Kristina Mustonen, tekijä sivustolla Etelä-Savon Kauppakamari

21.03.2025 08:08

Kauppakamarit: Osaavan työvoiman turvaaminen ja kuntien elinvoimaisuus edellyttää kansainvälistymistä

Suomen väestökehitys ja työvoimapula asettavat kunnille uuden haasteen. Kauppakamarien mukaan kuntien elinvoima ja yritysten kilpailukyky edellyttävät sujuvia palveluita kansainvälisille osaajille, toimivia kotoutumisratkaisuja ja avointa ilmapiiriä.

“Väestön väheneminen vaikuttaa suoraan kuntien ja alueiden elinvoimaan. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, eivätkä kunnat menesty, jos ne kilpailevat keskenään supistuvasta työvoimasta. Niiden tulisi houkutella yrityksiä, osaajia ja veronmaksajia myös ulkomailta”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Pulkkisen mukaan kuntavaalien alla kuntien on hyvä muistaa, että kansainväliset yritykset, osaajat ja opiskelijat kaipaavat sujuvia palveluita. Kunnat voivat tukea tätä tarjoamalla englanninkielisiä palveluita, lisäämällä kansainvälisiä päiväkoteja ja kouluja sekä kehittämällä kotoutumista.

”On tärkeää, että kansainväliset asukkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi ja pääsevät osaksi paikallista yhteisöä”, sanoo Pulkkinen.

Kauppakamareiden mukaan kunnilla tulisi olla selkeä strategia kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.

Pulkkisen mukaan on tärkeää satsata sujuviin asettautumisen palveluihin koko perheelle sekä toimiviin elinkeinopalveluihin, yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa ja tukea suomen kielen oppimista. Nämä luovat pohjaa kansainvälistymiselle.

”Yritykset kertovat, että kansainväliset avainosaajat harkitsevat lähtöä maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vuoksi. Kunnat voivat vaikuttaa tähän helpottamalla kiinnittymistä työelämään ja yhteisöön sekä edistämällä avointa ja vastaanottavaa ilmapiiriä. Erityisesti suomen kielen oppimista pitää tukea paremmin”, korostaa Pulkkinen.

Kauppakamarien kuntavaaliohjelma Kasvua rakentamassa esittää kuusi keinoa kunnan kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi. Kuntavaaliohjelman pääset lukemaan täältä.

17.03.2025 09:09

Viitostie ry hallitus tapasi ministeriön ja virastojen väkeä sekä kansanedustajia

Työtä viitostien eteen on tehty vuosikymmeniä ja työtä jatketaan edelleen, yhdessä. Maaliskuun 13. päivä Viitostie ry:n hallitus kävi tapaamassa viitostien merkeissä lounaalla virkamiehiä sekä liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajaa ja illalla viitostien varren kansanedustajia. Kaikissa tapaamisissa Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen esitteli uuden aineiston Viitosten merkittävyydestä, joka valmistui loppuvuodesta 2024.

Keskusteluissa nostettiin esiin kärjet yhdistyksen antamasta Liikenne 12 -suunnitelman lausunnosta. Viitostie ry esittää, että valtatie 5, Savon rata ja Kuopion lentokenttä nostetaan TEN-T-ydinverkkoon. Lisäksi Viitostie ry esittää, että Leppävirta-Kuopio välin varalaskupaikalle osoitetaan rahoitus nopeutetusti vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa. Kiirehdittäviksi suunnittelukohteiksi tulee nostaa VT 5 Heinola–Mikkeli ja VT 5 Juva–Joroinen–Varkaus–Leppävirta sekä investointiohjelmaan VT 5 Nerkoon ohitustie, Lapinlahti (Valkeinen–Taipale) ja VT 5 Siilinjärvi–Pöljä–Alapitkä. Lisäksi Uusiksi yleissuunnitelmakohteiksi tulee nostaa VT 5 Iisalmi–Kajaani, VT 5 Kajaani–Kuusamo, VT 5 Kuusamo–Kemijärvi ja VT 5 Kemijärvi–Sodankylä.

Lounastapaamisella esiteltiin Viitostie ry:n uutta vaikuttamisaineistoa

Lounaalla oli Viitostie ry:n hallituksen edustajien lisäksi paikalla Väylävirastosta johtaja, yhteiskuntasuhteet ja viestintä Anna Jokela ja johtaja, logistiikka Pekka Rajala, Liikenne- ja viestintäministerin erityisavustaja Tuomas Sorsa sekä helmikuussa Työ- ja elinkeinoministeriöstä eläkkeelle jäänyt teollisuusneuvos Marjukka Aarnio.

Viitostie ry tilasi uuden selvityksen Viitosten merkittävyydestä loppuvuodesta 2024. Lounaan lomassa Viitostie ry:n puheenjohtaja Kaija Savolainen esitteli aineiston sekä nosti keskusteluun aiemmin mainitut kärjet yhdistyksen antamasta Liikenne 12 -suunnitelman lausunnosta.

Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa Viitostie on kriittinen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistaja. Haasteellinen tulevaisuudenkuva edellyttää monipuolista ja nopeaa varautumista, johon tarvitsee osoittaa resursseja.

Iltapäiväkahveilla tavattiin Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja. Häneltä kuultiin kattava katsaus keskuskauppakamarin liikenneasioista

Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta

Kansanedustajat olivat vahvasti samaa mieltä isäntien kanssa siitä, ettei itäisen Suomen pääväylään ole kiinnitetty tarvittavaa huomiota.

