Tekijä: Tiina Ylönen

Suomen talous on edelleen matalasuhdanteessa. Odotukset kasvun vauhdittumiselle ovat silti vahvistuneet. Tammikuun kauppakamarikyselyn perusteella tilanne näyttää aiempaa valoisammalta, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan toistaiseksi ei voida puhua merkittävästä muutoksesta talouden ”suursäätilassa”.

Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Appelqvistin mukaan kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa – mikä on tyypillistä suhdannekäänteille.

”Odotukset tilauskantojen ja liikevaihdon kehityksestä ovat kohentuneet, mutta yritysten yleiset tunnelmat ovat synkentyneet. Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso alkaa syödä osalla yrityksistä uskoa paranemiseen, vaikka kyselyn tulokset antavat toivoa tulevasta”, Appelqvist arvioi.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi reilut 1600 yritystä eri kokoisista yrityksistä eri puolilta Suomea.

Tilauskantojen tuleva kehitys tuo valonpilkahduksen

Vaikka tilauskantatilanne oli tammikuussa yhä haastava, osoitti se lievää kohenemista lokakuuhun verrattuna. Vastaajista 36 prosenttia arvioi tilauskantansa vuodentakaista pienemmäksi. Lokakuussa vastaava lukema oli vielä yli 40 prosenttia. Hieman alle 41 prosenttia arvioi tilauskantansa pysyneen samana, ja 24 prosenttia raportoi paranemista.

”Vaikka tilauskannat ovat toistaiseksi ohuita, ovat odotukset tilauskantojen tulevasta kehityksestä kohentuneet edelliseen kyselyyn verrattuna. Erityisen tuntuvasti näkymä on parantunut teollisuusyrityksissä”, Appelqvist kertoo.

Tammikuussa tilauskantansa kasvua odotti 33 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa osuus oli alle 27 prosenttia. Heikkenemistä odottavien osuus laski 22 prosentista 19 prosenttiin. Teollisuuden toimialoilla odotus tilauskantojen kasvusta oli noussut 25,5 prosentista 37 prosenttiin. Heikkenemistä ennakoi enää
reilu 18 prosenttia teollisuuden vastaajista.

”Yrityksissä löytyy siis uskoa siihen, että pitkään vaikeana jatkunut tilauskantatilanne on tulevaisuudessa helpottamassa. Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset vaihtelivat lisäksi merkittävästi niin liikevaihdon, tilauskantojen, kannattavuuden kuin vienninkin osalta eri kokoisissa yrityksissä. Suurissa yrityksissä ollaan
toiveikkaita tulevaisuudesta”, toteaa Appelqvist.

Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Erityisen vahvaa uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.

”Suurten yritysten painoarvo kokonaistuotannon suunnalle on ratkaiseva, joten edellytykset bruttokansantuotteen elpymiselle ovat vahvempia kuin tulosten pintapuolinen analyysi antaisi ymmärtää”, Appelqvist sanoo.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä jatkavat edelleen nousevalla trendillä

Tammikuun kyselyssä myönteistä oli myös se, että liikevaihdon kasvuodotukset jatkoivat nousevalla trendillä.

”Kyseessä on jo neljäs peräkkäinen kysely, jossa liikevaihto-odotukset paranevat. Vaikka muutos lokakuuhun on maltillinen, on trendi vakaasti ylöspäin,” Appelqvist arvioi.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 31 prosenttia odotti liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Lähes puolet uskoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan, ja laskua odotti enää 19 prosenttia vastaajista.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8-10.1.2025 ja siihen vastasi 1645 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Sulkavan kioski Alanteen Helmi on valittu Palvelun aatelia -kilpailun ensimmäiseksi voittajaksi. Kioski sai ehdotuksissa ylistystä asiantuntevasta ja hyvästä palvelusta sekä kokonaisvaltaisesta asiakaskokemuksesta, jossa on huomioitu hyvä palvelu, viihtyisä ympäristö ja laaja palveluvalikoima. Myös Etelä-Savon kauppakamarin Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan tekemissä mysteerishoppailuissa marraskuussa 2024 kioskin henkilökunta sai loistavaa palautetta toiminnastansa. Asiakas huomioitiin hienosti heti saapuessa iloisesti ja lämpimästi sekä kioskin tunnelma oli avoin ja kutsuva. Palvelualtis henkilökunta teki vaikutuksen ja vaikutti siltä, että nauttivat työstään. Lisämyynti oli luontevaa eikä tungettelevaa ja suositukset auttoivat valitsemaan tuotteita. WAU-fiilis syntyi henkilökunnan ystävällisyydestä, loistavasta sijainnista ja miljööstä. Palvelu oli hyvää ja asiakas huomioitiin hyvin. Shoppailijat kehuivat myös aukioloaikoja sekä terassia.

