitteen, joka ehdottaa muutosta lakiin sähköisen viestinnän palveluista. Liikenne- ja viestintävaliokunta kokee, että sähköistä viestintää koskeva lainsäädäntö ei vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden digitaalisten palveluiden vaatimuksia, ja että laki kaipaa päivitystä vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita.  

Liikenne- ja viestintävaliokunta on ehdottanut Etelä-Savon kansanedustajille lakialoitteen tekemistä sähköisen viestinnän palveluita koskevan lain muuttamiseksi. 

Ilman sääntelyyn ja lakiin perustuvaa yleispalveluvelvoitteen päivittämistä maaseudun ja haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteydet jäävät markkinaehtoisen kehityksen varaan, mikä lisää alueellista eriarvoisuutta ja vaarantaa sekä huoltovarmuuden että palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden. Yleispalveluvelvoitteen uudistaminen on näin ollen välttämätöntä maaseudun elinvoiman, kansalaisten oikeuksien ja digitaalisten peruspalveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi. 

Valiokunta esittää, että laki sähköisen viestinnän palveluista muutetaan siten, että yleispalveluvelvoite edellyttää enemmän kuin yhden liittymän tarjoamista yleisen viestintäverkon käyttäjille ja mikroyrityksille. Useamman liittymän tarjoaminen varmistaa, että kapasiteetti riittää paitsi yksityishenkilöiden ja yritysten perustarpeisiin myös kriittisiin palveluihin, kuten hätäpuheluihin ja digitaalisiin peruspalveluihin. Lisäksi tulee huomioida, että yhteyksien pitäisi kestää myös mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tämä muutos on välttämätön, jotta voidaan taata riittävä verkon kapasiteetti ja luotettavuus kaikille käyttäjille. 

Lakia sähköisen viestinnän palveluista tulisi lisäksi muuttaa kauttaaltaan siten, että se huomioi paikkariippumattoman työn ja monipaikkaisen asumisen. Etätyön ja digitaalisten palveluiden käytön yleistyessä vapaa-ajan asunnoista on tullut merkittäviä työnteon ja asioinnin tukikohtia. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella on paikallisten asukkaiden lisäksi noin 46 500 vapaa-ajan asuntojen kausiasukasta, jotka viettävät alueella keskimäärin yli 103 vuorokautta vuodessa. Lain tulisi velvoittaa yleispalveluyritystä tarjoamaan liittymä myös vapaa-ajan asunnolle silloin, kun liittymä on tarpeen peruspalveluiden saavutettavuuden, työnteon, turvallisuuden tai elinkeinotoiminnan kannalta. Muutos tukisi alueellista yhdenvertaisuutta ja varmistaisi, että kansalaiset voivat hyödyntää digitaalisia palveluita paikasta riippumatta. 

Lisäksi Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että Liikenne- ja viestintävirasto käynnistää selvityksen, jossa tarkastellaan tiedonsiirtopalvelujen markkinoita, käyttäjien ja tilaajien enemmistön käytössä olevaa yhteysnopeutta sekä teknistä kehitystasoa, ja arvioidaan sääntelyn taloudellisia vaikutuksia teleyrityksille. Tämä selvitys on tarpeellinen, jotta voidaan määrittää uudet vähimmäisnopeudet vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Nykyiset vähimmäisnopeudet eivät ole riittäviä esimerkiksi peruspalveluiden, etätyön, videoneuvotteluiden ja muiden digitaalisten palveluiden käyttöön. 

Työtä viitostien eteen on tehty vuosikymmeniä ja työtä jatketaan edelleen, yhdessä. Yhdistyksen tavoitteena on talvisatanen, ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/h palvelutaso Lusista Kemijärvelle.

Yhteistyötä yli maakunta- ja kuntarajojen

Viitostie kulkee kuuden maakunnan, reilun kymmenen kaupungin ja lukuisten kuntien lävitse. Kaikki tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen, niin kauppakamarit, kunnat, yritykset, maakuntaliitot kuin tienylläpitäjätkin. Kaikkien etuja palvelee, kun yksi pääväylistä on kunnossa. Viitostie onkin koko itäisen Suomen elinkeinoelämän elinehto ja valtatie 5:n ja Savonradan muodostama ”Viitoskäytävä” on Suomen viennin, kansantalouden, huoltovarmuuden sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta yksi merkittävimmistä valtakunnan liikennejärjestelmän valtasuonista.

