Saara Liukkonen, tekijä sivustolla Etelä-Savon Kauppakamari

20.12.2023 10:10

Vientijohtajakysely: Reilu neljäsosa vientiyrityksistä aikoo osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen

Reilu neljäosa kauppakamarien vientijohtajakyselyyn vastanneista vientiyrityksistä suunnittelee osallistuvansa Ukrainan jälleenrakentamiseen, kun sen aika tulee, selviää kauppakamarien vientiyrityksille tekemästä kyselystä. Erityisesti infra- ja energiahankkeet kiinnostavat kyselyyn vastanneita yrityksiä.

Kolmasosalla kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole aikomusta osallistua jälleenrakentamiseen ja noin 40 prosenttia vastanneista ei vielä osannut ottaa kantaa asiaan.

”Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan massiivinen projekti. Suomi on tukenut Ukrainaa alusta alkaen. Suomalaisyrityksillä on valtavasti Ukrainan tarvitsemaa osaamista tarjottavana ja on hyvä, että yrityksissämme valmistaudutaan jälleenrakentamiseen jo nyt, vaikka sodan loppumisesta ei ole vielä tietoa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Kyselyssä selvitettiin jälleen myös suomalaisyritysten tilannetta Venäjällä. Enää 2,3 prosenttia yrityksistä kertoo, että heillä on vielä liiketoimintaa Venäjällä. Vetäytymisprosessi on kesken 5,7 prosentilla. Pudotus sodan alkupäivistä on ollut jyrkkä; tuolloin noin 80 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä oli liiketoimintaa Venäjällä. Myös vetäytymisprosessit ovat edistyneet, vaikka Venäjä ei ole tehnyt niistä helppoja.

Suomalaisyritykset ovat yhä havainneet Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä. Noin 30 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoo havainneensa tällaista toimintaa. Kiertämisyritykset ovat olleet muun muassa välikäsien kautta tulleita tiedusteluja, kyselyjä aiemmin vierailta tahoilta ja epätavallisista maista. Usein kyselyjä tai tarjontaa on tullut Keski-Aasian maista.

Vientiyritykset myös kokevat saavansa tarpeeksi tietoa ja ohjeistusta pakotteisiin liittyen, suurin osa, 84 prosenttia kertoi ohjeistusta löytyvän tarpeeksi. Vain vajaa kuusi prosenttia kaipasi lisää ohjeistusta.

”Suomalaisyritykset ovat hyvin valveutuneita ja tietoisia pakotteista ja kiertoyrityksistä. Kiertoyritykset tunnistetaan kohtalaisen hyvin eikä niitä suvaita. On silti tervetullutta, että viranomaiset järjestävät pakotteisiin liittyvää koulutusta, sillä vastuu niiden noudattamisesta on kaikilla”, sanoo Pohjanheimo.

Vientijohtajille suunnattu kysely tehtiin 12.-14.12. Kyselyyn vastasi 88 yritystä. Kysely lähetettiin merkittäville vientiä harjoittaville yrityksille eri puolille Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. 

15.12.2023 17:17

Etelä-Savon kauppakamarin uudeksi puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Mika Lemettinen, kauppakamarin jäsenmäärä rikkoi 20 vuoden ennätyksen.

Etelä-Savon kauppakamarin syyskokous kokoontui 15.12.2023 Mikkelissä. Kokouksessa tehtiin henkilövalinnat vuodelle 2024. Kauppakamarin uutena puheenjohtajana aloittaa Mika Lemettinen Pieksämäeltä. Kauppakamarin puheenjohtaja valitaan vuosittain, mutta toimikausi pyritään pitämään kolmen vuoden mittaisena.

Mika Lemettisellä on yli 30 vuoden sosiaali- ja terveydenhuollon alan kokemus, pitkä johtamistyön tausta. Viimeiset viisi vuotta hän on toiminut yrittäjänä sekä toimitusjohtajana Hoivakehitys Oy:ssä.

”Kauppakamaritoiminta on mielekästä tekemistä, koska tässä ollaan elinkeinoelämän ytimessä ja vahvassa yhteyksien johtamisen kulttuurissa. Puheenjohtajakaudella tulee korostumaan myös kauppakamariosastojen toiminnan tukeminen sekä näkyvä työ Etelä-Savon Kauppakamarissa kokonaisuudessaan.” Mika Lemettinen toteaa.

