Tekijä: Tiina Ylönen

Etelä-Savon kauppakamarin edunvalvonnan ja vaikuttamisen teemoissa on näkynyt vahvasti liikenneasiat sekä alueemme erityispiirteet. Olemme jännityksellä seuranneet myös maailmanpolitiikan kehittymistä sekä vaikutuksia alueella. Toivomme kaikille vakaampia aikoja ja kestävyyttä epävarmojen aikojen yli!

Kauppakamari onnittelee kaikkia vaaleissa luottamustoimiin valittuja! Kauppakamarin kuntavaaliteesit “Kasvua rakentamassa” ja aluevaaliteesit “Uusi vaihde uudistukseen“ kertovat kattavasti meidän ajatuksistamme siitä mitkä asiat ovat koko maakunnan ja maan elinvoiman kannalta tärkeitä. Lisäksi tuemme Keskuskauppakamarin “Kilpailuetua Suomelle“ -kasvuohjelmaa, jossa esitämme uudistuksia kasvun edistämiseksi. Toivomme monipuolista ja rakentavaa yhteistyötä eri yhteyksissä!

Etelä-Savon kauppakamarin vaikuttamisen painopisteet 2025: liikenne- ja infrastruktuuri, teollisuuspoliittinen strategia, energia ja ilmasto, TKI 4 % BKT, osaaminen ja koulutus, elinvoimakeskusuudistus, hyvinvointialue, kuntavaalit ja kauppakamariosastojen omat vaikuttamisen painopisteet.

Kauppakamariosastomme ovat rakentaneet kaupunkiseutujen mukaisia painopisteitä, jotka ovat alueemme elinkeinoelämän näkökulmasta tärkeitä pitää esillä ja varmistaa näiden toimivuus tulevaisuudessa. Osastojen painopistealueet;

Mikkelin kauppakamariosasto:

1. Alueen mainekuva
2. Osaavan työvoiman saatavuus, koulutus ja yrittäjyys
3. Energia, liikenne, maankäyttö ja infrastruktuuri
4. Datatalous ja verkostot
5. Vienti- ja kansainvälistyminen
6. Elinkeinoelämämyönteinen päätöksenteko

Pieksämäen kauppakamariosasto:

1. Olemassa olevien yritysten pysyminen ja kasvaminen
2. Näkyvyyden ja kannanottojen lisääminen ajankohtaisista asioista
3. Vihreän siirtymän hankkeiden ja investointien edellytysten parantaminen
4. Uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen
5. Saavutettavuuden parantaminen, erityisesti VT 23 ja raideyhteydet

Savonlinnan kauppakamariosasto:

1. Kuntavaalit “Ratkaisut kunnille”
2. Vaikuttaminen Savonlinnan kaupungin strategiaan ja toimenpiteisiin
3. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja työvoiman pitävyystekijöiden parantaminen
4. Logistisen saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen, erityisesti VT 14 ja raideliikenne
5. Elävän kaupunkikeskustan tukeminen

Voit tutustua tarkemmin osastojen vaikuttamissuunnitelmiin otsikoiden linkkien takaa löytyvistä vaikuttamissuunnitelmista.

Valiokunnissa ja työryhmissä on toimintavuoden painopisteiksi nostettu mm. Palvelun aatelia -kilpailu, Osaamistarvekysely, kesälomien siirto -pilotti, We also Speak English -projekti, tietoliikenneyhteydet, Liikenne12 ohjelma, digitalisaatio, varautuminen, Oppilaitosyhteistyöopas, toisen asteen koulutuksen säästöjen vaikutukset, Naton vaikutukset, työllisyysaluemuutos, vientisparraus, kehumiskampanja, yritysvierailut ja projektit.

Alkuvuoden aikana olemme ottaneet kantaa lausunnoin sekä osallistumalla eri työryhmien työskentelyyn. Meidän lausuntoihin voi tutustua meidän verkkosivuilta sekä meille voit jatkossa myös esittää teille tärkeitä asioita, joihin meidän tulisi ottaa kantaa – kurkkaa alta lisätiedot edunvalvonnan ideapankista!

Edunvalvonnan ideapankki jäsenille

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen on kauppakamarin tärkein tehtävä. Jäsenyritysten tarpeet ohjaavat kauppakamarin toimintaa. Yhdessä jäsentemme kanssa teemme aktiivista vaikuttamistyötä elinkeinoelämän kehittämiseksi paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kauppakamarin jäsenyys tarkoittaa eturivin näkymää alueella, ja mahdollisuutta osallistua vaikuttamistyöhön myös itse. Vaikuttamistyötä tehdään kauppakamarin hallituksen, kauppakamariosastojen sekä valiokuntien ja työryhmien voimin koko maakunnassa.

Etelä-Savon kauppakamarin jäsenenä voit helposti ehdottaa käsiteltäviä asioita edunvalvontaan ja jättää ajatuksesi niistä ideapankin kautta, vaikka et ehtisi osallistua eri toimielimissä työskentelyyn.

Me huolehdimme siitä, että ideasi ja ajatuksesi viedään eteenpäin toimielimiin ja edunvalvontaan, varmistaen, että kaikki tärkeät asiat saavat ansaitsemansa huomion.

Etelä-Savon kauppakamari antoi lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lausunnosta nostetaan esille kannatettavat uudistukset sekä huolenaiheet. Alla lausunto kokonaisuudessaan.

Etelä-Savon kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten lainsäädännön muutoksia.

Luonnoksessa esitetään liikenne- ja viestintäministeriöllä olevan rautatieliikenteen toimivallan siirtämistä Liikenne- ja viestintävirastolle. Toimivallan siirtäminen ministeriöstä Traficomiin on kannatettava uudistus, sillä Traficom vastaa jo nykyisin lentoliikenteen ostoista ja aluehallinnon uudistuksessa virastolle siirtyvät myös aiemmin alueellisina toimivaltaisina viranomaisina toimineiden ELY-keskusten vastuulla oleva joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinta. Traficom on luonteva julkisen liikenteen palvelujen valtakunnallinen toimivaltainen viranomainen. Eri liikennemuotojen liikennepalveluhankintojen keskittäminen virastoon vahvistaa palvelujen suunnittelun ja hankinnan liikennejärjestelmänäkökulmaa, lisää synergiaa henkilöliikennepalvelujen valtakunnallisessa hankinnassa ja samalla rikkoo eri liikennemuotojen välisiä raja-aitoja. Vastaavasti Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV soveltuu luontevasti rautatieliikenteen sääntelyelimeksi.