Viitostie ry: n vuosikokous pidettiin tiistaina 3.6. Mikkelissä. Ennen kokousta kuultiin Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnusen alustus, jonka jälkeen käytiin vilkasta keskustelua Mikkelin ja Itä-Suomen tulevaisuudesta.

Viitostie ry:n hallituksessa on edustettuna laajasti koko väylän varren kunnat ja kaupungit. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan 2025:

Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Kaija Savolainen (toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari).  Varapuheenjohtajiksi valittiin Jouni Riihelä (kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki) Martti Turunen (kunnallisneuvos, Kuusamo).

Hallitukseen valittiin varsinaisina jäseninä Marjo Säärelä (Kemijärven kaupunki), Markku Häkkänen (kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Mäntyharjun kunta), Mervi Simoska (kunnanjohtaja, Juvan kunta), Matti Raatikainen (kunnanjohtaja, Leppävirran kunta), Jari Kyllönen (apulaiskaupunginjohtaja, Kuopion kaupunki) ja Erno Heikkinen (kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta).

Varajäseniksi valittiin Jari Kropsu (Sotkamo), Jari Tolonen (kaupunginjohtaja, Kajaanin kaupunki), Jarmo Ronkainen (kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki), Ari Kainulainen (tekninen johtaja, Siilinjärven kunta), Teppo Leinonen (toimitusjohtaja, Etelä-Savon kauppakamari) ja Pasi Ahoniemi (kunnanjohtaja, Paltamon kunta).

Hallitukseen kuuluu myös tiedottaja, sihteeri Saara Liukkonen (yrittäjä, SaaraLiu).

Pitkäaikainen luottamushenkilö Markku Kakriainen jäi pois hallituksesta

Pitkään Viitostie ry:n hallituksessa mukana ollut maakuntaneuvos Markku Kakriainen jäi hallituksesta. Vuosikokouksessa esitettiin hänelle sydämelliset kiitokset pitkäjänteisestä ja sinnikkäästä edunvalvontatyöstä.

Lisätietoja: 

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä, puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry
Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja.

www.viitostie.fi

”Kauppakamarien talouskysely osoittaa, että yritysten näkymät suhdanteen paranemisesta ovat jatkuneet. Vastaukset ovat myönteisempiä kuin alkuvuodesta, erityisesti odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vahvistuneet selvästi. Melko vaatimaton suhdanne jatkuu toistaiseksi, mutta yritysten tilanne on kehittymässä asteittain parempaan”, summaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Vahvimmat todisteet elpymisen etenemisille koskevat liikevaihdon kasvuoletuksia. Valtakunnallisesti lähes 35 prosenttia vastaajista odotti liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Vain 16,5 prosenttia vastaajista ennakoi liikevaihtonsa pienenevän. Myös Etelä-Savossa odotukset liikevaihdon kasvusta ovat parantumassa vastausten mukaillessa valtakunnallista linjaa. Samoin jo toteutunut, eli alkuvuoden liikevaihto on kehittynyt selvästi paremmin kuin vuotta aiemmin: 37 prosenttia vastaajista kertoi liikevaihtonsa kehittyneen alkuvuodesta paremmin kuin viime vuonna vastaavalla jaksolla. Huonommaksi liikevaihdon kehityksen raportoi 27 prosenttia vastaajista.

”Käsillä on jo viides peräkkäinen suhdannekysely, jossa liikevaihdon kasvuodotukset ovat vahvistuneet. Suhdanteen elpyminen on ollut Suomessa tuskallisen hidasta, mutta yritykset kokevat suunnan olevan oikea, ja kehityksen kulkevan pienin askelin kohti vauhdikkaampaa kasvua”, Appelqvist sanoo.

Vallitseva tilauskantatilanne on edelleen kohtalaisen haasteellinen, mutta lukemat ovat kohentuneet tuntuvasti tammikuuhun verrattuna. Toukokuun kyselyssä hieman alle 30 prosenttia arvioi tämänhetkisen tilauskantatilanteensa vuoden takaista paremmaksi. Huonommaksi tilauskantansa arvioi yhä hieman useampi eli noin 32 prosenttia vastaajista. Toimialoista eniten parannusta mitattiin kaupassa ja teollisuudessa.