Alanteen Helmen Piritta Länkinen oli otettu jo valinnasta finaaliin ja meinasi sanojensa mukaan tipahtaa tuolilta saadessaan kuulla voitosta. ”Koko poppoo on otettu saamasta kunniasta ja huomiosta ja aiomme jatkaa vähintäänkin samaan malliin tulevassa ja tarjota asiakkaillemme miellyttävän kokemuksen. Tämä on häkellyttävän ihana tunnustus vuosien työlle ja sille, minkä tunnen olevan osa minua. Kiitos!”

Kuvassa Sulkavan kioski Alanteen Helmen ydinporukka – Edessä yrittäjä Piritta Länkinen, takana Mikko Makkonen, Iiris Pajari, Irene Länkinen ja Outi Ikonen.

Palvelun aatelia -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024 ja sen tavoitteena on nostaa esille Etelä-Savon loistavia palvelutoimijoita, eli palvelun aatelia. Ehdotuksia voittajasta kerättiin verkkolomakkeella kesäkuusta syyskuuhun ja niitä saatiin 185 kappaletta. Ehdotukset koostuivat monipuolisesti eri alojen palvelujen tarjoajista sekä eri puolilta maakuntaa. Kaupan- ja palvelualanvaliokunta valitsi ehdotusten joukosta kymmenen finalistia, joihin toteutettiin mysteerishoppaukset voittajan valitsemiseksi. Vuoden 2025 ehdotuksia pääsee antamaan verkkolomakkeella alkukesästä lähtien.

Mysteerishoppauksessa arvioitiin finalistien Fisuburger (Kangasniemi), K-Market Karpalo (Pertunmaa), Kenkäkauppa Raitalaakso (Pieksämäki), Kirjalan Kahvipaahtimo (Mikkeli), Mäntyharjun Kirjasto (Mäntyharju), Puumalan Poiju (Puumala), RengasCenter Pieksämäki (Pieksämäki), Savon Golftiimi (Mikkeli), Specsavers Savonlinna (Savonlinna) ja Sulkavan kioski Alenteen Helmi (Sulkava) palvelun laatua kokonaismielikuvan, asiakkaan huomioimisen, palvelualttiuden, asiakaslähtöisyyden, lisämyynnin, yleisilmeen sekä WAU-fiiliksen pohjalta. Lisäksi shoppailijoita pyydettiin kertomaan, kävisivätkö he uudelleen ja lisähuomioita palvelusta.

Palvelun aatelia 2024 voittaja julkistettiin ja palkittiin Yrittäjägaalassa 18.1.2025 Pieksämäellä. Palkinnon vastaanotti yrittäjä Piritta Länkinen. Palkintoa olivat luovuttamassa Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen, kehityspäällikkö Tiina Ylönen ja toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Yritykset tarttuvat kyllä ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoa ja tukea aloittamiseen. Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä 88 prosenttia vastasi tarttuneensa käytännön toimiin saatuaan oppia hiilijalanjäljen laskentaan.

Keskuskauppakamarin järjestämään ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan osallistuneet yritykset mainitsivat konkreettisiksi toimiksi yrityksissään erityisesti päästöttömään sähköön siirtymisen, kuljetusten tarkemman suunnittelun polttoainekulujen hillitsemiseksi ja vihreämmät hankinnat. Reilu 88 prosenttia vastanneista yrityksistä oli tehnyt näitä konkreettisia muutoksia. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 65 prosenttia laati myös oman yrityksen päästövähennystiekartan.