Esityksen perusteella alueelliset organisaatiot voisivat halutessaan hakeutua oman alueensa rautatieliikenteen toimivaltaisiksi viranomaisiksi. Menettelyn tulee jatkossakin perustua kuntien ja seutujen vapaaehtoisuuteen. Kynnys toimivaltaisen viranomaisen tehtävään ryhtymiseksi on HSL-alueen ulkopuolella korkea, sillä rautatieliikennepalvelujen hankinta edellyttää huomattavia resursseja ja erityisosaamista, jota nykyisillä joukkoliikenteen toimivaltaisilla viranomaisilla HSL-alueen ulkopuolella ei ole. Muista liikennepalveluista poiketen junapalvelujen hankintaan liittyy usein myös infrastruktuuri-investointeja, jotka liittyvät rataverkkoon, asemiin tai kalustoon. Uudistuksen myötä ei tule siirtää valtion kustannuksia alueellisten toimijoiden vastuulle. Valmistelussa on syytä lisäksi huomioida, ettei uudet toimintatavat luo merkittäviä lisäkustannuksia henkilöliikenteen avaamiseen.

On tärkeää, että riittävin asiantuntijaresurssein organisoitunut Liikenne- ja viestintävirasto voi järjestää omalla toimivalta-alueellaan myös alueellista junaliikennettä, jonka lähtökohtana on valtion ja alueen kuntien yhteistyö palvelujen suunnittelussa ja rahoituksessa. Alueen kunnat on tärkeä osallistaa alueensa seisakkeiden ja asemien määrittelyyn sekä rautatieliikenteen kilpailuttamiseen. Liikenne- ja viestintäviraston rooli on tärkeä alueellisen junaliikenteen järjestämisessä, sillä sen luonne on HSL-alueen ulkopuolella pääosin maakunnallista ja seutukuntien rajat ylittävää. Liikenne- ja viestintävirastolla on lisäksi luonteva vuoropuhelurooli rataverkosta vastaavan Väyläviraston ja sen omistaman liikenteen ohjauksesta vastaavan Fintraffic Raide Oy:n kanssa.

Tällä hetkellä Etelä-Savossa on Liikenne- ja viestintäministeriön hankkimaa ostoliikennettä yhteysväleillä Pieksämäki-Varkaus-Joensuu ja Parikkala-Savonlinna. Liikenne näillä yhteysväleillä vertautuu enemmän kaukojunaliikenteeseen kuin alueelliseen tai lähijunaliikenteeseen ja tehtävät matkat osa kaukoliikenteen matkaketjua. Ostoliikenne täydentää markkinaehtoista liikennettä ja on elinehtoa alueiden kilpailukykyiselle ja kestävälle saavutettavuudelle. On tärkeää, että valtion tukema liikenne turvataan myös tulevaisuudessa mahdollisen alueellisen liikenteen rinnalla. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä, kun alueelliset yhteydet toimivat syöttöliikenteenä myös valtakunnallisille yhteyksille. Vanhentuneiden henkilö- ja tavaraliikenteen tietojen ja investointitarpeiden päivittämiseksi radanvarren kunnat ja Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ovat tilanneet Pieksämäki – Savonlinna – Parikkala raideliikenneselvityksen, joka valmistuu huhtikuussa 2025. Selvitys käsittelee raidevälin henkilö- ja tavaraliikennettä, investointitarpeita sekä henkilö- ja tavaraliikenteen potentiaalia.

Erityisesti infrastruktuuriin liittyvät investoinnit tulisi harkita valtion tasolla kokonaisuutena eikä siirtää yksittäisten alueellisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulle ja rahoitettavaksi. Näin voidaan varmistaa johdonmukainen ja kattava lähestymistapa investointien toteuttamiseen. Kokonaisuuden ollessa valtion hallinnoima ja investoima, voidaan taata esimerkiksi tavara- ja henkilöliikennettä, huoltovarmuutta sekä turvallisuutta koskevien tavoitteiden yhteensovittaminen. Infraa koskevissa investoinneissa tulee huomioida myös elinkeinoelämän tarpeet radan käytölle.

Esityksen mukaan, 182 a §:n 2 momentti, Liikenne ja viestintäministeriö ottaa toimivaltamuutoksissa huomioon selvitykset henkilöjunaliikenteen edellyttämistä infrastruktuuritarpeista sekä viranomaisen tekemät päätökset henkilöjunaliikenteen järjestämisestä ja palveluiden rahoittamisesta suunnitellun sopimuskauden ajan. Juuri lausunnoilla olleessa Liikenne12-suunnitelmaluonnoksessa oli esitetty, että valtio varautuu tulevan junaliikenteen ostopalvelusopimuksen/sopimusten (niin kauko- kuin alueellisen lähijunaliikenteen) vaatimien infratoimenpiteiden yhteensovittamiseen niin suunnitteluohjelmassa kuin investointiohjelmassakin. Kunnat ja kaupungit osallistuvat kustannuksiin ja kustannusjaoista sovitaan samalla kun kunnat päättävät osallistumisesta ostoliikenteen hankkimiseen. Kyseiset esitykset tuovat merkittäviä lisäkustannuksia kunnille. Lainsäädännön muutokset ja Liikenne12-suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa valtio siirtää kustannuksia ratainfransa ylläpidosta ja kehittämisestä kunnille ja alueille. Valtio ei voi myöskään vetäytyä vastuustaan järjestää julkisesti tuettua ostoliikennettä yhteysväleillä, joilla kaukojunaliikenne ei markkinaehtoisesti toteudu. Valtion on kannettava erityinen liikennemuodosta johdettava vastuunsa juuri raideliikenteen infran kehittämisestä ja vastuunsa alueiden henkilöliikenteen ja materiaalivirtojen saavutettavuudesta.

Kannatamme kilpailun lisäämistä edistäviä toimia henkilö- ja tavarajunaliikenteessä. Suurin este alalle tulolle on junakaluston tilanne – uudelle toimijalle tai ulkomailla toimiville liikennöitsijöille investointikustannukset ovat suuret, sillä EU-maista poikkeavan raideleveyden takia Suomeen hankittua kalustoa voidaan käyttää vain Suomessa. Nykyisin Suomessa toimii kilpailutuksen mahdollistavana kalustoyhtiönä Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, joka hankkii ja ylläpitää ainoastaan HSL-alueen liikenteessä tarvittavaa junakalustoa. Hallitusohjelman mukainen julkisesti tuetun ostoliikenteen kalustoyhtiön perustaminen on tärkein yksittäinen toimenpide kilpailuedellytysten parantamiselle.