”Vaikka tilanne ei ole huikea, on se kohtalaisen tasapainoinen. Teollisuuden tilauskantojen elpyminen kertoo siitä, että toistaiseksi kauppasodan synnyttämä epävarmuus ei ole pysäyttänyt myönteistä kehitystä”, Appelqvist sanoo.

Toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet

Tilauskantojen nousuodotukset koskevat kyselyn mukaan laaja-alaisesti kaikkia toimialoja, ja toimialojen väliset erot ovat tasoittuneet. Kaikilla toimialoilla on tuntuvasti enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa paranevan jatkossa. Erityisen paljon tilanne on kohentunut rakentamisessa ja kaupassa.

”Vaikeassa suhdannejaksossa rämpineellä rakentamisen toimialalla on pitkästä aikaa selvästi enemmän niitä vastaajia, jotka odottavat tilauskantansa paranevan jatkossa”, Appelqvist toteaa.

Liikevaihdon kasvuodotukset valoisimpia suurissa yrityksissä

Liikevaihdon kasvuodotukset olivat selvästi valoisimpia suuremmissa yrityksissä. Yli 250 hengen yrityksistä jopa lähes puolet ennakoi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, kun heikkenemistä odotti vain 11 prosenttia vastaajista.

”Suurten yritysten painoarvo on merkittävä, joten bruttokansantuotteen kasvunäkymät ovat parempiakin kuin nopeasti vilkaistuna vaikuttaisi. Isompien korostuminen on sikäli yllättävää, että kauppapoliittisten riskien voisi olettaa vaikuttavan niihin enemmän”, Appelqvist sanoo.

Kasvuodotusten asteittaisesta paranemisesta huolimatta yritysten tunnelmat olivat edelleen melko pessimistisiä. Etelä-Savossa edelleen optimistiseksi tai erittäin optimistiseksi toimialansa tunnelmaa kuvasi vain noin 12 % vastaajista. Pessimistisenä tai erittäin pessimistisenä tunnelmia piti selvästi suurempi osuus eli hieman alle 40 prosenttia vastaajista. Tilanne parani silti selvästi tammikuusta. Etelä-Savossa vastaajista noin 69% toivoo myös hallitukselta vielä enemmän kasvua edistäviä toimenpiteitä.

”Yleistunnelma on kauppakamarien talouskyselyissä ollut pessimistinen jo pitkään, sillä kyselyt ovat ajoittuneet pitkäkestoiselle heikolle suhdannejaksolle. Varsinaisia optimistisia lukemia joudutaan valitettavasti vielä odottamaan, mutta tunnelmien koheneminen kertoo siitä, että ainakaan Trump ei ole suuremmin pelästyttänyt suomalaisia yritysvastaajia”, Appelqvist toteaa.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 6-8.5.2025 ja siihen vastasi 1464 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Hallituksen kehysriihessä tekemät veropäätökset lisäävät suomalaisyritysten halua investointeihin kotimaassa. Viidennes kaikista yrityksistä kertoi investointihalukkuuden lisääntyneen veropäätösten myötä. Teollisuuden alan yrityksistä investointeja aikoi lisätä 30 prosenttia. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoi hallitukselta vielä lisää kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kauppakamarikyselyyn vastasi toukokuun alussa lähes 1500 yritystä.

Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että hallituksen kehysriihessä tekemät verotuspäätökset vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen myönteisesti. Hallitus päätti kehysriihessä muun muassa laskea yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin ja alentaa ansiotuloveroa.

”Näillä hallituksen tekemillä päätöksillä on selvästi myönteinen vaikutus Suomen talouteen: yritykset näkevät Suomen aiempaa kilpailukykyisempänä maana investoida ja se lisää kasvua. Nämä tulokset ovat erittäin positiivisia ja antavat osviittaa sille, että Suomen talouden pitkään jatkunut kasvuton kausi saattaisi olla ohi”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

20 prosenttia kyselyyn vastanneista kaikista yrityksistä ilmoitti veropäätösten lisäävän investointihalukkuutta. Sen sijaan suurimpia investointeja tekevistä teollisuusalan yrityksistä 30 prosenttia ilmoitti investointihalukkuutensa lisääntyneen hallituksen päätösten myötä. Noin 64 prosenttia kaikista yrityksistä kertoi, ettei päätöksillä ole vaikutusta heille.

