Rauhoitumme joulun ja uudenvuoden viettoon 20.12. ja palaamme työn ääreen 7.1.2025.
Asiakirjavahvistukset 23.12.-6.1.2025 (arkisin) huolehtii Etelä-Karjalan kauppakamari (www.etela-karjalankauppakamari.fi).
Hakiessasi asiakirjalle vahvistusta, valitse vahvistavaksi kauppakamariksi Etelä-Karjalan kauppakamari.
Hilja ja Alpo Savolaisen rahastosta tuetaan osaamisen kehittymistä alueellamme! Rahastosta myönnetään apurahoja talouden ja teknisten alojen opetus-, kehitys- ja tutkimustyöhön sekä tuetaan alojen opiskelijoita.
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto on vuonna 1974 testamentilla Etelä-Savon kauppakamarille luovutettu itsenäinen rahasto. Apurahoja myönnetään sekä opettajille että opiskelijoille.
HAKU ON JAETTU KOLMEEN OSAAN
1. Opiskelijahaku: Apuraha talouden ja teknisten alojen opiskelijoille
Tämä apuraha on tarkoitettu edistämään opiskelijan valmistumista, opinnäytetyön laatimista tai kansainvälistymistä. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa, miten apuraha edistäisi tavoitteeseesi pääsyä. Apurahaa ei myönnetä tavanomaisten opiskeluvälineiden hankkimiseen, joten kerro hakemuksessa laajemmin haaveistasi.
Liitä mukaan tuore opiskelutodistus josta käy ilmi, että opiskelet teknistä tai taloudellista alaa sekä todistus siitä, että olet kotoisin Etelä-Savosta tai asut nykyisin alueella.
2. Aikuisopiskelijahaku: Aikuisten (ei oppivelvollisten) uudelleen kouluttautumisen tai osaamisen kasvattamiseen taloudellisilla ja teknisillä aloilla
Tämä apuraha on tarkoitettu sinulle, joka haluat aikuisena oppia lisää! Haluat ehkä laajentaa osaamistasi tai vaihtaa kokonaan alaa. Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa omasta taustastasi, uusista unelmistasi ja siitä, miten apuraha mahdollistaisi osaamisesi karttumisen tai uuden työuran syntymisen.
Liitä mukaan todistus siitä, että asut nykyisin Etelä-Savossa sekä todistus uudesta kurssi- tai koulutuspaikasta. Mikäli olet vasta hakemassa paikkaa tai ilmoittautumassa opintoihin, apuraha maksetaan, kun olet saanut paikan.
3. Opettajahaku: Talouden ja teknisten alojen opettajille
Tämä apuraha on tarkoitettu opetustoiminnan kehittämiseen, uusien ideoiden kokeiluun ja toisin tekemiseen! Apurahan voi käyttää myös sinun oman osaamisesi kehittämiseen. Toivomme, että apurahan turvin pystyt toteuttamaan vuonna 2025 jotain, mitä et ole ennen tehnyt.
Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa opetustyöstäsi, omasta osaamistaustastasi ja ennen kaikkea ideastasi, joka edistää sinun tai ryhmäsi ja sitä kautta koko alueemme osaamisen kehittymistä!
HAKEMINEN
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi viimeistään 28.2.2025 sähköpostitse etelasavo@kauppakamari.fi
Muista lisätä hakemukseen yhteystietosi, suomalaisen pankkitilin numero ja kerro yllä olevien ohjeiden mukaisesti, miten apuraha auttaisi sinua toteuttamaan unelmasi!
Muista myös liitteet, mikäli niitä on pyydetty yllä olevassa hakuohjeessa.
APURAHAN MYÖNTÄMINEN
Yhdelle hakijalle jaettava apuraha on 500–1 500 €. Vuosittain apurahoja ja stipendejä jaetaan yhteensä noin 35 000 €.
