Etelä-Savon kauppakamarin ja Etelä-Savon Yrittäjien vaalipaneeli pidettiin Stellan Tähtitorilla tiistaina 14.3.2023.
Lämmin kiitos mukana olleille: Tapio Honkamaa – Keskusta, Jenni Oksanen – Kokoomus, Satu Taavitsainen – Liike Nyt, Sami Järvinen – Perussuomalaiset, Mikko Hokkanen – SDP, Miisa Mink – Vihreät!
Tilasuuden tallenne löytyy <täältä>
Seuraavilla vaalikausilla on edessä julkiseen talouteen roimat sopeutustoimet. Tänään julkistettu valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitus toimii hyvänä pohjana tälle. Kiristykset osinkoverotukseen ja arvonlisäverotukseen olisivat kuitenkin myrkkyä taloudelle ja yrittäjyydelle. Niitä ei tule toteuttaa, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto.
Suomen julkinen talous vaatii vakauttamista ja seuraava hallituskausi on välttämätöntä aloittaa uskottavalla ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamisella. Liikkeelle pitää päästä heti hallituskauden alussa. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät ovat epävarmoja, elinkeinoelämä linjaa.
Julkisen talouden tasapainottamisen painopisteen on oltava selkeästi rakenneuudistuksissa ja menomaltissa. Vakautustoimien tulee keskittyä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin rakennetoimiin, menomalttiin sekä julkisten menojen tarkkaan läpikäyntiin. Kokonaisveroasteen nousu on pystyttävä estämään, ja veropäätöksissä on huomioitava verojen vaikutukset työllisyyteen, kasvuun ja ostovoimaan.
Verokartoituksessa nostettiin kuitenkin mahdollisena keinona esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen sekä myös alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen.
Ajoitus on huonompi kuin ehkä koskaan aiemmin. Juuri nyt Suomi tarvitsee kipeästi kilpailukykyä, kasvua, ostovoimaa ja yrittäjyyttä velkataakan maksamiseen. Osinkoverotuksen kiristäminen olisi ehdottoman väärä signaali yrittäjille ja omistajille, joiden odotetaan investoivan ja työllistävän.
Ajatus veronkiristyksillä kerättävien lisäverotulojen suuruudesta on myös epärealistinen. Veronkiristykset johtaisivat väistämättä käyttäytymisvaikutuksiin ja esimerkiksi jaettavien osinkojen pienenemiseen. Tällöin veropohja kapenisi eikä laskennallisia lisäverotuottoja tosiasiassa ainakaan täysimääräisesti saataisi.
Suomen osinkoverojärjestelmässä on kiistattomia vahvoja puolia, kuten vahvaan pääomarakenteeseen kannustaminen, mutta siinä on tunnistettu myös kehittämiskohteita. Jos osinkoverotuksen muuttamista harkitaan, tulisi pistemäisten parametrien muutosten asemesta lähteä arvioimaan järjestelmää kokonaisuutena sekä analysoida mahdollisten uudistusten vaikutusta yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn.
Lisätietoja:
Tomi Viitala
Johtava veroasiantuntija
Keskuskauppakamari
tomi.viitala@chamber.fi
+358 45 7731 2025
Suomen Nuorkauppakamareiden
Tuottava Idea – innovaatiokilpailu on käynnissä!
Tuottava Idea -kilpailun kansallisina kumppaneina mm. Nasdaq, Genelec, Rantalainen ja Start Up Lions.
MISTÄ KYSE?
Kaikille avoin innovaatiokilpailu, joka järjestetään jo 46.n kerran!
Tavoitteena nostaa esiin suomalaisia tuottavia ideoita ja innovaatioita sekä buustata niitä niin paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Innovaatiot kun toimivat talouden moottoreina ja kehityksen kirittäjinä. Kilpailuaika 1.3. – 15.4.2023. Uudistuneet sarjat: Innovaatio ja StartUp -sarjat. Aluevoittajat julkistetaan syyskuussa alueellisissa gaaloissa. Alue B:n aluevuosikokous ja gaala 23.9. Helsingissä. Kansalliset voittajat julkistetaan 31.10. Nasdaq Helsingin Pörssitalolla.
ONKO SINUN IDEASI TUOTTAVA IDEA 2023?
Kilpailuun voi osallistua max. 3v. vanhalla, tuottavassa käytössä olevalla idealla tai innovaatiolla, joka liittyy tuotteeseen, palveluun, liikeideaan, tuotantomenetelmään tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen. Start Up -sarjaan voi osallistua myös tuotteistamisvaiheessa olevalla idealla. Tuomaroinnissa painotetaan idean innovatiivisuutta, ajankohtaisuutta, vastuullisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan. Arviointi tapahtuu hakemuksen perusteella.