Tuleviin vuosiin korostuu yhteistyö hyvinvointialueen kanssa sekä muut strategiset painopisteet, mitä käydään yhdessä puheenjohtajiston ja toimitusjohtajan kanssa läpi heti alkuvuodesta.

Puheenjohtaja korostaa myös valmiustason nostoa kaikessa elinkeinoelämässä sekä yhteistyötä Yrittäjäjärjestön ja Nuorkauppakamarin kanssa. Ominaisinta uudelle puheenjohtajalle on kaikessa ratkaisukeskeisyys sekä positiivinen ajattelu. Lemettinen jatkaa.

”Uusi puheenjohtaja lähtee kauteensa myönteisessä tunnelmassa. Etelä-Savon kauppakamarin jäsenmäärä on kehittynyt viime vuosina erinomaisesti. Jäsenmäärä on tällä hetkellä korkein 20 vuoteen. Haastavat ajat ja maailman mullistukset tuovat yrityksiä ja toimijoita yhteen ja hakemaan voimaa verkostoista. Kauppakamari antaa tähän erinomaisen alustan.” Toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen

Kauppakamarin varapuheenjohtajiksi valittiin:

Toimitusjohtaja Marko Palhomaa Aitoasunnot Palhomaa Oy LKV, Mikkeli
Toimitusjohtaja Simo Pylkkänen Andritz Savonlinna Works Oy, Savonlinna
Toimitusjohtaja Antti Tarkka, A2K Kiinteistöt Oy, Pieksämäki

ja hallituksen jäseniksi:

Toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Etelä-Savon energia Oy, Mikkeli
Kunnanjohtaja Mervi Simoska, Juvan Kunta, Juva
Toimitusjohtaja Leena Nikula, Suur-Savon Osuuspankki, Mikkeli
Toimitusjohtaja Asko Lammela, LähiTapiola Savo-Karjala, Mikkeli
Toimitusjohtaja Osku Nykänen, Mikkeli Siivotaan Oy, Mikkeli
Kuntayhtymänjohtaja/rehtori Jukka Mustonen, Samiedu, Savonlinna
Toimitusjohtaja Hannu Väänänen, BLC Osuuskunta, Savonlinna
Hallituksen puheenjohtaja Petri Karjalainen, Virtasalmen viljatuote Oy, Pieksämäki

03.11.2023 07:07

Kauppakamarikysely: Byrokratia vaikeuttaa kansainvälisten osaajien rekrytointia –47 % yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetun kyselyn mukaan lähes puolet yrityksistä pitää työperäisen oleskelulupaprosessin sujuvuutta kankeana (27,6%) tai erittäin kankeana (19,2%). Vain kuusi prosenttia vastanneista pitää prosessia sujuvana. Kysymykseen vastasivat ne yritykset, jotka ovat rekrytoineet tai vuokranneet kansainvälisiä osaajia EU:n ulkopuolelta.

Saatavuusharkinta on ollut haasteena reilulle kolmannekselle yrityksistä. 29 prosenttia yrityksistä kertoo saatavuusharkinnan vaikeuttaneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytointia. Seitsemän prosenttia yrityksistä sanoo saatavuusharkinnan jopa estäneen ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnin. Vain 18 prosenttia kertoo, ettei saatavuusharkinnalla ole ollut vaikutusta rekrytointiin.

Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinnan luoma tarpeeton byrokratia on haitaksi yritysten toiminnalle ja se estää yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

”Yrityksillä tulisi olla oikeus työllistää osaavaa työvoimaa vaivattomasti sieltä, mistä sitä kroonistuneen osaajapulan alla vain löytyy. Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle ehdottomasti kilpailuetu, joka lisäisi myös houkuttelevuuttamme ulkomaalaisten osaajien silmissä. Saatavuusharkinta muodostaa usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, kuten kyselystämme käy hyvin ilmi. Tämä siitäkin huolimatta, että todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Yritykset suhtautuvat kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti

Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten asenteita kansainvälisten osaajien rekrytointia kohtaan. Yritykset saivat valita useamman vastausvaihtoehdon.