Apuraha maksetaan henkilökohtaisesti hakijalle ja se on verotonta tuloa. Apurahamyönnöistä päätetään hakuajan jälkeen ja kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksistä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Stipendit maksetaan vuoden 2025 aikana.
STIPENDIT
Apurahojen lisäksi säätiö jakaa opiskelijoille stipendejä ansiokkaasta opiskelusta suoraan oppilaitosten kautta.
LISÄTIETOJA
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto
Rahaston sihteeri ja rahastonhoitaja
Toimitusjohtaja Teppo Leinonen, Etelä-Savon kauppakamari
p. 044 770 0592, teppo.leinonen@kauppakamari.fi
Hilja and Alpo Savolainen fund supports the development of expertise in our area! The fund awards grants for teaching, development and research in economics and technical fields, and supports students in these fields.
The Hilja and Alpo Savolainen Fund is an independent fund donated to the South Savo Chamber of Commerce by a will in 1974. Grants are awarded to both teachers and students.
Grant application period for 2025 year grants open 9.12.2024-28.2.2025.
THE SEARCH IS DIVIDED IN THREE PARTS:
1. Students: Scholarship for students in economics and technical fields
This scholarship is intended to promote the student’s graduation, thesis preparation or internationalisation. In the free-form application, tell us how the grant would contribute to your goal. Grants are not awarded for the purchase of conventional study equipment, so tell us more about your dreams in the application.
Please include a recent certificate of study showing that you are studying a technical or economic field, as well as a certificate that you are from South Savo or currently live in the area.
2. Adult students: To increase the re-education or competence of adults in economic and technical fields
This grant is for you who want to learn more! You may want to expand your knowledge or completely change your field. In the free-form application, tell about your own background, new dreams and how the grant would enable you to accumulate your expertise or create a new career.
Please attach a certificate that you currently live in South Savo as well as a certificate of a new course or training place. If you are just applying for a position or enrolling in studies, the grant will be paid once you have received the position.
3. Teachers: For teachers in economics and technical fields
This grant is intended for developing teaching activities, experimenting with new ideas and otherwise! The grant can also be used to develop your own expertise. We hope that the grant will enable you to implement something you have never done before in 2025.
In the free-form application, tell us about your teaching work, your own competence background and, above all, your idea, which will promote the development of your or your group’s and, consequently, our region’s competence!
APPLYING
Send your free-form application no later than 28 February 2025 by e-mail to etelasavo@kauppakamari.fi.
Remember to add your contact information, Finnish bank account number and tell us how the grant would help you to realize your dream!
Please also remember the attachments if they have been requested in the application instructions above.
SCHOLARSHIPS
In addition to grants, the Found awards scholarships to students directly through their educational institutions.
MORE INFORMATION
Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto (fund)
Secretary and Treasurer of the Fund
Teppo Leinonen, Managing Director, South Savo Chamber of Commerce
tel. 044 770 0592, teppo.leinonen@kauppakamari.fi
Parhaillaan käynnissä oleva Itäisen Suomen ohjelmatyö asettaa odotuksia Itä-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittymiselle. Itäinen-Suomi on monilta osin jäänyt jälkeen ja tilanne on pahentunut koronan sekä Venäjän aloittaman sodan jälkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto on omalta osaltaan esittänyt joukon toimenpiteitä, joilla Itä-Suomen tilannetta voisi pyrkiä korjaamaan. Yhtenä kiinnostavana vaihtoehtona EK esittää erityistalousaleen perustamista Itä-Suomeen. Ottamatta kantaa alueelliseen rajaukseen, on eräitä toimenpiteitä, jotka verrattain nopeavaikutteisesti tukisivat Itä-Suomen toimintaympäristön kehittymistä. Alueen elinkeinoelämä odottaa konkreettisia toimenpiteitä ja ennakoivaa ja pitkäjänteistä päätöksentekoa, joka luo varmuutta toimintaympäristön kehittymiseen.