Vaikka kilpailun edistäminen on lähtökohtaisesti kannatettavaa, suhtaudumme varauksella esitettyyn EU-lainsäädännön mahdollistaman rautateiden julkisten henkilöliikennepalvelujen suorahankintarajan (alle 7,5 milj. euroa tai 0,5 milj. km vuodessa) poistamiseen. Nykyisessä junaliikennepalvelujen markkinatilanteessa rajan poistaminen lisäisi kilpailuttamisen työmäärää, pidentäisi hankintaprosessia ja lisäisi julkisen sektorin kustannuksia liikenteen järjestämisestä. Pienten hankintojen kilpailuttaminen ei todennäköisesti helpottaisi markkinoille pääsyä, sillä uudet toimijat eivät ensisijaisesti lähde rautatieliikenteen palvelumarkkinaan pienten hankintakokonaisuuksien houkuttelemana. Markkinoille pääsyn helpottamisen näkökulmasta tilanne olisi toinen, mikäli markkinassa toimisi jo useampia kaupallisia toimijoita. Kilpailutettavien liikennekokonaisuuksien kokoa tulisi mahdollisuuksien mukaan kasvattaa, jotta useammat tarjoajat olisivat kiinnostuneita tarjoamaan junaliikenteen palveluja. Kynnysrajan poistaminen ei ole perusteltua myöskään siitä syystä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat jo nyt halutessaan kilpailuttaa myös pienemmät hankinnat, mikäli he tilaajan roolissa arvioivat kilpailutuksesta syntyvän taloudellista hyötyä tai mahdollisuuksia avata markkinaa uusille toimijoille.

Alueellisten ja valtakunnallisten tarpeiden yhdistäminen luo edellytyksiä koostaa julkisesti tuetusta liikenteestä kokonaisuuksia, jotka voivat olla riittävän suuria myös muiden kuin valtionomisteisen VR:n saamiselle Suomen markkinaan. Myös tässä Traficomin koordinoiva rooli valtakunnallisena toimivaltaisena viranomaisena korostuu.

Etelä-Savon kauppakamari on antanut lausuntonsa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta.

Lausunnossa korostetaan alueen elinkeinoelämän ja asukkaiden kannalta keskeisiä teemoja, kuten saavutettavuus, kilpailukyky, tavaraliikenteen tarpeet, raideliikenteen kehittäminen, lentoliikenteen merkitys, digitaalinen saavutettavuus ja liikenteen käyttövoimakysymykset.

Etelä-Savon kauppakamarin lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta

Vastaavatko strategiset linjaukset (ml. alueelliset painotukset) valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistarpeita?

Suunnitelmaluonnoksessa tuodaan monilta osin kattavasti esiin elinkeinoelämän kannalta keskeisiä näkökulmia, joissa korostuu erityisesti kilpailukyky, liikenneverkkojen toimivuus, saavutettavuus sekä sujuvan liikkumisen tarpeet. Luonnoksessa jää kuitenkin melko vähälle huomiolle erityisesti huoltovarmuuden ja tavaralogistiikan tarpeet Itä-Suomessa.

Suunnitelmaluonnoksessa tuodaan esiin kolmen tunnin saavutettavuustavoite. Monilta osin Itä-Suomi jää mm. vuorotarjonnassa tämän kolmen tunnin saavutettavuuden ulkopuolelle. Tavoitteen edistymistä tukee parhaiten kattavat junayhteydet, joilla varmistetaan nopeat yhteydet alueen ja pääkaupunkiseudun välillä. Ihmisten liikkumistarpeisiin liittyvän saavutettavuuden kannalta on olennaista paitsi mainittu ajallinen saavutettavuus, mutta myös vuorojen oikea-aikainen sijoittumien vuorokauden aikana. Erityisesti korostuu työmatkaliikenteen tarvitsemat aamu- ja iltapäivä sekä iltavuorojen merkitys. Valtion toteuttaman ostoliikenteen merkitys korostuu niillä reiteillä ja yhteysväleillä, joilla markkinaehtoista liikennettä ei ole syntynyt.

Lentoliikenteen palvelutasolla on keskeinen merkitys alueen elinkeinoelämälle sekä matkailun että viennin näkökulmasta. Riittävän lentovuorotarjonnan varmistaminen tukee erityisesti Savonlinnan seudun asiointiyhteyksiä pääkaupunkiin ja maailmalle. Myös lentoasemaverkon tulevaisuuden varmistaminen siten, että matkailun kehittäminen Savonlinnan seudulla koko maakunnan elinvoiman kehittymistä tukien onnistuu. Matkailulla on keskeinen merkitys Etelä-Savon aluetaloudelle ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden kannalta lentoyhteyksien olemassaolo on välttämätöntä. Nykyisen lentoasemaverkon turvaaminen on tärkeää Suomen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden, viennin ja matkailun kannalta.

Tavaraliikenteen saavutettavuuden osalta suunnitelmaluonnos jättää monilta osin huomioitta Etelä-Savon kannalta keskeisiä kuljetustarpeita. Alueen elinkeinoelämän kehittymisen kannalta on tärkeää, että kuljetusten toimitusvarmuus on hyvällä tasolla. Tämä edellyttää tie- ja rataverkon hyvää kuntoa myös alempiasteisella tieverkolla. Tavaraliikenteen logistiikassa ja vientiteollisuuden kannalta tulisi kattavammin tarkastella mm. Itä-Suomen raaka-ainevirtoja syntypaikoilta jalostuspaikoille sekä kuljetusreittejä Suomesta ja Suomeen.

Suunnitelmaluonnos jättää lähes kokonaan huomioimatta raideliikenteen keskeiset kuljetusreitit mainiten vain pääradan, vaikka merkittävät määrät rahtia kuljetetaan erityisesti Savon ja Karjalan radoilla. Raideliikenteen kehittämisessä tulisi hyödyntää nykyisiä ratainvestointeja. Esitämme uutena kehityskohteena raidevälin Pieksämäki – Savonlinna – Parikkala. Joukko maakuntaliittoja ja kuntia ovat tilanneet selvityksen raidevälin liikenteen käynnistämisen edellytyksistä, joka valmistuu huhtikuussa 2025. Raidevälin avaaminen tukisi tavaraliikennettä, loisi uuden työssäkäyntialueen sekä parantaisi matkailijoiden ja koulutusorganisaatioiden saavutettavuutta. Saimaan kanavan käytön estyminen on myös muuttanut logistiikan toimintaympäristöä merkittävästi, mitä ei riittävästi huomioida suunnitelmaluonnoksessa.

Suunnitelmaluonnoksen vaikutusaika on pitkä, mistä syystä tulisi myös huomioida vaihtoehtoisena skenaariona mahdollinen kauppasuhteiden asteittainen palautuminen pitkällä aikavälillä suhteessa Venäjään. Tällaisessa tilanteessa rajaliikenteen sekä sisävesikuljetusten mahdollinen rooli ja toimintaympäristö muuttuisivat jälleen olennaisesti.