”Ilmastotoimilla on tietenkin vaikutusta yrityksille itselleen, mutta vaikutus näkyy myös yhteiskunnassa, mikä on tärkeää, kun ajatellaan koko maailmaa yhdistävää ilmastokriisiä. Isoilla yrityksillä on mahdollisuus ja osaamista tehdä toimia itsenäisesti, mutta pk-yritykset tarvitsevat usein konkreettista tukea. Halua on, kunhan välineet tarjotaan”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen.

Keskuskauppakamarin ja LähiTapiolan ilmasto-ohjelmaan osallistui 218 yritystä, joista 131 laski ohjelman aikana hiilijalanjälkensä. Näistä yrityksistä 51 vastasi kyselyyn, joka tehtiin joulukuun alussa. Yritykset olivat eri puolilta Suomea, eri aloilta ja enimmäkseen 10–250 henkeä työllistäviä.

Hakasen mukaan toimitusketjuista saatavan datan puute on koettu yrityksissä yhdeksi keskeisimmäksi esteeksi päästövähennysten suunnittelulle ja toteuttamiselle. Päästövähennysten tekeminen edellyttää yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, jotta yritykset saavat tarvitsemansa tiedon siitä, mistä päästöt tulevat.

”Jos päästölaskentaa ei ole tehty, ei välttämättä voi osallistua kilpailutuksiin ja näin menee kauppoja sivu suun. Tämän yritykset ovat huomanneet”, Hakanen sanoo.

”Omia päästöjä laskettaessa ymmärtää konkreettisesti Scope 3:n suuren roolin valmistavan teollisuuden päästöissä. Lisäksi oppii huomaamaan millä tekijöillä on merkittävää vaikutusta päästöjen kokonaismäärään ja mitkä päästölähteet ovat käytännössä merkityksettömiä. Näiden tietojen avulla on helppoa keskittyä päästövähennysten tiekarttaa laadittaessa toimenpiteisiin, jotka koskevat merkityksellisiä päästölähteitä.” sanoo Pelaser Oy:n markkinointi- ja laatupäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen. Pelaser myös suosittelee ohjelmaan osallistumista muillekin yrityksille.

Hyvä Etelä-Savon kauppakamarin jäsen,

Haluamme kehittää jäsentilaisuuksiamme vastaamaan entistä paremmin teidän tarpeitanne ja toiveitanne. Jäsentemme mielipiteet ja näkemykset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, jotta voimme tarjota juuri teille sopivia tilaisuuksia ja sisältöjä.

Pyydämme teitä ystävällisesti vastaamaan oheiseen kyselyyn, jossa kartoitamme kiinnostuksenne kohteita, toiveitanne ja näkemyksiänne jäsentapahtumien aiheista, toteutusmuodoista ja käytännön järjestelyistä. Vastausaikanne on arvokasta, ja jokainen vastauksenne auttaa meitä luomaan entistä monipuolisempia ja hyödyllisempiä tapahtumia.

Kyselyyn pääset vastaamaan täällä.

Toivomme vastauksia viimeistään 15.1.2025.

Jäsentapahtumat ja koulutukset löytyvät kootusti KauppakamariKaupasta.

Kiitämme lämpimästi ajastanne ja arvokkaista vastauksistanne!

Ystävällisin terveisin,
Tiina Ylönen
kehityspäällikkö
Etelä-Savon kauppakamari
tiina.ylonen@kauppakamari.fi / 0447321180

Etelä-Savon menestys ja hyvinvointi rakentuvat vahvan yhteistyön, selkeiden tavoitteiden ja yhtenäisen viestinnän varaan. Nyt on aika vahvistaa yhteistä sanomaamme ja sitoutua toimiin, jotka hyödyttävät koko maakuntaa.