62 prosenttia yrityksistä kertoi suhtautuvansa rekrytointiin positiivisesti ja 27 prosentin mukaan rekrytoinnin kannalta ei ole väliä, onko rekrytoitava henkilö kansainvälinen osaaja vai suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva henkilö.

Kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessi koetaan yrityksissä tällä hetkellä haastavaksi. 27 prosenttia yrityksistä kertoo rekrytoinnin vaativan liikaa aikaa ja vaivaa ja 25 prosenttia sanoo kansainvälisten osaajien rekrytoinnin olevan vaikeaa.

”Työntekijän tärkein ominaisuus yritysten silmissä on hänen osaamisensa, ei kansalaisuus tai muu taustatekijä. Yrityksille merkityksellistä on se, kuinka nopeasti rekrytointipäätöksen jälkeen kansainvälinen osaaja saadaan aloittamaan työnsä. Tämän ajan nopeuttamiseen on keskityttävä, jotta emme omilla toimillamme Suomessa vaikeuta yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen”, sanoo Sipola.

Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 6.-11.9.2023 ja siihen vastasi 1154 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

02.11.2023 16:16

Keskuskauppakamari: Yritykset maksaneet ja tilittäneet veroja 77 miljardin euron edestä – ”ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja”

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Selvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten elintärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittamisessa.

Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta, sillä yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä.

Keskuskauppakamarin mukaan veroselvityksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi yritysten rooli julkisten palvelujen mahdollistajana.

”Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla. Vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Se on noin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.

”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa”, sanoo Viitala.

Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki ennätystasolla

Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2021 talouskasvu palautui nopeasti ja talouskasvu heijastui myös verotuottoihin. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäverotuotot kasvoivat kymmenellä prosentilla ja yhteisöverokertymä lähes 40 prosentilla edellisvuodesta.

”Vuosi 2021 oli taloudellisen kasvun vuosi lähes kaikissa maakunnissa, mikä näkyy myös yritysten verokädenjäljen kasvuna. Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki saavutti kaikkien aikojen ennätystasonsa”, sanoo Viitala.

Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen

Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden vakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksusta jää työnantajan kustannukseksi.

”Poliittisessa päätöksenteossa tulisi arvioida yritysvaikutuksia kriittisesti – miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan”, sanoo Viitala.

Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus

11.10.2023 17:17

Kauppakamarin osaajakyselyn tuloksia

Kauppakamarikysely: Työntekijäpula rajoittaa edelleen yritysten kasvua – 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan estävän kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä

Kauppakamarien kyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Suurin pula on ammatillisista osaajista. Heikentynyt suhdannetilanne on vaikuttanut hetkellisesti yritysten työllistämismahdollisuuksiin ja työvoiman tarpeeseen. Keskuskauppakamari kuitenkin varoittaa, että yritykset tulevat ajautumaan vakaviin ongelmiin talouden elpyessä, mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä ennakoivasti.

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan osaajapula rajoittaa edelleen yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. 66 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Vastaajista 12 prosenttia arvioi osaajapulan rajoittavan paljon, 35 prosenttia jonkin verran ja 20 prosenttia vähän.

Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksille toteutetusta kyselystä, johon vastasi yli 1150 yritystä eri puolilta Suomea.

Peräti 59 prosentilla yrityksistä on pulaa (43%) tai paljon pulaa (18%) osaavasta työvoimasta. Suhdanteiden heikentymisestä huolimatta vain neljä prosenttia yrityksistä kertoo osaavasta työvoimasta olevan ylitarjontaa.

“Nämä luvut ovat pysäyttäviä. Kun heikentyneessä suhdannetilanteessakin iso osa yrityksistä kärsii edelleen työvoiman saatavuudesta, niin kyllä tämä ongelma on edelleen Suomessa hyvin akuutti”, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Suhdanteen heikkeneminen näkyy kuitenkin kyselyssä: osaajapulasta kärsivien yritysten määrä on laskenut vuodessa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Heikentynyt suhdanne näkyy tyypillisesti työvoiman kysymisen alentumisena. Sipola kuitenkin muistuttaa, että mikäli osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeita ja ennakoivia toimia nyt, ajautuvat yritykset talouden elpyessä vakaviin ongelmiin.