NÄKYVYYTTÄ JA BUUSTIA BISNEKSEEN!
Kilpailun voittaja saa ainutlaatuista näkyvyyttä, mm. logonsa näkyviin New Yorkin Times Squaren valotaululle ja kunnian soittaa Helsingin pörssin avauskelloa. Palkitsemistilaisuudessa voittaja pääsee kertomaan Tuottavasta Ideastaan yleisölle sekä medialle.
”Olemme saaneet ainutkertaisen näkyvyyden uudelle tuotteellemme. Voittomme noteerattiin mm. Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja Japanissa. Kilpailun kautta saatava näkyvyys on jotain, mitä rahalla ei ole ostettavissa. Kannustamme lämpimästi osallistumaan kisaan.”
MITEN MUKAAN?
Ole yhteydessä alueesi nuorkauppakamarin yhteyshenkilöön ja jätetään hakemus 15.4. mennessä. Lisätietoja kilpailun nettisivuilta www.tuottavaidea.fi
Lisätietoja kilpailusta sekä muusta toiminnasta saat paikalliselta nuorkauppakamarilta!
Yhteyshenkilönne hakemuksen tekoon:
Riikka Peni, 040 734 1467, riikka.peni@jci.fi
Mikkelin Nuorkauppakamari ry
https://jcmikkeli.fi
Asta Lintumäki, 040 531 7781, asta.lintumaki@jci.fi
Savonlinnan Nuorkauppakamari ry
https://www.jcisavonlinna.fi/
Veera Ullah, 040 012 7108, veera.ullah@jci.fi
Pieksämäen Nuorkauppakamari ry
https://www.facebook.com/pieksamaennuorkauppakamari/
Ympärivuotisesti ilman katkoksia kulkeva rahtiliikenne on välttämättömyys Suomen saavutettavuudelle ja ulkomaankaupalle. Tämä ei toteudu ilman joustavaa ja suorituskykyistä jäänmurtajakalustoa. Suomen vanhimmat jäänmurtajat ovat elinkaarensa lopussa. Suurin osa kalustosta on tehty jo ennen 1990-luvun puoliväliä. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä päätös vanhinta kalustoa korvaavien jäänmurtajien hankinnasta ja tunnusteltava tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa hankintojen osalta. Ruotsin tavoitteena on kahden jäänmurtajan tilaaminen tämän vuoden aikana.
Suomen talouden kasvun elementit löytyvät edelleen teollisuudesta, jonka vientisuuntana on nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän länsi. Metsäteollisuus, sähköistyvään yhteiskuntaan liittyvä akku- ja kaivannaisteollisuus ja metalliteollisuus ovat esimerkkejä Suomen talouden vihreään siirtymään linkittyvistä tukijaloista. Itämeren rahtiliikenne on yksi teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäjistä. Merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia. Investointi moderniin jäänmurtokalustoon edistää myös kansainvälistä saavutettavuutta.
Jäänmurtajilla on keskeinen rooli koko kuljetusketjun päästöjen vähentämisessä. Jäänmurto vaikuttaa merkittävästi kauppalaivaston päästöihin, sillä rahtilaivojen polttoaineen kulutus ja siten myös hiilidioksidipäästöt nousevat, jos väylät eivät ole moitteettomassa kunnossa talvikauden aikana.
Jäänmurtajien hankinnan tulisi olla myös innovatiivinen hankinta. Suuntaamalla hankinnat kotimaahan tuetaan meriklusterin työllisyyttä ja teknologialoikkia. Meriklusteriin kertyy osaamista niin päästöttömämpien käyttövoimien, digitalisaation kuin muiden monikäyttöisyyttä tukevien, uusimpien teknologioiden parissa. Tällä osaamisella voimme vahvistaa paikkaamme globaalissa meriteollisuudessa, osana läntistä yhteisöä.
Esitämme, että vuoden 2023 aikana perustetaan jäänmurtajien suunnitteluun, hankintaan ja operointiin linkittyvistä ministeriöistä ja keskeisten sidosryhmien edustajista koostuva työryhmä. Työryhmän keskeisinä tehtävinä ovat jäänmurtajien elinkaaren aikaisen toiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu kansainvälisen saavutettavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden lähtökohdista sekä ensimmäisen/ensimmäisten jäänmurtajien tilaamisen valmistelu.
Esitämme myös, että tulevalla hallituskaudella tunnusteltaisiin uudelleen tiiviimpää yhteistyötä Ruotsin kanssa liittyen jäänmurtajien kilpailutukseen, suunnitteluun ja ensimmäisten jäänmurtajien tilaamiseen.