Yksituumaisuus: Yhdessä olemme vahvempia

Yksituumaisuus ei tarkoita, että kaikesta on oltava samaa mieltä, vaan että olemme yhtenäisiä yhteisten tavoitteiden ja suunnan osalta. Etelä-Savon kehittämisessä on keskeistä, että kunnalliset, seudulliset ja alueelliset toimijat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat sitoutuvat näihin tavoitteisiin. Yhteistyö antaa meille voimaa tehdä rohkeita päätöksiä, jotka tukevat alueemme elinvoimaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.

Positiivinen ja selkeä viesti

Yhteinen sanoma yhdistää toimijat ja rakentaa yhtenäistä kuvaa Etelä-Savosta houkuttelevana alueena. Viestinnän on korostettava maakunnan vahvuuksia: ainutlaatuista luontoa, yhteisöllisyyttä, kestävää elinkeinoelämää ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Alueella on jo nyt runsaasti kansainvälistä toimintaa – meidän on tehtävä tämä näkyväksi ja hyödynnettävä uusia tilaisuuksia, jotta vahvistamme maakunnan mielikuvaa myös ulospäin.

Yhteistyön mahdollisuudet

Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaarissa on allekirjoitettu maakunnallinen elinvoimalupaus, joka kuvastaa yhteistä sitoutumista alueen kehittämiseen. Tämä lupaus toimii hyvänä esimerkkinä yksituumaisuudesta. Lisäksi käynnissä oleva maakuntastrategiatyö tarjoaa loistavan pohjan pitkäjänteiselle yhteistyölle. Tavoitteemme tulee sitoa osaksi tätä työtä ja varmistaa, että kaikki toimijat sitoutuvat strategian toteuttamiseen.

Yhteisen brändin rakentaminen

Sydän Saimaalla -projektin brändityössä on jo keskusteltu laajasti samoista teemoista. Nyt on aika hyödyntää näitä ideoita ja varmistaa, että mielikuvat Etelä-Savosta kehittyvät suuntaan, jossa aluetta ei nähdä vain lomailukohteena, vaan myös aktiivisena, kansainvälisenä tekijänä. Projektin mielikuvatutkimukset antavat arvokasta taustatietoa viestinnän konkretisoimiseksi.

Toiveikkuutta ja elinvoimaa

Yhteisen sanoman voima ei ole vain sanoissa, vaan teoissa. Puhumme ja toimimme rakentavasti, kunnioittavasti ja tulevaisuuteen katsoen. Rohkeat investoinnit, uudet ideat ja aktiivinen vuorovaikutus vahvistavat Etelä-Savon houkuttelevuutta ja hyvinvointia. Positiivisuus ja toiveikkuus luovat ilmapiiriä, jossa ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Yhdessä tekemällä voimme kehittää alueen elinkeinoelämää, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja parantaa Etelä-Savon elinympäristöä. Yksituumaisuus on avain siihen, että maakuntamme menestyy niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Nyt on aika tehdä Etelä-Savosta entistä elinvoimaisempi, vetovoimaisempi ja yhtenäisempi alue, jossa kaikki voivat tuntea olevansa osa jotakin suurempaa.

Kutsumme kaikki mukaan tähän työhön – yhdessä olemme enemmän!

Etelä-Savon kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä järjestimme Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kauppakamariosastojen välisen kehumiskilpailun. Tiukan ja tasaväkisen kisan voitti Savonlinnan kauppakamariosaston joukkue – onnittelut joukkueelle! Kilpailussa tuomaristo kiinnitti huomiota argumentaatioon, kehujen monipuolisuuteen, rakenteeseen ja esitystapaan.

Kannanotto ja kehumiskilpailun takana on Team Future, joka on Etelä-Savon kauppakamarin toimielin. Sen tehtävänä on löytää uusia avauksia, mahdollisuuksia ja ideoita, joilla Etelä-Savon maakunta menestyy tulevaisuudessa.