Huoltovarmuuden arvioinnin osalta suunnitelmaluonnos jättää toivomisen varaa. Nykyisessä tilanteessa varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset reitit tulisi huomioida paitsi alueiden välillä myös alueiden sisällä. Merkittävät vaihtoehtoiset reitit on otettava huomioon, jotta esimerkiksi vientiteollisuuden kuljetukset voidaan tarvittaessa siirtää muille reiteille, jotka myös kestävät lisääntyneet kuljetusmäärät. Erityisesti raideliikenteen poikittaisyhteyksien merkitys korostuu huoltovarmuuden kannalta ja Savon ja Karjalan radat yhdistävän raideyhteyden varmistaminen olisi huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Myös sisävesikuljetusten osalta tulisi vahvemmin huomioida huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet esimerkiksi satamaverkon ja jäänmurtokapasiteetin osalta.

Digitaalinen saavutettavuus on tänä päivänä keskeinen kysymys. Etätyön ja monipaikkaisen työn lisääntyminen sekä viranomaisten ja terveydenhuollon digitaalisten sähköisten palveluiden laajeneminen ovat keskeisiä näkökulmia arvioitaessa digitaalista saavutettavuutta. Riittävän nopeat ja toimivat kiinteät tietoliikenne- ja mobiiliverkot ovat osa kriittistä infrastruktuuria, jossa Itä-Suomi on jäänyt jälkeen muuta Suomea. Tuoreen Etelä-Savossa toteutetun kyselyn perusteella kuuluvuusongelmat ovat merkittävä ongelma Etelä-Savossa, mikä lisää turvattomuutta ja hankaloittaa yritystoimintaa. Palveluvelvoitetta kokeva lainsäädäntö on jäänyt ajassaan jälkeen, eikä 5 Mt yhteyksiä voi pitää tämän päivän tarpeisiin missään olosuhteissa riittävinä.

Liikenteen kokonaisvisiossa tulisi nykyistä perusteellisemmin huomioida liikenteen käyttövoimakysymys sekä lataus- ja tankkausverkon riittävä palvelutaso että mahdolliset tulevaisuuden käyttövoimat. On välttämätöntä, että valtio varmistaa kestävien käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kattavan toteutuksen myös alueilla, joilla se ei markkinaehtoisesti ole mahdollista. Kansainvälinen kauppa ja kasvu edellyttävät liikenteen siirtymistä puhtaampiin ratkaisuihin. Etelä-Savon kunnat selvittävät yhdessä erilaisten käyttövoimien jakeluverkon tarpeita alueellaan.

Mielipiteenne suunnitelmaluonnoksen toimenpiteistä?

Suunnitelmaluonnoksen toimenpiteiden kannalta on keskeistä, että niillä varmistetaan alueen kilpailukyky, vientiteollisuuden logistiset tarpeet sekä matkailun toimintaympäristön kannalta keskeiset saavutettavuuden vaatimukset. Luonnoksessa Itä-Suomen osalta puuttuu konkreettiset näkemykset kansainvälisen saavutettavuuden osalta. Selkeänä toimenpiteenä tulisi myös olla TEN-T verkon tarkastelu ja Viitoskäytävän (VT 5:n ja Savon radan) liittäminen TEN-T verkkoon osana eurooppalaisen tieverkon kehittämistä. Poikittaisyhteyksien varmistaminen rautatieliikenteessä sekä valtatieverkolla ja toimivien vesi- ja lentoyhteyksien varmistaminen tukevat alueen elinvoiman ja elinkeinoelämän sekä investointiympäristön myönteistä kehitystä.

Kaukojunaliikenteessä kolmen tunnin saavutettavuuden varmistaminen tulisi olla perustavoite nykyistä painavammin. Lähitulevaisuudessa laadittavan lentoasemaverkkoa koskevan selvityksen osalta olisi jo ennakolta linjattava lentoliikenteen keskeinen merkitys, tunnistettava sähköisen lentämisen muuttavan lentoliikenteen markkinarakennetta, sekä varmistettava toimintavarma ja kattava lentoasemaverkko.

Digitaalisissa palveluissa tulisi selkeästi asettaa tavoite koko maan kattavista nopeista tietoliikenneyhteyksistä, myös harvemmin asutuilla alueilla. Palveluvelvoitteen kapasiteetti on nostettava riittävälle tasolle, joka mahdollistaa riittävät yhteydet ympäri Suomen. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat koko Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeinen kysymys jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.

Onko suunnitelmaluonnoksen rahoitus kohdennettu oikein rahoitusohjelman sisällä?

Suunnitelmaluonnos ei ota riittävästi huomioon rahoituksen osalta Itä-Suomen muuttunutta toimintaympäristöä. Alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta on keskeistä, että toimintaympäristön logistiset edellytykset olisivat edes muun maan keskimääräisellä tasolla. Itä-Suomi on jatkuvasti jäänyt jälkeen liikenteen kehittämisessä suhteessa muuhun Suomeen. Erityisesti perusväylänpidon merkitys korostuu Itä-Suomessa. Korjausvelan kasvulle ei näy realistisia ratkaisuja ja tieverkon kunnon heikkeneminen vaikeuttaa alueella toimimista. Strategisen ohjelman haasteena on paitsi hetkittäin näkyvä kokonaisvaltaisen näkemyksen puute, mutta myös rajallisten rahoitusresurssien ongelma. Yleisesti ottaen toimivat liikenneyhteydet ovat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta ehkäpä keskeisin kysymys, ja liikenteen jatkuva resurssipula heikentää Suomen kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin. Tieverkon kunnon heikkeneminen, sähköistämättömät ja huonokuntoiset poikittaisyhteydet, heikentynyt ajallinen saavutettavuus, näkemykset lentoasemaverkon karsimisesta ja tietoliikenneyhteyksien pullonkaulat ovat kaikki kysymyksiä, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan niin strategisesti kuin rahoituksellisestikin.

Luonnoksessa esitetään, että yksityisteiden valtionavustusten määrärahat ovat vuosina 2026–2028 keskimäärin 6,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi todetaan, että avustussummaa korotetaan 4 miljoonalla eurolla vuodesta 2029 alkaen. Yksityisteiden valtionavustusten nostoa on tärkeää tarkastella jo vuoden 2026 alusta lähtien. Maaseudun elinkeinotoiminnalle yksityistiet ovat erittäin merkittäviä, sillä noin 90 % vuosittain hakattavasta puutavarasta kuljetetaan yksityisteiden kautta. Huonokuntoisten teiden aiheuttamat liikennekatkokset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia taloudelle, jotka ovat vältettävissä kustannuksia pienemmillä investoinneilla

Elinkeinoelämän kuljetuksissa on painotettava raaka-ainekuljetuksia tuotekuljetusten rinnalla. Ilman toimintavarmoja raaka-ainekuljetuksia ei ole tuotantoa eikä vientituloja. Koko logistiikkaketju syntypaikoilta jalostuspaikoille on tarkasteltava kokonaisuutena. Tämä korostaa vähäliikenteisten teiden merkitystä tuotannon ja huoltovarmuuden kannalta.