Nyt on oikea aika vahvistaa yritysten kilpailukykyä, jotta suomalaisyritykset pääsevät kiinni vihreän siirtymän kasvaviin markkinoihin. Liikenne- ja teollisuuspolitiikan pitää olla tiukasti kiinni viennin kehittämisessä ja globaalin kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Teppo Leinonen
Toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari
ja 18 muuta kauppakamaria ympäri Suomen
Itäisen Suomen visiotyö on valmistunut. Alueiden, yritysten ja valtion tiiviissä yhteistyössä syntyneen vision tärkein tavoite on vahvistaa elinvoimaa itäisessä Suomessa. Tämä syntyy konkreettisista toimista, joilla alueella olevaa potentiaalia hyödynnetään uudella tavalla.
”Itäisen Suomen menestys ja tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yritykset menestyvät ja syntyy uusia työpaikkoja. Visiossa nostetaan esiin lukuisia konkreettisia ja nopeastikin toimeenpantavia toimia, joilla tämä on toteutettavissa. Yhteistyö on avainsana vision saavuttamisessa”, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Investoinnit, osaaminen, turvallisuus ja saavutettavuus elinvoiman osatekijöinä
Visiotyössä nostetaan esiin konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan Itäisen Suomen elinvoimaa yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä.
Elinvoiman vahvistamisen elementtejä ovat:
Itäinen Suomi houkuttelevaksi investoinneille
Visiossa nostetaan esiin esimerkiksi energiamurroksen kautta syntyvä yritystoiminta ja työpaikat sekä kestävän matkailutarjonnan kehittäminen vastaamaan kansainvälistä kysyntää. Mahdollisuutena nähdään myös Itäisen Suomen toimiminen testialustana hyvinvointi- ja terveystutkimukselle.
Itäinen Suomi houkuttelevaksi kehittäjille ja opiskelijoille
Visiossa nähdään tärkeänä, että koko itäisen Suomen alueella kehitetään systemaattisesti oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tiiviimmäksi, jotta koulutus vastaa yhä paremmin yritysten osaamistarpeisiin ja opiskelijoilla on jo opintojensa alkuvaiheessa mahdollisuus tutustua yrityskenttään ja myöhemmässä vaiheessa kiinnittyä siihen harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta.
Muita esiin nostettuja keinoja ovat korkeakoulujen verkostoitumisen vahvistaminen, Business Finlandin toiminnan kehittäminen itäisessä Suomessa sekä TKI-rahoitusinstrumentin kehittäminen pk-yrityksille.
Itäinen Suomi kaikille saavutettavaksi
Vision mukaisesti itäisen Suomen pitää olla sekä fyysisesti että digitaalisesti saavutettava. Itäinen Suomi voisi myös toimia testi- ja ratkaisualustana harvaan asuttujen alueiden digiratkaisujen testaamisessa.
Kokonaisuusturvallisuus koostuu useista tekijöistä
Visiossa nostetaan esiin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustaminen. Tärkeinä kokonaisturvallisuuden osina nähdään myös ennakointiosaamisen lisääminen ja polarisaation ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen.
Visiosta toteutukseen
Itäisen Suomen vision toteuttamisen liikkeellelähtö ja toimivuus perustuvat yhteiseen ymmärrykseen tilannekuvasta ja tavoitteista, mutta myös keinoista, joilla haluttu tavoite saavutetaan.
Olemassa oleviin ja jo totuttuihin työkaluihin ja toimintamalleihin tarvitaan uutta näkemystä, jota voidaan tuoda esimerkiksi julkisen, yksityisen sekä kansalaistoiminnan yhteistyön kehittämisen avulla.
Tällaisina uusina toimintamalleina visiossa ehdotetaan valtion ja itäisen Suomen toimijoiden välille laadittavaa aiesopimusta alueiden elinvoiman edistämiseksi, osaamisen hyödyntämiseksi ja Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Muina toimintamalleina nostetaan esiin itäisen Suomen foorumin perustaminen sekä pilottien ja kokeilujen käynnistäminen.
Miksi visiotyö on tehty?
Visiotyön alkusysäyksen aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022. Se muutti itäisen Suomen olosuhteita. Venäjän rajan sulkeutumisella on ollut ensivaiheessa nopea taloudellinen merkitys, kun rajan ylittävä kaupankäynti ja matkailu ovat pysähtyneet.
Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Työryhmän loppuraportti julkaistiin budjettiriihen yhteydessä 1.9.2022. Yksi raportin suosituksista oli, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Samalla itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on osaltaan koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtiminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman vision kokoamisesta on vastannut sidosryhmäyhteistyön pohjalta aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Julkaisun liitteenä on Helsingin yliopiston professorin Sami Moision kirjoitus geopolitiikan uudesta ajasta ja itäisen Suomen tulevaisuuden tekijöistä.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell, p. 029 504 7332
teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, TEM, p. 029 504 7150
erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila, TEM, p. 029 504 7146