Etelä-Savon kauppakamarin kaupan- ja palvelualanvaliokunta kysyi kyselyllä mielipiteitä kesälomien siirtoon. Kysely oli avoinna elo-syyskuussa ja siihen pystyi vastaamaan kuka tahansa anonyymisti. Vastauksia saatiin yhteensä 129.  Vastaajista 42 % kertoi vastaavansa matkailijan tai asiakkaan näkökulmasta ja yrityksen tai työnantajan näkökulmasta 37 %. Valtaosa vastaajista oli Etelä-Savosta, mutta oli pari vastaajaa myös Tampereelta ja Turusta.

Siirto vaikuttaisi positiivisesti

Vastaajilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä ”Millaisia positiivisia ja/tai negatiivisia vaikutuksia siirrolla olisi?” sekä ”Minkälaisia mahdollisuuksia näet koulujen kesälomien siirrossa? Entä minkälaisia haasteita?”. Näihin saatiin vastauksia runsaasti, mikä ei aina ole itsestään selvää avoimien kysymysten kanssa.

Noin kolme neljäsosaa (yhteensä 76 %) vastaajista uskoo kesälomien siirron vaikuttavan positiivisesti; erittäin tai jonkin verran; edustamansa tahon toimintaan. Puheenjohtaja Saara Liukkonen sanoo, että sinänsä tulos ei yllätä, sillä Etelä-Savo on vahvaa matkailualuetta ja täällä kauden jatkamiselle olisi suuri merkitys. Varapuheenjohtaja, matkailualan yrittäjä Leila Repo jatkaa samalla linjalla. Lomien siirto jatkaisi merkittävästi kesäsesonkia ja vahvistaisi matkailun kasvun alueellamme, kun matkailijat saisivat haluamiaan palveluita. On huomioitava, että keski- ja etelä-Euroopan lomat on pääsääntöisesti vasta elokuussa.

Positiivisesti lomien siirtoon suhtautuvien vastauksissa korostui etenkin, että lomia siirtämällä kausihenkilöstöä olisi saatavilla paremmin elokuulle. Tosiasia on, että kesäkuussa ei ole vielä vastaavaa tarvetta henkilöstölle. Toinen selkeästi positiivinen vaikutus olisi vastaajien mielestä liikevaihdon kasvu, mm. ulkomaalaisten matkailijoiden kasvun myötä. Eräs vastaaja nosti mahdollisuutena esiin, että ”Viileän pohjolan houkuttelevuus matkailussa tulee lisääntymään, ja meidän tulisi tästä asiasta lohkaista oma kakkumme muiden pohjoismaiden ohella. Negatiivisia vaikutuksia vastaajat löysivät muutoksen myötä tulevasta kevään lukukauden pituudesta ja opiskelijoiden jaksamisesta. Osa oli kyllä ehdottanut myös ratkaisuja tähän mm. pidemmällä pääsiäislomalla.

Haasteissa nostettiin esiin, että muutos veisi oman aikansa. Useammassa vastauksessa korostui kuitenkin se, että nyt pitäisi tehdä päätöksiä, eikä vatuloida. Muutokset aiheuttavat aina vastarintaa, mutta ilman muutoksia emme pääse eteenpäin. Ja muisteli eräs vastaaja myös sitä, että onhan asiat ennen olleet toisin ” 60-luvun alkupuolella syntyneenä ja sitä aikaa eläneenä, jolloin koulut alkoivat vasta syyskuun alussa en ymmärrä mikä tässä niin vaikeaa, jos aikoinaan on voitu tehdä päinvastainen päätös”.

Rauhoitumme joulun ja uudenvuoden viettoon 20.12. ja palaamme työn ääreen 7.1.2025.

Asiakirjavahvistukset 23.12.-6.1.2025 (arkisin) huolehtii Etelä-Karjalan kauppakamari (www.etela-karjalankauppakamari.fi).
Hakiessasi asiakirjalle vahvistusta, valitse vahvistavaksi kauppakamariksi Etelä-Karjalan kauppakamari.