”Kun talous saadaan takaisin kasvu-uralle, tulee yritysten pula osaavasta työvoimasta merkittävästi kasvamaan. Tähän Suomessa pitää olla valmis, jotta emme omin toimin tyrehdytä yritysten kasvupotentiaalia. Osaava työvoima on myös talouden kasvumoottori”, Sipola sanoo.

68 prosenttia yrityksistä arvioi rekrytointitarpeen kasvavan seuraavan parin vuoden aikana

Kyselyn mukaan suhdannetilanteen heikentyminen on vähentänyt yritysten rekrytointitarpeita. 39 prosenttia yrityksistä arvioi heikentyneen suhdannetilanteen vähentäneen merkittävästi tai jonkin verran yrityksen lähitulevaisuuden rekrytointitarpeita. 55 prosenttia arvioi, ettei suhdannetilanteella ole vaikutusta rekrytointitarpeeseen.

Heikentyneestä suhdannetilanteesta huolimatta yritysten näkymä lähitulevaisuudelle on kuitenkin positiivinen. Selkeä rekrytointitarve näkyy seuraavan parin vuoden aikajänteellä. Jopa 68 prosenttia yrityksistä arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan tai kasvavan merkittävästi 2-3 vuoden aikajänteellä.

”Kyselyn mukaan yritysten tarve osaavalle työvoimalle tulee kasvamaan seuraavan parin vuoden aikana. Siksi toimia osaajapulan helpottamiseksi tulisi tehdä juuri nyt, jotta kasvanut tarve työvoimalle ei yllätä ja rajoita yritysten kasvupotentiaalia ja talouden elpymistä. Vaikka hallitusohjelma muuten ruokkii kasvua ja edistää kilpailukykyä, voi työvoiman saatavuus osoittautua merkittäväksi haasteeksi tulevina vuosina”, Sipola sanoo.

Ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kovin pula

Yritysten näkökulmasta tärkeimmät syyt rekrytointihaasteisiin ovat, ettei avoimiin tehtäviin ole riittävästi hakijoita (42%), hakijoiden vähäinen työkokemus (41%), kiihtynyt kilpailu työntekijöistä (35%) sekä hakijoiden soveltumaton koulutus (29%). Yritykset saivat kyselyssä valita korkeintaan kolme tärkeintä tekijää, jotka ovat syinä rekrytointihaasteisiin.

Yritysten tarve kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Noin 82 prosenttia yrityksistä kertoo tarvitsevansa valmistuneita osaajia (32%) paljon, (36%) jonkin verran tai (15%) vähän). Myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista osaajista on pulaa ja yrityksistä 84% sanoo tarvitsevansa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita (20%) paljon, (40%) jonkin verran tai (24%) vähän.

“Yritysten tarve kohdistuu erityisesti ammatillisiin osaajiin ja tarve on toistunut kyselyissämme vuosittain. Yritysten näkemyksiä keskeisistä ratkaisuista on kuunneltava. Aivan keskeinen keino on kasvattaa merkittävästi osaajien maahanmuuttoa, sillä oma väestömme ei pitkällä aikavälillä tule kattamaan yritysten tarpeita”, sanoo Sipola.

Etelä-Savon tilanne saman suuntainen kuin muualla Suomessa

Etelä-Savossa rekrytointitarpeiden kasvua kahden vuoden näkymässä ennakoi 65,8 %. Toisaalta suhdannetilanteen takia lähitulevaisuuden rekrytointitarpeet ovat vähentyneet merkittävästi tai jonkin verran 44,8 %:lla vastanneista eteläsavolaisista yrityksistä. 52,6 % yrityksistä arvioi, että suhdannetilanteella ei ole vaikutusta. Samanaikaisesti pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta raportoi 59,4 % eteläsavolaisista yrityksistä. Tämä näkyy kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen jarruna 71,1, % vastaajista Etelä-Savossa.

Myös koulutustasokohtaiset osaajatarpeet ovat pitkälti saman suuntaisia kuin muualla Suomessa. Etelä-Savossa suurin tarve kohdistuu erityisesti ammatilliseen toiseen asteeseen (82 %) ja ammattikorkeakoulu taustaisiin osaajiin 80,5 %.