”Jos viidennes kaikista suomalaisista yrityksistä lisää veropäätösten ansiosta investointejaan, tarkoittaa se huikeaa kasvua ja valtavaa määrää uusia työpaikkoja. Tämä olisi todellinen piristysruiske taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille”, Romakkaniemi sanoo.

Yritykset toivoivat hallitukselta myös vielä lisää kasvua edistäviä toimenpiteitä. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä oli sitä mieltä, että hallituksen pitäisi tehdä vielä lisää kasvua vauhdittavia päätöksiä. Tällaisiksi päätöksiksi avoimissa vastauksissa mainittiin muun muassa lahja- ja perintöveron poistaminen, kotitalousvähennyksen kasvattaminen, työllistämisen esteiden helpottaminen, paikallisen sopimisen lisääminen ja yleensä verotuksen ennakoitavuus yli vaalikausien.

”Toivottavasti tämä hallitus pystyy tekemään vielä lisäpäätöksiä, jotka vauhdittavat kasvua. Esimerkiksi perintö- ja lahjaveron poistaminen sekä osinkoveron nettovarallisuusvaatimuksen poisto olisivat tällaisia toimenpiteitä”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 6-8.5.2025 ja siihen vastasi 1464 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Alkuperäinen julkaisu: ELY-keskukset 8.5.2025.

Etelä-Savon kauppakamari kuuluu alueellisen varautumisen ja häiriötilanteiden tiedottamiseen liittyvään ryhmään, ja välitämme eteenpäin aiheeseen liittyviä julkaisuja sivuillamme.

Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.

Vuoksen vesistöalueen vesitilanne on jatkunut tavanomaista vähälumisempana ja -vetisenä koko talven ja kevään ajan. Sadekertymä on viimeisen kahdeksan kuukauden aikana ollut tavanomaista pienempi. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan saavuttavan huippunsa touko-kesäkuun aikana ja kääntyvän laskuun loppukesän ja syksyn ajaksi.

Vuoden 2025 tulvahuipun ennustetaan jäävän Saimaalla ja Pielisellä 80 cm edellisvuotta matalammaksi. Nykytilanteeseen nähden vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan Saimaalla noin 10–15 cm ja Pielisellä noin 20–30 cm loppukesään mennessä.

Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan laskevan lähelle vuosien 2003, 2006 ja 2011 kesien ja syksyjen vedenkorkeuksia. Kuivuus koskettaa koko Saimaata mukaan lukien Haukiveden, Puruveden ja Pyhäselän alueet. Sateinen loppukevät ja kesä voisi mahdollisesti nostaa Saimaan ja Pielisen vedenpintoja.

Saimaan vedenpinnan laskua rajoitetaan Vuoksen juoksutusta vähentämällä

Nykyisen vesitilanteen sekä loppukesän ja syksyn vedenkorkeusennusteen takia Saimaan juoksutusta on vähennetty 14.4.2025 alkaen 50 m³/s ja 5.5.2025 alkaen 100 m³/s luonnonmukaista juoksutusmäärää pienemmäksi. Vähentämällä juoksutusta pyritään ehkäisemään kuivuudesta aiheutuvia haittoja sekä Saimaan vedenkorkeuden laskemista Suomen ja Venäjän välisessä valtiosopimuksessa esitetyn vedenkorkeuden normaalivyöhykkeen alarajan alapuolelle. Näin ollen Vuoksen virtaama tulee olemaan edellisvuosia hillitympi. Mikäli loppukevät ja kesä ovat tavanomaista vähäsateisemmat, voi Saimaan vedenpinta poikkeusjuoksutuksista huolimatta laskea jopa normaalivyöhykkeen alapuolelle.

Kuivuustilanne vaikuttaa vesiliikenteeseen ja kaivoihin

Veneilijöiden on syytä ottaa huomioon keskimääräistä, eritoten viime vuotta, matalammat vedenkorkeudet. Ylemmillä vedenkorkeuksilla käytetyt kulkureitit eivät ole välttämättä enää turvallisia veneillä. Lisäksi veneluiskien ja laitureiden käyttö voi vaikeutua. Myös laiturirakenteiden asennuksessa voi olla tarpeen huomioida vesitilanne. Nykyisillä vedenkorkeuksilla veneväyliä on edelleen turvallista käyttää eikä väylien liikennöinti ole toistaiseksi vaarassa. Alueelliset ELY-keskukset seuraavat tilanteen kehittymistä ja tiedottaa tarpeen mukaan uudelleen.

