Kauppakamarikysely: Hallituksen työmarkkinauudistuksilla positiivinen sykäys yritysten investointihalukkuudelle – lähes 40 prosenttia aikoo lisätä investointeja

Kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 40 prosenttia kertoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran. Noin puolet vastanneista yrityksistä arvelee, ettei uudistuksilla ole vaikutusta ja vain 5,7 prosenttia arvelee uudistusten vaikutusten vähentävän investointihalukkuutta.

Työmarkkinauudistuksilla tarkoitetaan paikallisen sopimisen edistämistä, poliittisten lakkojen rajoittamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja sosiaaliturvan kannustinloukkujen purkamista.

”Kun 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja, on tällä merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouteen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kauppakamarien kysely tehtiin 6-8.5. ja siihen vastasi lähes 1900 erikokoista ja eri toimialojen yritystä ympäri Suomen.

Romakkaniemi muistuttaa, että muutosten vaikutukset eivät näy heti vaan pienellä viiveellä.

”Muutosten positiiviset vaikutukset näkyvät taloustilanteessa tulevina vuosina. Yritykset reagoivat, kun lakimuutokset tulevat voimaan ja niiden vaikutukset näkyvät yrityksille käytännössä”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemi uskoo, että moni nyt vielä muutosten tuomiin mahdollisuuksiin neutraalisti suhtautuva yritys tulee huomaamaan, että uudistuksilla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia.

”Työmarkkinauudistukset ovat juuri sellaisia signaaleja, joita yritykset nyt kaipaavat, jotta niiden luottamus tulevaan kasvaa ja ne uskaltavat investoida ja palkata uusia työntekijöitä. Nämä uudistukset luovat vakautta ja sitä myötä yritysten luottamusta eli hyvinvointia koko Suomelle”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarien kysely tehtiin 6-8.5.2024 ja siihen vastasi 1882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Etelä-Savon alueelta kyselyyn vastasi 36 yritystä ja tulokset vastasivat näiden kysymysten osalta valtakunnallista keskiarvoa.

Kyselyn tulokset ja kauppakamarien talouskatsaus julkistetaan torstaina 23.5.2024 julkistustilaisuudessa klo 9.00-10.00 – Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot tilaisuudesta ja ilmoittautuminen täällä.

 

Kauppakamarien eurovaalitavoitteet: Uudet haasteet edellyttävät EU:lta kilpailukyvyn ja turvallisuuden parantamista

Kauppakamarien tänään julkaisemat eurovaalitavoitteet sisältävät kahdeksan teemaa, joita kauppakamarit pitävät ratkaisevana Euroopan kilpailukyvyn ja turvallisuuden kannalta. Kauppakamarit pitävät tärkeänä, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa Suomen tavoitteisiin ja nostamassa seuraavalla kaudella EU:n agendan keskiöön kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät kysymykset. Sisämarkkinoiden toimivuus, yhteiset ilmastotavoitteet ja turvallisuuspolitiikka ovat kauppakamarien tavoitelistan kärjessä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan Suomella on monia erityispiirteitä kuten sijaintimme logistiikan ja geopolitiikan näkökulmasta ja erityisintressejä, kuten metsä- ja biotalous, energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikka, sekä liikenne ja logistiikka, joiden edistäminen edellyttää Suomelta aktiivista otetta EU:ssa.

”Kukaan muu ei edistä Suomen etua kuin Suomi itse. Jotta Suomen ratkaisut päätyvät myös EU:n ratkaisuiksi, pitää Suomen ja suomalaisten toimijoiden ennakkovaikuttaa valmisteltavaan lainsäädäntöön entistä aikaisemmin”, sanoo Romakkaniemi.

Ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää markkinaehtoisempaa otetta

Vihreä siirtymä on tulevaisuuden kasvun ajuri ja Suomella ja Euroopalla on mahdollisuus tuottaa kestävän ja vastuullisen tulevaisuuden ratkaisuja kansainvälisiin tarpeisiin. Ilmastopolitiikan seuraavien askelten on kuitenkin oltava markkinaehtoisempia, kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleita.