Itä-Suomen elinvoimaisena ja asuttuna sekä taloudellisesti toimintakykyisenä pitäminen on paras tae turvallisuudelle. Epävarmuus tulevaisuudesta ja näköalattomuus luovat huolta herättävää kasvualustaa ulkopuoliselle vaikuttamiselle ja radikalisoitumiselle sekä ääriajattelulle.
Itäisen Suomen elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että yritysten kilpailukyky voi rakentua tasapuolisesti muun Suomen kanssa myös Itä-Suomessa. Selkeänä ääneen lausuttuna tavoitteena tulisi olla ajallisen saavutettavuuden saattamien Länsi-Suomen tasolle suhteessa pääkaupunkiseutuun, sekä nopeiden tietoliikenneverkkojen kattavuuden varmistaminen vähintään maan keskiarvon tasolle.
Toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet
Tietoliikenne ja puhelinyhteydet ovat Itäisen Suomessa viime vuosina heikentyneet ja jääneet jälkeen muun maan kehityksestä. Nopeiden alkaen 100 Mbit/s tietoliikenneyhteyden saatavuus esimerkiksi Etelä-Savossa on 59 % kun se muualla Suomessa on 78 % 300 Mbit/s yhteydessä saavutettavuus Etelä-Savossa on 45 % kun se muualla maassa on 72 % Itäisen Suomen ohjelman toteutuksessa tulee selkeäksi tavoitteeksi ottaa sellaiset toimenpiteet, joilla Itä-Suomen tietoliikenneyhteydet saadaan muun maan tasolle. Riittävän kattavat ja valokuidulla toteutetut nopeat yhteydet toimivat tehokkaasti myös huoltovarmuuden kannalta ja ovat vähemmän alttiita häirinnälle.
Samanaikaisesti puhelinyhteyksien ongelmat ovat lisääntyneet. 3G verkon alasajo vaikuttaa heikentäneen myös puhelinyhteyksiä. Markkinaehtoinen toteuttaminen operaattorien toimesta ei välttämättä ole kaikkialle liiketaloudellisesti kannattavaa. Ihmisten turvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, mikäli yhteys hätäkeskukseen on poikki vaikkapa vapaa-ajan asunnolta. Vapaa-ajan asumisen alueena Itäinen Suomi tarvitsee turvalliset ja toimintavarmat puhelinyhteydet kaikkialle. Asiaan on ottanut kantaa myös Etelä-Savon hyvinvointialue, jonka mukaan heikentyneiden yhteyksien takia riski potilasturvallisuuden vaarantumiselle kasvaa ja mahdollisuudet kustannustehokkaiden digitaalisten palveluiden kehittämiselle ja käyttämiselle heikkenee.
Markkinaehtoisen toteutumisen estyminen johtaa tarpeeseen, jossa yhteiskunnan on tuettava operaattoreita tuki-instrumentilla, jotta toimivat puhelinyhteydet voidaan taata kaikkialta Suomessa. Mahdollinen tuki ei haittaa markkinan toimivuutta, jos se kohdistetaan alueille, jossa verkko ei markkinaehtoisesti kehity.
Elinkeinoelämän kannalta toimivat tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat elintärkeitä. Etätyön lisääntyminen ja datan ja tekoälyn käytön lisääntyminen aiheuttaa kasvavan tarpeen tietoliikenne ja mobiiliyhteyksien toimivuudelle.
Investointien verohyvitys tukemaan PK yritysten investointeja
Tällä hetkellä hallitus valmistelee suurteollisuudelle suunnattua investointien verohyvitystä. Suunnitteilla oleva tuki perustuu EU:n valtiontukisääntöjen kriisipuitteisiin (TCTF) Valmisteilla oleva tuki on suunnattu uusille hankkeille, jotka ovat riittävän toteutusvalmiita 31.12.2025. Esitetyssä mallissa yritys saisi vähentää osan investointikustannuksistaan yhtiön maksettavaksi tulevasta yhteisöverosta 2028 alkaen. Tuki mahdollistaisi vähennykset Maksimissaan 20 % kustannuksista tai 50 milj. euroa/hanke. Lisäksi valmistelussa 400 milj. euron investointituki.