Sodan edelleen ollessa käynnissä Ukrainassa, Viitostien merkitys on korostunut entisestään pohdittaessa huoltovarmuutta ja erityisesti puolusta ja turvallisuutta. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä).

Viitostie eli yksi pääväylistä halkoo Suomea pituussuuntaisesti ja sillä on vaikutusta kuuden eri maakunnan alueella sekä tie kulkee monien kaupunkien ja kuntien kautta. Viitostien merkitys on noussut suuremmaksi, kun Saimaan kanava ei ole käytettävissä. Muun muassa raskas kalusto sekä puukuljetukset ovat siirtyneet pyörille entistä enemmän.

Paikalla illallisella kansanedustajista olivat Heikki Autto, Anna-Kristiina Mikkonen, Oskari Valtola, Paula Werning, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Tuula Väätainen, Timo Suhonen ja Markku Siponen.

Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Lisätietoja:

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, maakuntaneuvos Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, markkukakriainen@live.com

Viitostien varapuheenjohtaja Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry
Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja.

www.viitostie.fi

13.03.2025 10:10

Keskuskauppakamarin vientikysely: Trumpin politiikka heikentää vientinäkymiä merkittävästi – Yhdysvaltojen merkitys vajosi kolmessa kuukaudessa

Presidentti Trumpin toimiin liittyvät epävarmuudet heikentävät nyt merkittävästi suomalaisten vientiyritysten näkymiä kuluvalle vuodelle. Kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 80 prosenttia kertoi Trumpin politiikan heikentävän vientinäkymiä.

Vain kolmessa kuukaudessa vientiyritysten näkemys Yhdysvaltain markkinoiden mahdollisuuksista on puolittunut: kasvuun uskoo enää vajaa kolmannes ja tullimaksutkaan eivät lisää yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaa Yhdysvaltain markkinoille. Vielä joulukuussa uskoa riitti ja luvut olivat huomattavasti korkeammat.

”Vientiyrityksille suunnatun kyselyn sanoma on selvä: luottamus Yhdysvaltoihin on kokenut kolauksen. Trumpin kauppapolitiikan ailahtelevuus luo nyt suurta epävarmuutta vientiyrityksille”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattu kysely tehtiin 4–7.3. ja siihen vastasi 110 yritystä eri puolilta Suomea.

Yrityksistä 80 prosenttia mainitsi Trumpin tähänastiset ulko- ja kauppapoliittiset viestit vientinäkymiä heikentäväksi syyksi. 50 prosenttia vastasi vähentyneen kysynnän ja 40 prosenttia Venäjän sodan, taantuvan maailmantalouden ja kohonneiden kustannusten heikentävän vientinäkymiä. Vastaajat saivat valita kolme merkittävintä vaihtoehtoa.

Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuus vähenemässä

Yhdysvaltain markkinoiden merkitys yrityksille on myös vähentynyt kolmessa kuukaudessa. Enää reilu neljännes, 28 prosenttia yrityksistä kertoi Yhdysvaltain merkityksen kasvavan, kun vielä joulukuussa kasvua näki 45 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhdysvaltain merkityksen koki hiipuvan nyt 16 prosenttia, kun joulukuussa vastaava luku oli kolme prosenttia.

”Trumpin transaktionaalinen politiikka, harjoitetun retoriikan ja ensimmäisten poliittisten avausten korrelaatio ja kauppapolitiikan välineellistäminen muiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulivat lopulta yllätyksenä. Muutosta Yhdysvaltain politiikan suunnassa odotettiin, mutta tällaista myllerrystä harva osasi ennakoida”, sanoo Pohjanheimo.

Myös yritysten kiinnostus laajentaa tai aloittaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa on kokenut kolmessa kuukaudessa vastaavanlaisen ”puolittumisen”. Enää vain yhdeksän prosenttia yrityksistä harkitsee liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Yhdysvalloissa, jos Trump asettaa uhkaamansa tullit Eurooppaan. Joulukuussa vielä 18,5 prosenttia yrityksistä arvioi laajentavansa tai aloittavansa liiketoimintaa Yhdysvalloissa, jos tullit tulevat voimaan. Nyt yrityksistä 66,4 prosenttia vastasi, ettei tulleista huolimatta aio laajentaa tai aloittaa Yhdysvalloissa, kun joulukuussa tätä mieltä oli 38 prosenttia vastaajista.

”Tulleilla on kielteisiä vaikutuksia paitsi kansainväliseen kauppaan, myös lopulta amerikkalaisen kuluttajan omaan lompakkoon. Kaupan rajoitustoimet ja jo nähty tullien edestakainen veivaaminen luovat epävarmuutta suomalaisyrityksille ja niiden kilpailukyvylle, mutta myös Yhdysvaltojen itsensä kilpailukyvylle”, Pohjanheimo sanoo.

Kaiken kaikkiaan kansainvälinen ennakoimattomuus, jonka yksi osa on Trumpin ja Yhdysvaltain politiikka, vaikuttaa suomalaisten vientiyritysten toimintaan kuluvana vuonna. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 16 prosenttia vastasi ennakoimattomuuden vaikuttavan merkittävästi, 48 prosenttia jonkin verran ja 24 prosenttia hieman. Vain 11 prosenttia vastasi, ettei kansainvälisellä ennakoimattomuudella ole merkitystä yrityksen toimintaan.