Pienet pohjavesimuodostumat ovat keskisuuria ja suuria pohjavesimuodostumia herkempiä sadannan vaihteluille. Vähäsateisuus ja maaperän kuivuminen voi näyttäytyä kaivojen kuivumisena tai vedenlaadun heikentymisenä erityisesti Pohjois-Karjalan alueella. Asukkaat voivat varautua hankkimalla vettä marketeista tai varavedenjakelupisteiltä. Järvivettä voi käyttää peseytymisvetenä, mikäli vedessä ei ole sinilevää tai muita epäpuhtauksia.

Yhteystiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus:
Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntö, rajavesistöyhteistyö, alueellinen vesitilannetieto (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso)
– Vesitalousasiantuntija Jarmo Kivi, p. 0295 029 211
– Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen, p. 0295 029 112

Etelä-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Etelä-Savo)
– Ryhmäpäällikkö Varpu Rajala, p. 0295 024  224
– Vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen, p. 0295 024 204

Pohjois-Savon ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Savo)
– Johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, p. 0295 026 828
– Vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen, p. 0295 026 202
– Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen, p. 0295 026 823

Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Alueellista tietoa (Pohjois-Karjala):
– Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199
– Johtava asiantuntija Mauri Keränen, p. 0295 027 691
– Vesitalousasiantuntija Milla Sallinen, p. 0295 026 162

Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (12.5. alkaen ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

Etelä-Savon alueelta etsitään jälleen loistavia palvelun tuottajia kilpailussa, jonka tavoitteena on nostaa esille Etelä-Savon korkeatasoista ja laajaa palvelutarjontaa, eli palvelun aatelia.

Kilpailun ehdotusaika alkoi 2.5. ja jatkuu 3.8. asti. Kuka tahansa voi ehdottaa ehdokasta mukaan kilpailuun hyvin perusteluin eskauppakamari.fi/palvelunaatelia -sivulla. Ehdotusaikana voi jättää useamman ehdotuksen ja toimija voi myös itse ehdottaa itseään mukaan kilpailuun.

Kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024 ja tullaan jatkossa järjestämään vuosittain. Ehdotusajan jälkeen Etelä-Savon kauppakamarin Kaupan- ja palvelualan valiokunta valitsee ehdotusten perusteluiden pohjalta finalistiyritykset, joiden toimintaa arvioidaan esimerkiksi mysteerishoppauksen keinoin. Valiokunta valitsee voittajan ehdotusten, perusteluiden ja arvioinnin pohjalta.

Kaupan- ja palvelualan valiokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen odottaa kilpailuun suoranaista ehdotusten tulvaa, sillä jo ensimmäisenä vuonna ehdotuksia tuli loistavasti.

“Toivottavasti tänäkin vuonna ehdotusten joukossa on monipuolisesti palveluntarjoajia eri puolilta maakuntaa ja eri alojen yrityksistä”, Saara sanoo.

Etelä-Savon kauppakamarin verkkosivuilta löytyy myös valmista viestintämateriaalia, jota voi vapaasti ladata omaan käyttöön, jos esimerkiksi palveluntarjoaja haluaa tuoda kilpailua esille omassa toimipaikassa.

Kilpailua mahdollistamassa yhteistyökumppaneina ovat Etelä-Savon kauppakamari, Etelä-Savon maakuntaliitto, Hirvensalmen kunta, Juvan kunta, Kangasniemen kunta, MEKS Kaakko, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mäntyharjun kunta, OP Suur-Savo, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, SaaraLiu, Savonlinnan kaupunki ja Sulkavan kunta.

Lisätietoja:

https://eskauppakamari.fi/palvelunaatelia/

Materiaalipankki: https://kauppakamari-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/kristina_mustonen_chamber_fi/EqaP8Poop2ZHlweJXc4fvjABbcwPQ2uKY8OxE-PLETwrsA?e=rxOFte

Yhteydenotot:

Puheenjohtaja Saara Liukkonen, Kaupan- ja palvelualan valiokunta, 040 502 0583, saaraliu@saaraliu.fi

Kehityspäällikkö Kristina Mustonen, Etelä-Savon kauppakamari, 044 732 1180, kristina.mustonen@kauppakamari.fi

Palvelun aatelia -kilpailu on saanut alkunsa Kaupan- ja palvelualan valiokunnassa, jossa on suunniteltu kilpailua korkeatasoisen palvelun ja laajan palvelutarjonnan esiin tuomiseksi. Kilpailun yhtenä tavoitteena on nostaa esiin palvelualan arvostusta sekä tehdä maakuntaa tutuksi loistavan palvelun maakuntana. 