Parhaillaan käynnissä oleva Itäisen Suomen ohjelmatyö asettaa odotuksia Itä-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittymiselle. Itäinen-Suomi on monilta osin jäänyt jälkeen ja tilanne on pahentunut koronan sekä Venäjän aloittaman sodan jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto on omalta osaltaan esittänyt joukon toimenpiteitä, joilla Itä-Suomen tilannetta voisi pyrkiä korjaamaan. Yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona EK esittää erityistalousaleen perustamista Itä-Suomeen. Ottamatta kantaa alueelliseen rajaukseen, on eräitä toimenpiteitä, jotka verrattain nopeavaikutteisesti tukisivat Itä-Suomen toimintaympäristön kehittymistä. Alueen elinkeinoelämä odottaa konkreettisia toimenpiteitä ja ennakoivaa ja pitkäjänteistä päätöksentekoa, joka luo varmuutta toimintaympäristön kehittymiseen.

Itä-Suomen elinvoimaisena ja asuttuna sekä taloudellisesti toimintakykyisenä pitäminen on paras tae turvallisuudelle. Epävarmuus tulevaisuudesta ja näköalattomuus luovat huolta herättävää kasvualustaa ulkopuoliselle vaikuttamiselle ja radikalisoitumiselle sekä ääriajattelulle.

Itäisen Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yritysten kilpailukyky voi rakentua tasapuolisesti muun Suomen kanssa myös Itä-Suomessa. Selkeänä ääneen lausuttuna tavoitteena tulisi olla ajallisen saavutettavuuden saattamien Länsi-Suomen tasolle suhteessa pääkaupunkiseutuun, sekä nopeiden tietoliikenneverkkojen kattavuuden varmistaminen vähintään maan keskiarvon tasolle.

Toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet

Tietoliikenne ja puhelinyhteydet ovat Itäisen Suomessa viime vuosina heikentyneet ja jääneet jälkeen muun maan kehityksestä. Nopeiden alkaen 100 Mbit/s tietoliikenneyhteyden saatavuus esimerkiksi Etelä-Savossa on 59 % kun se muualla Suomessa on 78 % 300 Mbit/s yhteydessä saavutettavuus Etelä-Savossa on 45 % kun se muualla maassa on 72 % Itäisen Suomen ohjelman toteutuksessa tulee selkeäksi tavoitteeksi ottaa sellaiset toimenpiteet, joilla Itä-Suomen tietoliikenneyhteydet saadaan muun maan tasolle. Riittävän kattavat ja valokuidulla toteutetut nopeat yhteydet toimivat tehokkaasti myös huoltovarmuuden kannalta ja ovat vähemmän alttiita häirinnälle.

Samanaikaisesti puhelinyhteyksien ongelmat ovat lisääntyneet. 3G verkon alasajo vaikuttaa heikentäneen myös puhelinyhteyksiä. Markkinaehtoinen toteuttaminen operaattorien toimesta ei välttämättä ole kaikkialle liiketaloudellisesti kannattavaa. Ihmisten turvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, mikäli yhteys hätäkeskukseen on poikki vaikkapa vapaa-ajan asunnolta. Vapaa-ajan asumisen alueena Itäinen Suomi tarvitsee turvalliset ja toimintavarmat puhelinyhteydet kaikkialle. Asiaan on ottanut kantaa myös Etelä-Savon hyvinvointialue, jonka mukaan heikentyneiden yhteyksien takia riski potilasturvallisuuden vaarantumiselle kasvaa ja mahdollisuudet kustannustehokkaiden digitaalisten palveluiden kehittämiselle ja käyttämiselle heikkenee.

Markkinaehtoisen toteutumisen estyminen johtaa tarpeeseen, jossa yhteiskunnan on tuettava operaattoreita tuki-instrumentilla, jotta toimivat puhelinyhteydet voidaan taata kaikkialta Suomessa. Mahdollinen tuki ei haittaa markkinan toimivuutta, jos se kohdistetaan alueille, jossa verkko ei markkinaehtoisesti kehity.

Elinkeinoelämän kannalta toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat elintärkeitä. Etätyön lisääntyminen ja datan ja tekoälyn käytön lisääntyminen aiheuttaa kasvavan tarpeen tietoliikenne ja mobiiliyhteyksien toimivuudelle.