”EU:n tavoite ilmastoneutraliteetista vuoteen 2050 mennessä on kannatettava. Viime vuosina se on kuitenkin tarkoittanut sääntelytulvaa. Seuraavalla EU-vaalikaudella tulee keskittyä jo säädetyn lainsäädännön virtaviivaistamiseen ja samalla on pidettävä kiinni siitä, että komission tavoite raportointivelvoitteiden vähentämisestä 25 prosentilla näkyy myös yrityksille”, sanoo Romakkaniemi.

Romakkaniemen mukaan myös sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta on keskeistä, että sisämarkkinoita rapauttavasta valtiontukikilpailusta päästään seuraavalla kaudella eroon ja palataan tiukempiin tukisääntöihin.

EU:n turvallisuuspolitiikka on myös osa talouspolitiikkaa

Ukraina taistelee Venäjää vastaan koko Euroopan puolesta. On erittäin tärkeää koko Euroopan turvallisuuden kannalta, että EU:n yhteinen ja EU-maiden tuki Ukrainalle jatkuu niin kauan kuin on tarpeellista.

Romakkaniemen mukaan kauppakamarien eurovaalitavoitteessa korostuu talouspolitiikan lisäksi myös EU:n turvallisuuspolitiikka.

Kauppakamarien vaalitavoitteet:

  1. Suomi vaikuttamaan aktiivisesti EU:ssa
  2. EU:n ilmastotavoitteiden kurssi pidettävä – toimeenpanoa tarkasteltava
  3. EU:lta vaadittava parempaa sääntelyä
  4. Sisämarkkinoiden toimivuutta on edistettävä – valtiontukikilpailusta eroon
  5. Lisää osaavaa työvoimaa ja TKI-panostuksia
  6. Kohti päästötöntä liikennettä ja vahvoja väyläverkkoja
  7. EU:n jatkettava aktiivista kauppapolitiikkaa
  8. Ukrainaa tuettava ja EU:n yhteistä turvallisuutta kehitettävä

Kauppakamarien EU-vaalitavoitteet on luettavissa täältä.

Etelä-Savon kauppakamari ja Yrittäjät järjestävät yhteisen EU-vaalitilaisuuden tiistaina 21.5. klo 16 Stellan tähtitorilla Mikkelissä – tilaisuudessa mm. vaalipaneeli. Tervetuloa!

Lisätiedot tapahtumasta täältä.

 

 

Työelämä auditoi oppilaitoksia Etelä-Savossa

Oppilaitosten työelämäauditointien tavoitteena on luoda yritysten ja oppilaitosten välille vuorovaikutteista yhteistyötä sekä edistää ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta tiivistyneen yhteistyön seurauksena. Auditoinneissa elinkeinoelämän edustajat, oman alansa kokeneet ammattilaiset, auditoivat oppilaitosten toimintaa eri koulutusaloilla ja tutkinnoissa. Auditoinneissa nostetaan esiin hyviä ja vahvistettavia sekä kehitettäviä käytäntöjä, ja tehdään myös kehitysehdotuksia.

Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan kauppakamarit aloittavat työelämäauditoinnit alueen oppilaitoksissa keväällä 2024. Toukokuussa auditoidaan Etelä-Savon ammattiopiston liiketoiminnan koulutusala sekä Ammattiopisto Samiedun sähkö- ja automaatioalan perustutkinto. Auditoinnin suorittaneet osaamisalat saavat auditoinnista todistuksen ja Hyväksytysti työelämäauditoitu (HTA) -merkin, joka kertoo yleisölle, että oppilaitos on panostanut toimintansa kehittämiseen työelämänäkökulmasta.

”Idea auditointien toteuttamiseen Etelä-Savossa lähti liikkeelle Osaamisvaliokunnan kokouksessa. Auditoinnit edistävät monia valiokunnan tavoitteita mm. oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä, osaavan työvoiman saatavuutta sekä koulutuksen työelämälähtöisyyttä.”, kertoo Osaamisvaliokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Arja Flinkman, Etelä-Savon Koulutus Oy. Osaamisvaliokunta on yksi Etelä-Savon kauppakamarin valiokunnista, jonka tarkoituksena on toimia linkkinä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä.