Perinteisesti liikenneinfrastruktuurin rahoitus on määräytynyt liikennemäärän perusteella, mutta nyt kriteereinä ovat myös huoltovarmuus, kokonaisturvallisuus ja sotilaallinen liikkuvuus. Tarkastelussa tulisi huomioida myös kuljetettavat tonnit. TEN-T-verkon kehittämisessä painotetaan ydinverkkoa ja -käytäviä, mikä vääristää rahoituksen alueellista tasa-arvoa. Tämä kohdistaa kansalliset vastinrahat Etelä- ja Länsi-Suomeen, jättäen Itä-Suomen heikompaan asemaan.

Mielipiteenne suunnitelmaluonnoksen vaikutusarvioinnista ja ympäristöarvioinnista (SOVA-laki 8.4.2005/200)?

Suunnitelmaluonnoksen vaikutusarvioinneissa tulee kattavasti arvioida toimenpiteiden vaikutukset maan tasapuoliseen kehittämiseen. Erityisesti vaikutusarvioinneissa tulee kiinnittää huomiota elinkeinoelämän kannalta keskeisten liikenneyhteyksien toimivuuden seurannaisvaikutuksiin. Pelkkä H/K-suhteen arvioiminen ei ole riittävä perustelu hankkeiden valinalle vaan mahdollisuuksien mukaan tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaisvaikutuksiin sekä siihen, miten ne edistävät strategiaa kokonaisuudessaan. Arvioinnissa tulee huomioida kokonaisvaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. Suunnitelmaluonnos käsittelee Itä-Suomen ominaispiirteitä vain osittain, ja vaikutusten arvioinnista ilmenee, että alueellisia tarpeita ei ole kattavasti otettu huomioon. Itä-Suomen erityispiirteet, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet sekä elinkeinoelämän riippuvuus logistisista yhteyksistä, jäävät osittain suunnitelman prioriteettien ulkopuolelle.

Liikenneverkon toimivuuden sosiaalinen ja taloudellinen merkitys tulee huomioida ympäristönäkökulmien ohella. Tarkastelun tulee olla kokonaisvaltaista yksittäisten liikennemuotojen erillisen arvioinnin sijaan. On tärkeää ottaa huomioon keskinäiset riippuvaisuussuhteet esimerkiksi yrittämismahdollisuuksien ja asukkaiden sijoittumisen näkökulmasta. Toimivat liikenneyhteydet vaikuttavat aluekehitykseen, mikä näkyy ihmisten ja yritysten sijoittumisessa, työvoiman ja koulutuksen alueellisessa kohdentumisessa sekä investoinneissa ja elinvoimassa. Liikenneverkko voi siten luoda mahdollisuuksia tai rajoittaa kasvua.

Vaikutusarvioinnissa on huomioitava eri alueiden erityispiirteet ja -tarpeet sekä tarkasteltava valtakunnallisia kehittämiskohteita kokonaisuudessaan, erityisesti niiltä osin, missä eri puolilla Suomea esiintyy aidosti toimintaympäristön kehitystä hidastavia puutteita. Liikennejärjestelmän kehittämisessä olisi huomioitava paremmin Itä-Suomen tarpeet, kuten lentoliikenteen tukeminen, alemman tieverkon kunnossapito ja alueen viennin kannalta tärkeiden logististen yhteyksien turvaaminen.

Jatkuvat veronkorotukset eivät ole ratkaisu kuntien taloushaasteisiin. Sen sijaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat tehokkaan rahankäytön ja vahvistavat kuntien elinvoimaa pitkällä aikavälillä, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

“Vastuullisesti hoidettu kuntatalous on kasvavan ja elinvoimaisen kunnan edellytys. Tuottavuutta ja kasvua kuntiin on rakennettava yhteistyössä yritysten kanssa”, sanoo Sipola.

Kauppakamareiden mukaan tulevilta kuntapäättäjiltä vaaditaan tekoja yritysten kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistamiseksi ja investointien edistämiseksi eri puolilla maata.

Kauppakamarien tänään julkaistu kuntavaaliohjelma Kasvua rakentamassa esittää kuusi keinoa kunnan kasvun ja elinvoiman turvaamiseksi. Kuntavaaliohjelman pääset lukemaan täältä.

Kauppakamareiden mukaan kunnan kasvun ja elinvoiman ratkaisevat osaavan työvoiman saatavuus yrityksille, verorahojen tehokas käyttö, yhteistyö alueen yritysten kanssa, alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet sekä kasvua edistävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit.

Kuntien tunnettava alueensa yritykset ja varmistettava toimivat markkinat

Kauppakamareiden mukaan kuntien ja yritysten yhteistyö sekä toimivat markkinat ovat keskeisessä roolissa alueiden kasvun ja elinvoiman vahvistamisessa.

“Yhteistyön kuntien ja yritysten välillä tulee olla tiivistä ja vuoropuhelun jatkuvaa. Yritykset esimerkiksi tulee ottaa mukaan suunnitteluun ja keskusteluihin jo kaavoitusprosessien alkuvaiheessa, yritysvaikutukset tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja luvitusprosesseista on tehtävä sujuvia yritysten näkökulmasta ”, sanoo Sipola.

Kauppakamarit vaativat myös, että kunnat huolehtivat toimivista markkinoista ja reilusta kilpailusta alueellaan toimimalla markkinoilla vain perustellusti.

”Kunnat harjoittavat tällä hetkellä liian laajaa elinkeinotoimintaa. Ne omistavat esimerkiksi pitopalveluita sekä kiinteistöhuoltoa ja taloushallinnon palveluita tarjoavia yrityksiä. Nämä ovat toimialoja, joilla toimii runsaasti yksityisiä yrityksiä. Kuntien tulee arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa niiden on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Kunnat eivät saa tukahduttaa markkinoita”, sanoo Sipola.

Osaaminen ratkaisee

Kauppakamarit arvioivat, että koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien tulevaisuuden menestymisen kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Kuntien tavoitteena tulee olla, että alueelle kasvaa ja alue houkuttelee uusia osaajia niin, että yrityksillä on riittävästi osaavaa työvoimaa saatavilla.

Kauppakamarit vaativat kunnilta panostuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä kansainvälisten osaajien houkuttelemista esimerkiksi lisäämällä kuntien englanninkielisiä palveluita.