Kilpailu on saanut inspiraatiota myös Kuopion alueen kauppakamarin järjestämästä Parasta Palvelua -kilpailusta, jota on järjestetty jo vuodesta 2013. 

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen ilmastotoimiin ja vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ei juuri ole muuttanut suomalaisyritysten suuntaa ilmastotoimissa. Kauppakamarien ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, ettei Trumpin toimilla ole vaikutusta.

Kymmenen prosenttia yrityksistä sanoo Trumpin politiikan hidastavan tai vähentävän ilmastotoimia. Pieni osa yrityksistä, 2,5 prosenttia vastanneista kertoo Trumpin politiikan nopeuttavan tai lisäävän ilmastotoimia.

Myöskään EU:n kestävyyssääntelyn keventämisellä ei arvioida olevan suuria muutoksia yritysten ilmastotoimille. Vajaa viisi prosenttia vastaajista arvioi muutosten hidastavan tai vähentävän ilmastotoimia, kun taas kuusi prosenttia yrityksistä katsoi ilmastotoimien nopeutuvan tai lisääntyvän.

Kysely tehtiin kauppakamarien jäsenyrityksille 8-14.4.2025 ja siihen vastasi 1073 yritystä eri puolilta Suomea. Etelä-Savosta vastaajia oli 26, ja vastanneiden yritysten vastaukset mukailivat koko Suomen vastauksia.

Vastuullisuus ja asiakkaiden vaatimukset kärkisyitä ilmastotoimille

Tärkein syy yritysten ilmastotoimille on vastuullisuus. Näin vastaa 65 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi on noussut yritysasiakkaiden asettamat vaatimukset ilmastotoimille: 28 prosenttia yrityksistä kertoo yritysasiakkaiden vaativan ilmastoimia, kun kaksi vuotta sitten näin vastasi vajaa 20 prosenttia. Noin 20 prosenttia vastaajista nosti esiin ilmastotoimien taloudelliset ja mainehyödyt.

”Suomalaisyritykset pitävät ilmastotoimia tärkeinä, eikä Trumpin politiikka näytä hetkauttaneen suuntaa. Ajureina ilmastotoimille toimivat niin halu toimia vastuullisesti, asiakkailta tuleva paine kuin toimien taloudellinen kannattavuus”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Teppo Säkkinen.

Yhä useampi asettanut päästövähennystavoitteet

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 44 prosenttia kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteet. Tämä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin vastaava kysely tehtiin edellisen kerran. Suuryrityksistä jo 91 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteita.

”Suuret yritykset ovat ilmastotoimissa etukenossa. Tämä vaikuttaa myös pk-yrityksiin arvoketjujen kautta, mikä osaltaan selittää yritysasiakkaiden vaatimusten nousua ilmastotoimien ajurina. Myös julkisissa hankinnoissa ilmaston merkitys on korostunut aiempaan verrattuna”, sanoo Säkkinen.

Yrityksistä yli puolet, 55 prosenttia arvioi ilmastotoimien olevan taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyellä aikavälillä. Toimialoista erityisesti teollisuusyritykset korostivat toimien kannattavuutta. Aiempaa useampi yritys kuitenkin nosti esiin myös toimien kustannuksia. Viidennes yrityksistä piti ilmastotoimia ensisijaisesti kustannuksia nostavina.

Yritysasiakkaiden lisäksi ilmastotoimia vaaditaan yhä useammin myös julkisissa hankinnoissa. Julkisiin kilpailutuksiin osallistuvista yrityksistä 42 prosenttia kertoi, että kilpailuun osallistumisen edellytyksenä on ilmastotoimet. Kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 34 prosenttia.

Kysely tehtiin kauppakamarien jäsenyrityksille 8-14.4.2025 ja siihen vastasi 1073 yritystä eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Kysely tehtiin sähköpostikyselynä ja siihen pystyi vastaamaan vain kerran. Edellisen kerran vastaavan kysely toteutettiin vuonna 2023.