”Samiedussa auditointeja toteutetaan systemaattisesti, ja ne ovat olennainen osa Samiedun laadunhallintaa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Osoituksena esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä opetus- ja kulttuuriministeriö on palkinnut Samiedun Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla jopa viisi kertaa, ainoana Suomessa. Samiedussa viimeisin ulkoinen auditointi toteutettiin laatupalkintokilpailun yhteydessä viime kesänä, ja nyt parhaillaan on käynnissä kaikkien koulutusalojen sisäinen työelämässä oppimisen auditointi. Kauppakamarin toteuttama ulkoinen auditointi täydentää Samiedun laadunhallintaa antaen lisätietoa toiminnan kehittämiseen ja parantamiseen työelämän näkökulmasta.”, Samiedun kehitysjohtaja Jonna Kokkonen kertoo.

Kauppakamarit haluavat olla mukana kehittämässä maakunnan elinvoimaisuutta ja vuorovaikutteista yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Työelämän edustajat kokevat auditoinnin hyvänä mahdollisuutena kehittää oppilaitosyhteistyötä.

Työelämäauditointeja on toteutettu myös muilla alueilla. Konseptin on kehittänyt Pohjois-Karjalan kauppakamari ja auditointeja on toteutettu myös Oulun kauppakamarin alueella. Etelä-Savossa auditointeja on tarkoitus jatkaa syksyllä ja tulevina vuosina eri oppilaitosten eri opetusaloilla.

Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta

EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa.

Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan seuraavalla komissiokaudella neljän prioriteetin hyväksi.

 

  1. Parannetaan Euroopan strategista kilpailukykyä

EU:n seuraavalla lainsäädäntökaudella on jatkettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jossa vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteet ovat tärkeitä välietappeja kohti ilmastoneutraalia Eurooppaa 2050. Suomen ja suomalaisten yritysten etu on, ettei EU:n ilmastotavoitteista tingitä.

Ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan keinovalikoima on rakennettava siten, että se vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja talouskasvua sekä antaa tilaa toimeenpanolle. EU:n ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vain menestyvillä yrityksillä, jotka kehittävät, tarjoavat ja käyttävät vihreitä tuotteita ja ratkaisuja ja investoivat Euroopassa.

Vihreä kasvu tulee nähdä Euroopan kasvun ajurina. EU:lle tarvitaan kokonaisvaltainen strategia, jolla tavoitellaan johtavaa asemaa ratkaisutoimittajana globaalissa vihreässä siirtymässä niin puhtaiden teknologioiden, palvelumallien kuin älykkäiden ratkaisujen alueilla. Avainasemassa ovat kustannustehokkuus, markkinalähtöisyys ja teknologianeutraalisuus.

EU:n on myös vahvistettava omaa kykyään kehittää ja tuottaa kriittisiä digitaalisen ja puhtaan siirtymän teknologioita, komponentteja ja raaka-aineita sekä monipuolistaa niiden hankintaketjuja.

Eurooppaan on luotava houkutteleva investointiympäristö investointien pitämiseksi ja saamiseksi koko EU-alueelle. Sujuva ja nopea luvitus samoin kuin osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, puhdas, toimitusvarma ja kohtuuhintainen energia, rahoituksen saatavuus sekä ennakoitava toimintaympäristö ovat keskiössä investointiasteen nostamiseksi.

 

  1. Kasvua sisämarkkinoilta

Sisämarkkinoiden toimivuus ja syventäminen ovat avainasemassa, jotta EU:n globaali kilpailukyky vahvistuu. Sisämarkkinoita on kehitettävä markkinatalous edellä. Niiden syventämiseksi tarvitaan EU:ssa vahvaa poliittista johtajuutta ja Suomen on oltava tässä työssä etulinjassa.

Seuraavalla komissiokaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei jäsenvaltioiden välinen valtiontukikilpailu murenna sisämarkkinoiden toimintaa. Euroopan strategista kilpailukykyä on vahvistettava yritysten tuottamien ratkaisujen kautta valtiovetoisuuden sijaan.