Kauppakamarien mukaan kunnan kasvun ja elinvoiman ratkaisee

1. Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus
2. Verorahojen tehokas käyttö ja kestävä talous
3. Toimivat markkinat ja yhteistyö alueen yritysten kanssa
4. Alueen saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet
5. Kasvua edistävä kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit
6. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja puhtaan siirtymän edistäminen

Suomen talous on edelleen matalasuhdanteessa. Odotukset kasvun vauhdittumiselle ovat silti vahvistuneet. Tammikuun kauppakamarikyselyn perusteella tilanne näyttää aiempaa valoisammalta, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan toistaiseksi ei voida puhua merkittävästä muutoksesta talouden ”suursäätilassa”.

Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Appelqvistin mukaan kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa – mikä on tyypillistä suhdannekäänteille.

”Odotukset tilauskantojen ja liikevaihdon kehityksestä ovat kohentuneet, mutta yritysten yleiset tunnelmat ovat synkentyneet. Pitkään jatkunut heikko suhdannejakso alkaa syödä osalla yrityksistä uskoa paranemiseen, vaikka kyselyn tulokset antavat toivoa tulevasta”, Appelqvist arvioi.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi reilut 1600 yritystä eri kokoisista yrityksistä eri puolilta Suomea.

Tilauskantojen tuleva kehitys tuo valonpilkahduksen

Vaikka tilauskantatilanne oli tammikuussa yhä haastava, osoitti se lievää kohenemista lokakuuhun verrattuna. Vastaajista 36 prosenttia arvioi tilauskantansa vuodentakaista pienemmäksi. Lokakuussa vastaava lukema oli vielä yli 40 prosenttia. Hieman alle 41 prosenttia arvioi tilauskantansa pysyneen samana, ja 24 prosenttia raportoi paranemista.

”Vaikka tilauskannat ovat toistaiseksi ohuita, ovat odotukset tilauskantojen tulevasta kehityksestä kohentuneet edelliseen kyselyyn verrattuna. Erityisen tuntuvasti näkymä on parantunut teollisuusyrityksissä”, Appelqvist kertoo.

Tammikuussa tilauskantansa kasvua odotti 33 prosenttia vastaajista, kun lokakuussa osuus oli alle 27 prosenttia. Heikkenemistä odottavien osuus laski 22 prosentista 19 prosenttiin. Teollisuuden toimialoilla odotus tilauskantojen kasvusta oli noussut 25,5 prosentista 37 prosenttiin. Heikkenemistä ennakoi enää
reilu 18 prosenttia teollisuuden vastaajista.

”Yrityksissä löytyy siis uskoa siihen, että pitkään vaikeana jatkunut tilauskantatilanne on tulevaisuudessa helpottamassa. Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset vaihtelivat lisäksi merkittävästi niin liikevaihdon, tilauskantojen, kannattavuuden kuin vienninkin osalta eri kokoisissa yrityksissä. Suurissa yrityksissä ollaan
toiveikkaita tulevaisuudesta”, toteaa Appelqvist.

Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Erityisen vahvaa uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.

”Suurten yritysten painoarvo kokonaistuotannon suunnalle on ratkaiseva, joten edellytykset bruttokansantuotteen elpymiselle ovat vahvempia kuin tulosten pintapuolinen analyysi antaisi ymmärtää”, Appelqvist sanoo.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä jatkavat edelleen nousevalla trendillä

Tammikuun kyselyssä myönteistä oli myös se, että liikevaihdon kasvuodotukset jatkoivat nousevalla trendillä.

”Kyseessä on jo neljäs peräkkäinen kysely, jossa liikevaihto-odotukset paranevat. Vaikka muutos lokakuuhun on maltillinen, on trendi vakaasti ylöspäin,” Appelqvist arvioi.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 31 prosenttia odotti liikevaihtonsa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. Lähes puolet uskoi liikevaihtonsa pysyvän ennallaan, ja laskua odotti enää 19 prosenttia vastaajista.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8-10.1.2025 ja siihen vastasi 1645 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Sulkavan kioski Alanteen Helmi on valittu Palvelun aatelia -kilpailun ensimmäiseksi voittajaksi. Kioski sai ehdotuksissa ylistystä asiantuntevasta ja hyvästä palvelusta sekä kokonaisvaltaisesta asiakaskokemuksesta, jossa on huomioitu hyvä palvelu, viihtyisä ympäristö ja laaja palveluvalikoima. Myös Etelä-Savon kauppakamarin Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan tekemissä mysteerishoppailuissa marraskuussa 2024 kioskin henkilökunta sai loistavaa palautetta toiminnastansa. Asiakas huomioitiin hienosti heti saapuessa iloisesti ja lämpimästi sekä kioskin tunnelma oli avoin ja kutsuva. Palvelualtis henkilökunta teki vaikutuksen ja vaikutti siltä, että nauttivat työstään. Lisämyynti oli luontevaa eikä tungettelevaa ja suositukset auttoivat valitsemaan tuotteita. WAU-fiilis syntyi henkilökunnan ystävällisyydestä, loistavasta sijainnista ja miljööstä. Palvelu oli hyvää ja asiakas huomioitiin hyvin. Shoppailijat kehuivat myös aukioloaikoja sekä terassia.

Alanteen Helmen Piritta Länkinen oli otettu jo valinnasta finaaliin ja meinasi sanojensa mukaan tipahtaa tuolilta saadessaan kuulla voitosta. ”Koko poppoo on otettu saamasta kunniasta ja huomiosta ja aiomme jatkaa vähintäänkin samaan malliin tulevassa ja tarjota asiakkaillemme miellyttävän kokemuksen. Tämä on häkellyttävän ihana tunnustus vuosien työlle ja sille, minkä tunnen olevan osa minua. Kiitos!”

Kuvassa Sulkavan kioski Alanteen Helmen ydinporukka – Edessä yrittäjä Piritta Länkinen, takana Mikko Makkonen, Iiris Pajari, Irene Länkinen ja Outi Ikonen.

Palvelun aatelia -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024 ja sen tavoitteena on nostaa esille Etelä-Savon loistavia palvelutoimijoita, eli palvelun aatelia. Ehdotuksia voittajasta kerättiin verkkolomakkeella kesäkuusta syyskuuhun ja niitä saatiin 185 kappaletta. Ehdotukset koostuivat monipuolisesti eri alojen palvelujen tarjoajista sekä eri puolilta maakuntaa. Kaupan- ja palvelualanvaliokunta valitsi ehdotusten joukosta kymmenen finalistia, joihin toteutettiin mysteerishoppaukset voittajan valitsemiseksi. Vuoden 2025 ehdotuksia pääsee antamaan verkkolomakkeella alkukesästä lähtien.