Investointien verohyvitys tukemaan PK yritysten investointeja

Tällä hetkellä hallitus valmistelee suurteollisuudelle suunnattua investointien verohyvitystä. Suunnitteilla oleva tuki perustuu EU:n valtiontukisääntöjen kriisipuitteisiin (TCTF) Valmisteilla oleva tuki on suunnattu uusille hankkeille, jotka ovat riittävän toteutusvalmiita 31.12.2025. Esitetyssä mallissa yritys saisi vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta 2028 alkaen. Tuki mahdollistaisi vähennykset Maksimissaan 20 % kustannuksista tai 50 milj. euroa/hanke. Lisäksi valmistelussa 400 milj. euron investointituki.

Suomi on omalla päätöksellään rajaamassa investointien verohyvityksen vain isojen yritysten ja investointien käyttöön. Käytännössä Itäisen Suomen investointiympäristön kannalta suunnitteilla olevat investointien kokoon liittyvät rajat ovat liian korkeat. EU ei edellytä niin korkeita rajoja, kuin tähän suunnitellaan. Osana teollisuuspoliittista strategiaa on tärkeää, että Itäisen Suomen investointeja edistetään laskemalla tuen raja sellaiselle tasolle, esimerkiksi 1 M€, jolloin se mahdollistaisi Itäisen Suomen Pk-yritysten kasvun ja investointien edistämisen. Tämä tukee myös teollisuuspoliittisessa strategiassa esitettyä tavoitetta Suomen PK-teollisuuden määrän tuplaamisesta.

Ammatillisen koulutuksen resurssit turvataan yritysten työvoiman varmistamiseksi

Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn perusteella yritykset ilmoittavat suurimman työvoiman tarpeen kohdistuvan nimenomaan ammatillisen koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan. Samaan aikaan toteutettavat ammatillisen koulutuksen leikkaukset heikentävät ennestään ammatillisen koulutuksen työvoiman määrää koulutuksen vähentymisen kautta. Alueen elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että ammatillisten osaajien saatavuus turvataan riittävällä rahoituksella. Osana Itäisen Suomen ohjelmaa tulisi tarkastella mahdollisuutta perua ammatillisen koulutuksen leikkaukset Itä-Suomessa tai osoittaa erityisrahoitusta ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen Itäisen Suomessa.

Itäisen Suomen väestörakenne ja työvoima edellyttää myös vahvoja panostuksia kansainväliseen työvoimaan. Alueen elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että ulkomainen työvoima muuttaa alueelle ja jää pysyväksi osaksi työvoimaa. Kokeiluluontoisesti tulisi ottaa käyttöön malli, jossa saatavuusharkinnasta luovutaan Itä-Suomessa, ammatillisen koulutuksen englannin kielisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden rajoituksen poistetaan ja kaupunkeja tuetaan englanninkielisen koulupolun järjestämisessä.

Puhdas energia Itä-Suomenkin vahvuudeksi

Itä-Suomi on jäänyt merkittävästi jälkeen puhtaan energian tuotannon ja siitä seuraavan teollisen rakennemuutoksen osalta. Osana toimenpidekokonaisuutta tulisi aidosti selvittää puolustusvoimien vaihtoehtoisten tutkajärjestelmien mahdollisuus, joka mahdollistaisi tuulivoiman laajemman rakentamisen myös Itä-Suomeen. Asialla on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen. Puhtaan energian tuotannon investoinnit luovat edellytyksiä uudistuvan teollisuuden investoinneille ja vihreän siirtymän toteutumiselle Itä-Suomessa.

Vuosittain toteutettavassa Palvelun aatelia -kilpailussa etsitään Etelä-Savosta palvelun aatelia. Kilpailulla halutaan nostaa esiin korkeatasoista ja laajaa Etelä-Savon palvelutarjontaa sekä alan tunnettuutta ja kiinnostavuutta rekrytoinnin kannalta. Samalla tehdään maakuntaa tunnetuksi ulospäin hyvän palvelun maakuntana. Tavoitteena on nostaa esille loistavia palvelutoimijoita, eli palvelun aatelia. Ehdotuksia kerättiin verkkolomakkeella kesäkuulta syyskuulle.