EU:n rahoitusvälineiden käytössä on painotettava laatua ja kilpailullisuutta. Unionin vahvistuvan teollisuuspolitiikan on perustuttava kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamiseen.

Uusi geopoliittinen tilanne on huomioitava myös sisämarkkinoiden näkökulmasta ja edistäen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta. Suomen vientiä ja tuontia edesauttaa kilpailukykyinen logistiikka, joka tukee myös yhteiskunnan toiminta- ja huoltovarmuutta.

On pidettävä huolta siitä, että seuraavan komission kaudella Suomi pystyy saamaan vetoapua unionin rahoituksesta saavutettavuuden vahvistamiseksi ja EU:n itärajan turvaamiseksi.

  1. Huomiota sääntelyn kilpailukykyvaikutuksiin

Seuraavalla komissiokaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota sääntelyn määrään, laatuun ja vaikutuksiin. Jokaisen lakialoitteen kohdalla on arvioitava vaikutukset niin yritysten kuin koko Euroopan kilpailukykyyn ja hallintotaakkaan. Tarpeettomat raportointivelvoitteet on poistettava.

On myös huomioitava sääntelyn vaikutus siihen, millaisena kumppanina EU näyttäytyy ulospäin. EU:n sääntelyä on lisäksi arvioitava suhteessa keskeisiin kilpailijoihin. Ennakoitavan ja paremman sääntelyn avulla tuetaan globaalisti kilpailukykyistä ja vahvaa EU:ta. Vaikutustenarvioinnin laatuun ja objektiivisuuteen tulee panostaa, jotta voidaan varmistaa sääntelyn toimivuus.

Yksittäisten säädösten ohella on arvioitava laajempien politiikkaohjelmien sekä myös rinnakkaisten sääntelyhankkeiden yhteisvaikutuksia. Kattavaa kilpailukykyarviointia on toteutettava yksittäisten lakiesitysten lisäksi myös laajemmista lainsäädäntökokonaisuuksista ja politiikkatavoitteiden kokonaisuuksista (vrt. digitalisaatio ja vihreä siirtymä) sekä komission vuosittaisista työohjelmista.

Säädösesitysten yhteydessä tulee arvioida erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvia suoria ja välillisiä vaikutuksia sekä sääntelyn kumulatiivista taakkaa. Pk-yritysten on voitava keskittyä työpaikkojen luomiseen sekä vihreän siirtymän investointeihin.

Nykyisen lainsäädännön täysimääräiseen toimeenpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikki jäsenmaat kattaen. Näin edistetään myös sisämarkkinoiden toimivuutta.

 

  1. Globaalisti vahva unioni

EU:n on pidettävä huolta siitä, että vahva tuki Ukrainalle jatkuu. Ukraina taistelee oman itsenäisyytensä lisäksi myös vapaan länsimaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän puolesta. EU:n on valmistauduttava tukemaan Ukrainan jälleenrakennusta, jossa eurooppalaisten yritysten rooli on keskeinen.

Unionin kokonaisturvallisuutta on kehitettävä edelleen vahvistamalla puolustusteollisuutta ja parantamalla unionin sisäistä turvallisuutta. Suomella on paljon annettavaa EU-tasolla varautumisen ja huoltovarmuuden kehittämisessä.

Unionin laajentuminen tulee olemaan keskiössä tulevalla komissiokaudella. Laajentuva unioni tarjoaa myös uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille sisämarkkinoiden kautta. On kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että yhteisiä pelinsääntöjä noudatetaan ja että jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni. Toimiva oikeusvaltio on perusta myös yritysten toiminnalle.

Globaalisti vahva unioni tarvitsee lisää vauhtia kauppapolitiikassa. Kriittisistä riippuvuuksista on päästävä eroon, mutta eristäytyminen ei ole vaihtoehto. Kauppa- ja investointisopimuksilla on merkittävä rooli suurvaltakilpailussa. EU:n on ennakkoluulottomasti luotava keinoja varmistaa yritystemme edut kauppasuhteissa sekä suurvaltojen kanssa että muilla keskeisillä markkinoilla.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto
Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät

 

Kuva: yhdessä.eu

Ruotsin markkinakatsaus -tilaisuus 18.11.2024

Ruotsin markkinakatsaus 18.11.2024 Mikkelissä!

Ruotsalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund ja projektipäällikkö Tua Takasu tulevat Mikkeliin avaamaan Ruotsin markkinan tilannetta.

Tilaisuudessa aiheina;

  • Ruotsin markkinat ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille
  • markkina yleisesti (investoinnit ja suuret suuntaukset, hieman eri sektoreista)
  • Ruotsin talous
  • kulttuurieroavaisuudet (neuvot ja sudenkuopat)
  • Ruotsiin etabloituminen (eri vaihtoehdot ja miten FINSVE voi auttaa).

Laita aamupäivä jo kalenteriin, palataan yksityiskohtiin lähempänä!

Vientikaupan rahoitus -kiertue 2024–2025

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Finnvera, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi ja kauppakamarit tarttuvat tähän haasteeseen järjestämällä Vientikaupan rahoitus -kiertueen. Kiertueella tähdätään vahvistamaan suomalaisten yritysten rahoitusosaamista ja kilpailukykyä. Vastuullisuus on vahvasti mukana läpileikkaavana teemana. Edellisen kerran kiertue järjestettiin vuonna 2018.

Vuosina 2024–2025 toteutettavalla Vientikaupan rahoitus -kiertueella on mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi useita kumppaneita kuten pankkeja, Team Finland -toimijoita ja kaupunkien edustajia. Kiertueella kuullaan myös mielenkiintoisia yrityspuheenvuoroja. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja mukaan ovat tervetulleita kaikenkokoiset yritykset.

Kiertue kattaa seuraavat paikkakunnat: Kuopio 19.4.2024, Oulu 23.4.2024, Lahti 21.5.2024, Tampere 23.5.2024 (huom. uusi päivämäärä), Vaasa 1.10.2024, Jyväskylä 8.10.2024, Joensuu 23.10.2024, Turku helmikuu 2025, Helsinki maaliskuu 2025.

Vastuullisuuskoulutukset ja -tapahtumat 2024

Keskuskauppakamari tarjoaa koulutusta yritysten vastuullisuustyön tueksi. Lisätietoja koulutuksista ja osallistumismaksuista löydät kunkin tilaisuuden kohdalta. Tarjolla on myös maksuttomia tietoiskuja, joissa voit tutustua vastuullisuuden palveluihimme.

Vastuullisuustietoisku to 23.5.

Hiilijalanjäljen laskentakoulutukset 7.5., 24.9., 26.11.

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus 

Yritysjohdon kestävyysverkosto

Hallitus & kestävyys – ylimmän johdon seminaari 16.5.

Kestävyysraportointi käytännössä -valmennus 17.9. ja 22.10.

Suuri yritysvastuupäivä 13.11.

Syksyllä Etelä-Savossa järjestetään Pk-yrityksen vastuullisuusvalmennus -koulutus 25.9. ja 30.10. – lisätietoja tulossa, pysy kuulolla!

Yritysvastuu on olennainen osa liiketoimintaa niin strategisella, operatiivisella kuin arvojen tasoilla. Yritysvastuu on yhdistelmä tavoitteita, konkreettisia tekoja ja viestintää. Vastuullinen yritys ottaa toiminnassaan huomioon vaikutuksensa ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Vastuullinen yritys on kilpailukykyinen edelläkävijä.

Generatiivinen tekoäly: Miten se mullistaa liiketoimintaa ja maailmaa?

Generatiivinen tekoäly on innovaatio, joka on kehittynyt nopeasti ja yllättävästi, tuoden eteemme lähes ihmisenkaltaisesti ajattelevia koneita. Tämä ei ole enää vain teknologiaintoilijoiden kiinnostuksen kohde – se on keskeinen työkalu, jonka ymmärtämisen ja hyödyntämisen tulee olla kaikkien, erityisesti johtajien, agendalla. Organisaatiot, jotka ovat jo integroineet generatiivisen tekoälyn toimintaansa, nauttivat merkittäviä kilpailuetuja. Samalla teknologian laajemmat vaikutukset yhteiskuntaan ovat vasta hahmottumassa.