Mysteerishoppauksessa arvioitiin finalistien Fisuburger (Kangasniemi), K-Market Karpalo (Pertunmaa), Kenkäkauppa Raitalaakso (Pieksämäki), Kirjalan Kahvipaahtimo (Mikkeli), Mäntyharjun Kirjasto (Mäntyharju), Puumalan Poiju (Puumala), RengasCenter Pieksämäki (Pieksämäki), Savon Golftiimi (Mikkeli), Specsavers Savonlinna (Savonlinna) ja Sulkavan kioski Alenteen Helmi (Sulkava) palvelun laatua kokonaismielikuvan, asiakkaan huomioimisen, palvelualttiuden, asiakaslähtöisyyden, lisämyynnin, yleisilmeen sekä WAU-fiiliksen pohjalta. Lisäksi shoppailijoita pyydettiin kertomaan, kävisivätkö he uudelleen ja lisähuomioita palvelusta.

Palvelun aatelia 2024 voittaja julkistettiin ja palkittiin Yrittäjägaalassa 18.1.2025 Pieksämäellä. Palkinnon vastaanotti yrittäjä Piritta Länkinen. Palkintoa olivat luovuttamassa Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen, kehityspäällikkö Tiina Ylönen ja toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Yritykset tarttuvat kyllä ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoa ja tukea aloittamiseen. Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä 88 prosenttia vastasi tarttuneensa käytännön toimiin saatuaan oppia hiilijalanjäljen laskentaan.

Keskuskauppakamarin järjestämään ja LähiTapiolan mahdollistamaan ilmasto-ohjelmaan osallistuneet yritykset mainitsivat konkreettisiksi toimiksi yrityksissään erityisesti päästöttömään sähköön siirtymisen, kuljetusten tarkemman suunnittelun polttoainekulujen hillitsemiseksi ja vihreämmät hankinnat. Reilu 88 prosenttia vastanneista yrityksistä oli tehnyt näitä konkreettisia muutoksia. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 65 prosenttia laati myös oman yrityksen päästövähennystiekartan.

”Ilmastotoimilla on tietenkin vaikutusta yrityksille itselleen, mutta vaikutus näkyy myös yhteiskunnassa, mikä on tärkeää, kun ajatellaan koko maailmaa yhdistävää ilmastokriisiä. Isoilla yrityksillä on mahdollisuus ja osaamista tehdä toimia itsenäisesti, mutta pk-yritykset tarvitsevat usein konkreettista tukea. Halua on, kunhan välineet tarjotaan”, sanoo Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Jussi Hakanen.

Keskuskauppakamarin ja LähiTapiolan ilmasto-ohjelmaan osallistui 218 yritystä, joista 131 laski ohjelman aikana hiilijalanjälkensä. Näistä yrityksistä 51 vastasi kyselyyn, joka tehtiin joulukuun alussa. Yritykset olivat eri puolilta Suomea, eri aloilta ja enimmäkseen 10–250 henkeä työllistäviä.

Hakasen mukaan toimitusketjuista saatavan datan puute on koettu yrityksissä yhdeksi keskeisimmäksi esteeksi päästövähennysten suunnittelulle ja toteuttamiselle. Päästövähennysten tekeminen edellyttää yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, jotta yritykset saavat tarvitsemansa tiedon siitä, mistä päästöt tulevat.

”Jos päästölaskentaa ei ole tehty, ei välttämättä voi osallistua kilpailutuksiin ja näin menee kauppoja sivu suun. Tämän yritykset ovat huomanneet”, Hakanen sanoo.

”Omia päästöjä laskettaessa ymmärtää konkreettisesti Scope 3:n suuren roolin valmistavan teollisuuden päästöissä. Lisäksi oppii huomaamaan millä tekijöillä on merkittävää vaikutusta päästöjen kokonaismäärään ja mitkä päästölähteet ovat käytännössä merkityksettömiä. Näiden tietojen avulla on helppoa keskittyä päästövähennysten tiekarttaa laadittaessa toimenpiteisiin, jotka koskevat merkityksellisiä päästölähteitä.” sanoo Pelaser Oy:n markkinointi- ja laatupäällikkö Ville-Pekka Mäkeläinen. Pelaser myös suosittelee ohjelmaan osallistumista muillekin yrityksille.

Hyvä Etelä-Savon kauppakamarin jäsen,

Haluamme kehittää jäsentilaisuuksiamme vastaamaan entistä paremmin teidän tarpeitanne ja toiveitanne. Jäsentemme mielipiteet ja näkemykset ovat meille ensiarvoisen tärkeitä, jotta voimme tarjota juuri teille sopivia tilaisuuksia ja sisältöjä.

Pyydämme teitä ystävällisesti vastaamaan oheiseen kyselyyn, jossa kartoitamme kiinnostuksenne kohteita, toiveitanne ja näkemyksiänne jäsentapahtumien aiheista, toteutusmuodoista ja käytännön järjestelyistä. Vastausaikanne on arvokasta, ja jokainen vastauksenne auttaa meitä luomaan entistä monipuolisempia ja hyödyllisempiä tapahtumia.

Kyselyyn pääset vastaamaan täällä.

Toivomme vastauksia viimeistään 15.1.2025.

Jäsentapahtumat ja koulutukset löytyvät kootusti KauppakamariKaupasta.

Kiitämme lämpimästi ajastanne ja arvokkaista vastauksistanne!

Ystävällisin terveisin,
Tiina Ylönen
kehityspäällikkö
Etelä-Savon kauppakamari
tiina.ylonen@kauppakamari.fi / 0447321180

Etelä-Savon menestys ja hyvinvointi rakentuvat vahvan yhteistyön, selkeiden tavoitteiden ja yhtenäisen viestinnän varaan. Nyt on aika vahvistaa yhteistä sanomaamme ja sitoutua toimiin, jotka hyödyttävät koko maakuntaa.

Yksituumaisuus: Yhdessä olemme vahvempia

Yksituumaisuus ei tarkoita, että kaikesta on oltava samaa mieltä, vaan että olemme yhtenäisiä yhteisten tavoitteiden ja suunnan osalta. Etelä-Savon kehittämisessä on keskeistä, että kunnalliset, seudulliset ja alueelliset toimijat, yritykset, yhteisöt ja asukkaat sitoutuvat näihin tavoitteisiin. Yhteistyö antaa meille voimaa tehdä rohkeita päätöksiä, jotka tukevat alueemme elinvoimaisuutta ja kestävää tulevaisuutta.