Ehdotuksia Palvelun aatelia -kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 185. Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen on iloinen, että ehdotusten joukossa oli monipuolisesti palvelun tarjoajia eri puolilta maakuntaa ja eri alojen yrityksiä.

Finalistien valinta ei ollut Kaupan- ja palvelualanvaliokunnalle helppoa, sillä joukossa oli monia timanttisia toimijoita. Lopulta finalistit saatiin valittua ja näiden kymmenen toimijan palvelun tasoon on tutustuttu myös mysteerishoppauksen merkeissä.

Finalistit

Palvelun aatelia 2024 -kilpailun finalistit ja lyhyet nostot tulleista perusteluista:

Fisuburger, Kangasniemi

”Fisuburger on pioneeri omassa genressään tuoden vapavälinein itse kalastetun kalan tarjolle erinomaisina, maistuvina Street Food -annoksina kaikille. Ehdoton Etelä-Savon palvelun aateli.”

K-Market Karpalo, Pertunmaa

”Tämä ihana yrittäjäpariskunta jaksaa ilolla palvella asiakkaitaan ja keksiä erilaista tapahtumaa yrityksensä ympärille! Yrittäjä pariskunta aina ilolla palvelee asiakkaita.”

Kenkäkauppa Raitalaakso, Pieksämäki

”Täydellistä palvelua vuosien kokemuksella! Asiakas palvellaan alusta loppuun ammattitaidolla riippumatta siitä, onko hän löytänyt etsimänsä vai ei.”

Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkeli

”Erinomainen palvelu ja palveluhenkisyys. Aina avulias ja kohtelias henkilökunta. Ilo käydä ja ostaa heidän tuotteitaan. Kuuntelevat ja kuulevat asiakasta aidosti.”

Mäntyharjun Kirjasto, Mäntyharju

”Erinomaisen ystävällistä palvelua. Henkilökunta on sitoutunut asiakkaiden tarpeiden täyttämiseen. Neuvova ja ohjaava toiminta on aivan huippua.”

Puumalan Poiju, Puumala

”Parasta palvelua kiireessäkin. Omistajaveljeksillä on aina aikaa vaihtaa muutama sana asiakkaiden kanssa.”

RengasCenter Pieksämäki, Pieksämäki

”Luotettava, asiantunteva palvelu. Yksiselitteisesti parasta palvelua. Renkaiden vaihto oli tehokasta ja henkilökunta lupsakkaan ystävällistä.”

Savon Golftiimi, Mikkeli

”Ystävällistä ja todella asiantuntevaa palvelua. Palvelee niin aloittelijaa kuin ammattilaista iloisella otteella asiakasta kuunnellen. Jälkimarkkinointi myös laadukasta.”

Specsavers, Savonlinna

”Saa henkilökohtaista palvelua, kiireetöntä ja ymmärrettävää. Äärimmäisen hyvää palvelua.”

Sulkavan kioski Alanteen Helmi, Sulkava

”Kioskilta saa aina asiantuntevaa ja hyvää palvelua. Kokonaisvaltainen asiakaskokemus, jossa yhdistyivät hyvä palvelu, viihtyisä ympäristö ja laaja palveluvalikoima.”

Voittajan julkistus

Palvelun aatelia 2024 voittaja tullaan julkistamaan ja palkitsemaan Yrittäjägaalassa 18.1.2025 Pieksämäellä. Tervetuloa Yrittäjägaalaan, lue lisätiedot täältä.

Yhteistyössä on voimaa

Palvelun aatelia -kilpailu toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Etelä-Savon kauppakamarin kanssa yhteistyössä kilpailun mahdollistaa: Etelä-Savon maakuntaliitto, Hirvensalmen kunta, Juvan kunta, MEKS Kaakko, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, MPY, Mäntyharjun kunta, OP Suur-Savo, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, SaaraLiu, Savonlinnan kaupunki ja Sulkavan kunta.

Lisätietoja kilpailusta: eskauppakamari.fi/palvelunaatelia