Halki teollisen yhteiskunnan aikakauden on noussut uusia teknologioita, jotka ovat ohjanneet meitä seuraavaan mullistukseen ja aikakauteen. Tällaisia teknologioita ovat olleet höyryköneen keksimisen jälkeen esimerkiksi junat ja rautatiet, sähkö, auto- ja petrokemian teollisuus sekä ICT internetteineen. Tämä uuden sukupolven tekoäly on nyt viemässä meitä kohti seuraava mullistusta, mikä todennäköisemmin tulee olemaan mittakaavaltaan vielä suurempi kuin minkä koko teollisen vallankumouksen käynnistäneen höyrykoneen keksiminen sai aikaan.

Generatiivisen tekoälyn sovellukset ovat moninaisia, ulottuen ongelmanratkaisusta, tieteen tekemisestä ja raporttien generoinnista aina taiteen ja viihteen luomiseen. Tekoälyn rooli kasvaa jatkuvasti, ja sen potentiaali on mullistava kaikilla elämänalueilla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainoa rajoite sen kyvyille on käytettävissä oleva laskentavoima. Tämä näkyy valtavina investointeina maailmalla, kuten OpenAI:n ja Microsoftin 100 miljardin Stargate -projekti jonka ainoana tavoitteena on rakentaa tekoälylle oma supertietokone millä saavutetaan superälykäs kone. 

Erona aikaisempiin teknologioihin on tekoälyn autonomia: se oppii, ymmärtää käsitteellisesti asiayhteyden, tekee päätelmiä ja toimii itsenäisesti, avaten uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Teknologia on nyt aidosti tulossa tontille, mikä on aikaisemmin pyhitetty vain ihmisille. Koneet ovat jo nyt varsin kykeneviä ja jatkossa pystyvät yhä enemmän tekemään itsenäisesti erilaisia työtehtäviä ihmisenkaltaisesti.

Erityisen huomionarvoinen kehityssuunta on humanoidirobotit, jotka tuovat tekoälyn fyysiseen maailmaan, luoden uusia mahdollisuuksia ja eettisiä kysymyksiä. Kalifornialainen startup Figure kehittää tällaista robottia, jonka aivot perustuvat OpenAI:n GPT-tekoälyyn. Se kykenee oppimaan itse tekemään asioita, se näkee ja kuulee ihmisen kaltaisesti, sen kanssa voi keskustella luonnollisella kielellä ja ennen kaikkea se osaa liikkua ja toimia ihmisenkaltaisella kehollaan meille suunnitellussa ympäristössä. 

Markkinat ovat selvästi tunnistaneet Figuren kaltaisten toimijoiden potentiaalin. Yhtiö keräsi helmikuussa 2024 lähes 700 miljoonan rahoituksen omaan tuotekehitykseensä. Humanoidirobotit ovat jo nyt varsin kyvykkäitä ja tiedämme että niiden taidot vain jalostuvat ajan myötä. BMW on tehnyt Figuren kanssa strategisen sopimuksen, jonka puitteissa se tulee käyttämään näitä robotteja seuraavan tehtaansa tuotantolinjalla. Ensin korvataan ihmisille vaaralliset tehtävät ja sitten paikataan työvoimapulaa. 

On hyvin ilmeistä, että tekoälyn vaikutus talouteen, työmarkkinoihin ja kulttuuriin on merkittävä. Vaikutus on suuri työvoimaan, mutta myös kilpailuastelmiin. Valmistautuminen tähän uuteen aikakauteen vaatii uuden logiikan ymmärrystä, jatkuvaa oppimista ja soveltamista.  

Tällaisessa tilanteessa, missä on nähtävissä että muutos tulee olemaan suuri, mutta se tieto siitä, millainen se tarkalleen tulee olemaan, on otollinen yhteistyölle. Keskustelu, yhteistyö ja jakaminen ovat avainasemassa, kun luomme kestävää ja hyvinvoivaa tulevaisuutta, jossa teknologia palvelee yhteistä menestystä ja hyvinvointia.