Positiivinen ja selkeä viesti

Yhteinen sanoma yhdistää toimijat ja rakentaa yhtenäistä kuvaa Etelä-Savosta houkuttelevana alueena. Viestinnän on korostettava maakunnan vahvuuksia: ainutlaatuista luontoa, yhteisöllisyyttä, kestävää elinkeinoelämää ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Alueella on jo nyt runsaasti kansainvälistä toimintaa – meidän on tehtävä tämä näkyväksi ja hyödynnettävä uusia tilaisuuksia, jotta vahvistamme maakunnan mielikuvaa myös ulospäin.

Yhteistyön mahdollisuudet

Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaarissa on allekirjoitettu maakunnallinen elinvoimalupaus, joka kuvastaa yhteistä sitoutumista alueen kehittämiseen. Tämä lupaus toimii hyvänä esimerkkinä yksituumaisuudesta. Lisäksi käynnissä oleva maakuntastrategiatyö tarjoaa loistavan pohjan pitkäjänteiselle yhteistyölle. Tavoitteemme tulee sitoa osaksi tätä työtä ja varmistaa, että kaikki toimijat sitoutuvat strategian toteuttamiseen.

Yhteisen brändin rakentaminen

Sydän Saimaalla -projektin brändityössä on jo keskusteltu laajasti samoista teemoista. Nyt on aika hyödyntää näitä ideoita ja varmistaa, että mielikuvat Etelä-Savosta kehittyvät suuntaan, jossa aluetta ei nähdä vain lomailukohteena, vaan myös aktiivisena, kansainvälisenä tekijänä. Projektin mielikuvatutkimukset antavat arvokasta taustatietoa viestinnän konkretisoimiseksi.

Toiveikkuutta ja elinvoimaa

Yhteisen sanoman voima ei ole vain sanoissa, vaan teoissa. Puhumme ja toimimme rakentavasti, kunnioittavasti ja tulevaisuuteen katsoen. Rohkeat investoinnit, uudet ideat ja aktiivinen vuorovaikutus vahvistavat Etelä-Savon houkuttelevuutta ja hyvinvointia. Positiivisuus ja toiveikkuus luovat ilmapiiriä, jossa ihmiset haluavat olla mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

Kohti kestävää tulevaisuutta

Yhdessä tekemällä voimme kehittää alueen elinkeinoelämää, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja parantaa Etelä-Savon elinympäristöä. Yksituumaisuus on avain siihen, että maakuntamme menestyy niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Nyt on aika tehdä Etelä-Savosta entistä elinvoimaisempi, vetovoimaisempi ja yhtenäisempi alue, jossa kaikki voivat tuntea olevansa osa jotakin suurempaa.

Kutsumme kaikki mukaan tähän työhön – yhdessä olemme enemmän!

Etelä-Savon kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä järjestimme Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kauppakamariosastojen välisen kehumiskilpailun. Tiukan ja tasaväkisen kisan voitti Savonlinnan kauppakamariosaston joukkue – onnittelut joukkueelle! Kilpailussa tuomaristo kiinnitti huomiota argumentaatioon, kehujen monipuolisuuteen, rakenteeseen ja esitystapaan.

Kannanotto ja kehumiskilpailun takana on Team Future, joka on Etelä-Savon kauppakamarin toimielin. Sen tehtävänä on löytää uusia avauksia, mahdollisuuksia ja ideoita, joilla Etelä-Savon maakunta menestyy tulevaisuudessa.

Etelä-Savon kauppakamarin kaupan- ja palvelualanvaliokunta kysyi kyselyllä mielipiteitä kesälomien siirtoon. Kysely oli avoinna elo-syyskuussa ja siihen pystyi vastaamaan kuka tahansa anonyymisti. Vastauksia saatiin yhteensä 129.  Vastaajista 42 % kertoi vastaavansa matkailijan tai asiakkaan näkökulmasta ja yrityksen tai työnantajan näkökulmasta 37 %. Valtaosa vastaajista oli Etelä-Savosta, mutta oli pari vastaajaa myös Tampereelta ja Turusta.

Siirto vaikuttaisi positiivisesti

Vastaajilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä ”Millaisia positiivisia ja/tai negatiivisia vaikutuksia siirrolla olisi?” sekä ”Minkälaisia mahdollisuuksia näet koulujen kesälomien siirrossa? Entä minkälaisia haasteita?”. Näihin saatiin vastauksia runsaasti, mikä ei aina ole itsestään selvää avoimien kysymysten kanssa.

Noin kolme neljäsosaa (yhteensä 76 %) vastaajista uskoo kesälomien siirron vaikuttavan positiivisesti; erittäin tai jonkin verran; edustamansa tahon toimintaan. Puheenjohtaja Saara Liukkonen sanoo, että sinänsä tulos ei yllätä, sillä Etelä-Savo on vahvaa matkailualuetta ja täällä kauden jatkamiselle olisi suuri merkitys. Varapuheenjohtaja, matkailualan yrittäjä Leila Repo jatkaa samalla linjalla. Lomien siirto jatkaisi merkittävästi kesäsesonkia ja vahvistaisi matkailun kasvun alueellamme, kun matkailijat saisivat haluamiaan palveluita. On huomioitava, että keski- ja etelä-Euroopan lomat on pääsääntöisesti vasta elokuussa.

Positiivisesti lomien siirtoon suhtautuvien vastauksissa korostui etenkin, että lomia siirtämällä kausihenkilöstöä olisi saatavilla paremmin elokuulle. Tosiasia on, että kesäkuussa ei ole vielä vastaavaa tarvetta henkilöstölle. Toinen selkeästi positiivinen vaikutus olisi vastaajien mielestä liikevaihdon kasvu, mm. ulkomaalaisten matkailijoiden kasvun myötä. Eräs vastaaja nosti mahdollisuutena esiin, että ”Viileän pohjolan houkuttelevuus matkailussa tulee lisääntymään, ja meidän tulisi tästä asiasta lohkaista oma kakkumme muiden pohjoismaiden ohella. Negatiivisia vaikutuksia vastaajat löysivät muutoksen myötä tulevasta kevään lukukauden pituudesta ja opiskelijoiden jaksamisesta. Osa oli kyllä ehdottanut myös ratkaisuja tähän mm. pidemmällä pääsiäislomalla.

Haasteissa nostettiin esiin, että muutos veisi oman aikansa. Useammassa vastauksessa korostui kuitenkin se, että nyt pitäisi tehdä päätöksiä, eikä vatuloida. Muutokset aiheuttavat aina vastarintaa, mutta ilman muutoksia emme pääse eteenpäin. Ja muisteli eräs vastaaja myös sitä, että onhan asiat ennen olleet toisin ” 60-luvun alkupuolella syntyneenä ja sitä aikaa eläneenä, jolloin koulut alkoivat vasta syyskuun alussa en ymmärrä mikä tässä niin vaikeaa, jos aikoinaan on voitu tehdä päinvastainen päätös”.