”Ammatillisen koulutuksen tarve on merkittävä ja suurena huolena Etelä-Savossa on ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat toimenpiteet. Aikuiskoulutustuen leikkaaminen tulee vaikeuttamaan työvoiman saatavuuteen Etelä-Savossa erittäin negatiivisesti. Tavoite 50 % korkeakoulutusasteesta ei myöskään vastaa Etelä-Savon tarpeita.” Toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen

Kauppakamarin talouskyselyn tuloksista

Kauppakamarikysely: 69 prosenttia yrityksistä sanoo paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. 38 prosenttia vastanneista arvioi uudistusten lisäävän lisätyöntekijöiden palkkaamista yrityksessä seuraavan viiden vuoden aikana.

Hallitusohjelmassa on tarkoitus laajentaa yleissitovien sopimusten paikallista sopimista koskemaan kaikkia yrityksiä työnantajan ja työntekijöiden järjestäytymisestä riippumatta, sekä mahdollistaa työlainsäädännön mukaisten joustojen soveltaminen myös yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa nykyisten valtakunnallisten ohella.

Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa kyselyssä selvitettiin, miten uudistukset toteutuessaan vaikuttavat yrityksiin. Kysely toteutettiin 27.-29.9. ja siihen vastasi 1827 yritystä eri puolelta Suomea.

Kyselyn mukaan 69 prosenttia yrityksistä arvioi uudistusten vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua pitkällä aikavälillä yrityksissä jonkin verran tai merkittävästi (15% merkittävästi, 53% jonkin verran). Vain 12,5 prosenttia vastasi, etteivät uudistukset toteutuessaan vauhdittaisi työllisyyden ja tuottavuuden kasvua ollenkaan ja 19 prosenttia vastanneista ei osannut arvioida asiaa.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa, että paikallista sopimista on yritetty edistää tes-järjestelmän kautta jo pari vuosikymmentä. Merkittäviä tuloksia ei olla kuitenkaan saavutettu ja työmarkkinoiden jäykkyys on heijastunut investointien hiipumisina, tehtaiden sulkemisina ja verotulojen katoamisena.

”Työehtosopimukset rajoittavat mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti työpaikoilla. Yritysten mielestä tällaisen paikallisen sopimisen lisääminen lisäisi tuottavuutta ja työllisyyttä. Yrityksissä paikallinen sopiminen mahdollistaa reagoinnin nopeammin muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja kilpailutilanteisiin sekä sopimusten räätälöinnin vastaamaan paremmin kunkin työpaikan tarpeita. Sama kenkä ei sovi kaikille, eivätkä kankeat suomalaiset työmarkkinat toimi enää globaalin kilpailun ajassa”, sanoo Romakkaniemi.

38 prosenttia yrityksistä arvioi uudistusten lisäävän rekrytointitarvetta viiden vuoden aikana

Yrityksiltä kysyttiin myös, johtaisivatko kyseiset uudistukset vastaajan omassa yrityksessä lisätyöntekijöiden palkkaamiseen seuraavan viiden vuoden aikana.

32 prosenttia vastanneista arvioi 1-5 henkilön lisätarvetta, kolme prosenttia 6-10 henkilön lisätarvetta ja kolme prosenttia yli kymmenen henkilön lisätarvetta. 35 prosenttia yrityksistä uskoi, etteivät uudistukset johda lisätyöntekijöiden palkkaamiseen viiden vuoden sisällä ja 27 prosenttia ei osannut arvioida asiaa.

“Kyselyn perusteella voi sanoa, että paikallisen sopimisen laajentaminen lisäisi yritysten mahdollisuuksia palkata lisää työntekijöitä, eli työllistää. Kun vastaajista 38 prosenttia arvioi uudistusten johtavan lisätyöntekijöiden palkkaamiseen, ei voida puhua enää mistään merkityksettömästä uudistuksesta. Olemme usealla mittarilla mitattuna verrokkimaitamme jäljessä, eikä pieni viilaaminen enää riitä. Yritysten viesti paremmasta yrityskohtaisesta mahdollisuudesta tuottavuuden ja työllistämisen kasvuun paikallisen sopimisen keinoin on selvä”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 27.-29.9.2023 ja siihen vastasi 1827 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

05.10.2023 17:17

Kauppakamarilounas ja Etelä-Savon kauppakamarin syyskokous 15.12.