Kirjoittaja: Ville Venäläinen, Mindhive Oy.

Mindhiven palvelut tekoälyn aikakaudella

Mindhive Oy auttaa sinua ymmärtää generatiivisen tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Olemme kehittäneet kattavan palvelukokonaisuuden, joka auttaa organisaatioita ja yksilöitä navigoimaan tekoälyn muovaamassa maailmassa.

Räätälöidyt tekoälykoulutukset: Kehitämme ja tarjoamme räätälöityjä koulutusohjelmia, jotka keskittyvät tekoälyn perusteisiin ja sovelluksiin. Koulutuksemme eivät vain johda syvälliseen ymmärrykseen tekoälyn toiminnasta, vaan ne myös soveltavat oppia käytännön esimerkkien ja case-esittelyiden kautta, jotka liittyvät suoraan yrityksenne toimialaan ja arkeen.

Yleiset tekoälykoulutukset: Lisäksi tarjoamme yleisiä koulutuksia, jotka ovat avoimia osallistujille eri organisaatioista. Nämä koulutukset tarjoavat laajan katsauksen tekoälyn nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin, edistäen poikkitieteellistä keskustelua ja yhteistyötä tekoälyn parissa.

IT-strategiasuunnittelu ja tekoälykartoitukset: Autamme organisaatioita ymmärtämään, miten tekoäly voi muuttaa heidän toimintaansa. Palveluumme kuuluu IT-strategian kehittäminen, jossa integroimme tekoälyn osaksi yrityksenne liiketoimintaa, prosesseja ja kulttuuria. Tekoälykartoituksemme auttavat tunnistamaan ne alueet, joilla tekoäly voi tuoda eniten arvoa.

Tekoälykonsultaatiot: Tarjoamme konsultaatiopalveluita, joissa toteutamme konkreettisia tekoälyratkaisuja osaksi yrityksen päivittäisiä prosesseja. Mahdollisia kohteita ovat esimerksi myynnin tuki, asiakaspalvelun automatisointi, henkilöstön perehdyttäminen tekoälyyn, tuotetuki ja markkinoinnin automatisointi. Konsultaatiomme tavoitteena on varmistaa, että tekoälyteknologian integrointi on sujuvaa, tehokasta ja tuottaa toivotut tulokset. Tällaisissa konsultaatioissa yleensä hyödynnetään osana palvelumuotoilua, jossa palvelupolkuja mietitään asiakkaan läpi kokonaisuutena eikä vain yksittäisinä teknisinä projekteina.

Mindhive Oy:n missiona on varmistaa, että organisaatiot ja niiden työntekijät eivät ainoastaan pysy ajan tasalla tekoälyn kehityksestä, vaan myös hyödyntävät sen tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Kauttamme saatte tarvittavan tuen ja asiantuntemuksen, jotta voitte kohdata tulevaisuuden luottavaisin mielin.

 

Kansikuva luotu tekoälyllä.

Kauppakamarien tilasto: Vienti romahti maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuodesta – ”lakkojen vaikutus selkeä”

Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi (kuvassa, kuvaaja Elmo Eklund).

Kauppakamarien vientiasiakirjat kertovat Suomen viennin osalta karua kieltään maaliskuun ajalta, jolloin yhteensä neljä viikkoa kestäneet poliittiset lakot sulkivat Suomen satamat. Kun viime vuoden maaliskuussa vientiasiakirjoihin kuuluvia alkuperätodistuksia myönnettiin 4790 kappaletta, oli tämän vuoden maaliskuun luku 3340 kappaletta. Pudotusta on siis kaikkiaan 30 prosenttia.

”Tämän vuoden ja viime vuoden maaliskuut ovat varsin vertailukelpoisia keskenään. Viime vuonnakaan pandemia ei enää vaikuttanut ja sodan alustakin oli kulunut jo vuosi aikaa, eikä se ollut enää niin akuutti shokki kuin vielä vuonna 2022. Voikin sanoa, että tämän vuoden maaliskuun viennin romahdukseen syynä on poliittinen lakkoilu”, Romakkaniemi sanoo.

Kauppakamarit myöntävät alkuperätodistuksia yrityksille, jotka vievät tavaraa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle. Luvut eivät ole siten yhteneväisiä tullin tilastojen mukaan, mutta kertovat suunnan. Tullin tilastot, jotka sisältävät viennin myös EU-maihin, valmistuvat kuukauden viiveellä.

Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammikuussa vienti kasvoi 1,5 prosenttia ja helmikuussa 10 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.

”Vienti oli lupaavassa vauhdissa alkuvuonna. Ilman lakkoja tilanne näyttäisi alkuvuoden osalta varmasti jo erittäin hyvältä Suomen kipeästi tarvitsemaa talouskasvua ajatellen”, Romakkaniemi sanoo.

Romakkaniemi on tyytyväinen, että lakot loppuvat nyt toistaiseksi, mutta se ei auta oikomaan syntynyttä tuhoa.

”Maaliskuu on täysin menetetty, sitä ei pystytä enää korvaamaan. Kun lakot nyt loppuivat, satamissa puretaan vielä pitkään lakkojen aikana syntynyttä sumaa, eikä vienti pääse täyteen tehoon vielä pitkään aikaan. On tämä surkeaa”, Romakkaniemi sanoo.

 

Alkuperäinen julkaisu: Keskuskauppakamari

Avoimuusrekisteri on avattu – vaikuttamistyötä tekevien rekisteröidyttävä

Suomen avoimuusrekisterilaki astui voimaan vuoden alusta. Vaikuttamistyötä tai sen neuvontaa tekevien on ilmoitettava vaikuttamistyöstä, joka kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöön ja on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Ilmoitusvelvollisten tulee rekisteröityä 31.3. mennessä ja kerättävä tiedot vaikuttamistyöstä 1.4. alkaen. Ensimmäiset toimintailmoitukset tehdään heinä-elokuussa 2024.

”Avoimuusrekisterin tarkoituksena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista ja vahvistaa kansalaisten luottamusta demokratiaan ja oikeusvaltioon.” Toiminnasta ilmoitetaan kun toiminta kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöön ja kun toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. ”Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistoiminnasta, jossa yksittäisiä yhteydenpitokertoja kohteeseen on kalenterivuoden aikana yli viisi. Yhteydenpitoon lukeutuvat myös ne kerrat, jotka tapahtuvat ennen virallisen hankkeen tai työryhmän perustamista.”

Ilmoitusvelvollisia ovat oikeushenkilöt (mm. osakeyhtiöt, rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt ja henkilöyhtiöt) sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka päätoimisesti tekevät vaikuttamistyötä tai neuvovat siinä asiakkaitaan. Ilmoitusvelvolliset rekisteröityvät avoimuusrekisteriin 1.1.-31.3. välisenä aikana rekisteröintilomakkeella. Uusien ilmoitusvelvollisten tulee rekisteröityä viimeistään vaikuttamistoiminnan aloittamispäivänä.

Ilmoitusvelvollisten tulee kerätä tiedot vaikuttamistoimista 1.4. alkaen, vaikuttamistoimet ilmoitetaan rekisteriin toimintailmoituksella heinä-elokuussa ja jatkossa puolen vuoden välein aina edelliseltä puolivuotiskaudelta. Toimintailmoitukseen kirjataan aiheet, joiden osalta on tehty vaikuttamistyötä, ja kohteet, joihin on ollaan oltu yhteydessä ja millä tavalla. Neuvontaa harjoittavat ilmoittavat lisäksi vaikutustoiminnasta asiakkaan puolesta, vaikutustoiminnan neuvonnasta sekä omasta, asiakassuhteen ulkopuolisesta suhdetoiminnasta.

Vinkit avoimuusrekisterin käyttöönottoon: Onko organisaatiosi valmis raportoimaan toiminnastaan avoimuusrekisteriin? (avoimuusrekisteri.fi)

 

Lähde: avoimuusrekisteri.fi