Kauppakamarilounaalla vieraana Keskon pääjohtaja Mikko Helander ja lounaan jälkeen sääntömääräinen syyskokous.

Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten tulevan vuoden puheenjohtajiston ja hallituksen valinta sekä jäsenmaksujen suuruus.

Aika: perjantai 15.12.2023 klo 11-15
Paikka: Mikpoli, Patteristonkatu 2, 50100 MIKKELI

Aikataulu:

klo 11.00–12.00 Vieraana Keskon pääjohtaja Mikko Helander Mikpoli sali
klo 12.00–13.00 Lounas Ravintola Talli
klo 13.00–15.00 Syyskokous Mikpoli sali
– Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat
– Ilmoittautuneille lähetetään esityslista ennen kokousta.

Pyydämme ennakkoilmoittautumisia tilaisuuksiiin viimeistään 30.11. 2023. llmoittaudu täällä.

Tilaisuus siirretty 1.12. päivältä esteiden vuoksi.

14.09.2023 14:14

Kauppakamarin hallitus linjasi edunvalvonnan kärkiä

Politiikan syksy on käynnistynyt toden teolla, kun uusi hallitus on aloittanut hallitusohjelmansa toteuttamisen vauhdikkaasti. Lausuntopyyntöjä lainsäädännön muutoksiin tulee nyt vauhdilla. Hallitusohjelmaan linjausten käytännön toimeenpanoon vaikuttaminen on yksi kauppakamarin tehtävistä, erityisen tärkeää on tuoda maakuntamme elinkeinoelämän näkemykset päätöksenteon areenoille virkamiesten valmisteluun kuten kansanedustajillemmekin. Hallitusohjelma on kaiken kaikkiaan elinkeinoelämän kannalta monelta osin myönteinen. Kauppakamarien yhteinen, laajasti jäsenkenttää kuunnellen valmisteltu Ratkaisuja Suomelle ohjelma on monelta osin päätynyt osaksi hallitusohjelmaa (KUVA) Kauppakamarien vaikuttamistyö on siis tästä näkökulmasta ollut varsin onnistunutta.

Etelä-Savossakin on vaikuttamistyön pohjaksi tarpeen linjata niitä painopisteitä, joihin vaikuttamistyössä keskitytään suhteessa valtakunnan päätöksentekoon. Kauppakamarin hallitus kävi asiasta keskustelua ja päätyi nostamaan hallitusohjelman painopisteistä kuusi keskeistä teemaa. Alla olevat kärjet ovat niitä, joissa onnistumalla kehitämme myös Etelä-Savon elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Otan ilomielin ja matalalla kynnyksellä kommentteja ja ajatuksia näiden asioiden edistämiseen teiltä jäseniltä.

1) Teollisuuspoliittinen strategia

Työ alkaa hallituskauden alussa
Vaikuttamisen kärjet kerätään Etelä-Savon teollisuudelta
Selkeät linjaukset Etelä-Savolta strategian sisältöihin

2) Liikenne 12 ohjelman päivitys

Työ on jo alkanut
Samaan aikaan päivitetään investointiohjelma
Strategian päivityksen kärkiteemoina huoltovarmuus ja turvallisuus, Itä-Suomella vahva rooli

3) ELY-> Elinvoimakeskus

Vaikuttaa merkittävästi alueen yrityksiin
Pohjana täyden palvelun ELY-keskukset
Etelä-Savon suuntana Kuopio?

4) TKI

Etelä-Savossa laadittu ainutlaatuinen TKI tiekartta. Laaja yhteistyö valmistelun taustalla
TKI osuuden kasvattaminen keskeistä Etelä-Savossa, nykytilanne heikko

5) Työllisyyspalveluiden uudistus

Aluejako selvillä lokakuun loppuun mennessä
Palvelurakenne iso kysymys yritysten kannalta, työ alkaa kattavasti kun aluejako varmistuu
Ydinviesti: ei työttömyyden hoitoa vaan työllisyyden hoitoa
Synnyttävä läheinen suhde yritysten ja palveluiden välille, tiivis kytkentä kuntien elinvoimatyöhön
Kytkentä osaamiseen ja maahanmuuttoon

6) Ammatillinen ja korkeakoulutus