Suomi on omalla päätöksellään rajaamassa investointien verohyvityksen vain isojen yritysten ja investointien käyttöön. Käytännössä Itäisen Suomen investointiympäristön kannalta suunnitteilla olevat investointien kokoon liittyvät rajat ovat liian korkeat. EU ei edellytä niin korkeita rajoja, kuin tähän suunnitellaan. Osana teollisuuspoliittista strategiaa on tärkeää, että Itäisen Suomen investointeja edistetään laskemalla tuen raja sellaiselle tasolle, esimerkiksi 1 M€, jolloin se mahdollistaisi Itäisen Suomen Pk-yritysten kasvun ja investointien edistämisen. Tämä tukee myös teollisuuspoliittisessa strategiassa esitettyä tavoitetta Suomen PK-teollisuuden määrän tuplaamisesta.
Ammatillisen koulutuksen resurssit turvataan yritysten työvoiman varmistamiseksi
Kauppakamareiden tuoreen osaajakyselyn perusteella yritykset ilmoittavat suurimman työvoiman tarpeen kohdistuvan nimenomaan ammatillisen koulutuksen suorittaneeseen työvoimaan. Samaan aikaan toteutettavat ammatillisen koulutuksen leikkaukset heikentävät ennestään ammatillisen koulutuksen työvoiman määrää koulutuksen vähentymisen kautta. Alueen elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että ammatillisten osaajien saatavuus turvataan riittävällä rahoituksella. Osana Itäisen Suomen ohjelmaa tulisi tarkastella mahdollisuutta perua ammatillisen koulutuksen leikkaukset Itä-Suomessa tai osoittaa erityisrahoitusta ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen Itäisen Suomessa.
Itäisen Suomen väestörakenne ja työvoima edellyttää myös vahvoja panostuksia kansainväliseen työvoimaan. Alueen elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että ulkomainen työvoima muuttaa alueelle ja jää pysyväksi osaksi työvoimaa. Kokeiluluontoisesti tulisi ottaa käyttöön malli, jossa saatavuusharkinnasta luovutaan Itä-Suomessa, ammatillisen koulutuksen englannin kielisen koulutuksen tutkinnonanto-oikeuden rajoituksen poistetaan ja kaupunkeja tuetaan englanninkielisen koulupolun järjestämisessä.
Puhdas energia Itä-Suomenkin vahvuudeksi
Itä-Suomi on jäänyt merkittävästi jälkeen puhtaan energian tuotannon ja siitä seuraavan teollisen rakennemuutoksen osalta. Osana toimenpidekokonaisuutta tulisi aidosti selvittää puolustusvoimien vaihtoehtoisten tutkajärjestelmien mahdollisuus, joka mahdollistaisi tuulivoiman laajemman rakentamisen myös Itä-Suomeen. Asialla on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen. Puhtaan energian tuotannon investoinnit luovat edellytyksiä uudistuvan teollisuuden investoinneille ja vihreän siirtymän toteutumiselle Itä-Suomessa.
Vuosittain toteutettavassa Palvelun aatelia -kilpailussa etsitään Etelä-Savosta palvelun aatelia. Kilpailulla halutaan nostaa esiin korkeatasoista ja laajaa Etelä-Savon palvelutarjontaa sekä alan tunnettuutta ja kiinnostavuutta rekrytoinnin kannalta. Samalla tehdään maakuntaa tunnetuksi ulospäin hyvän palvelun maakuntana. Tavoitteena on nostaa esille loistavia palvelutoimijoita, eli palvelun aatelia. Ehdotuksia kerättiin verkkolomakkeella kesäkuulta syyskuulle.
Ehdotuksia Palvelun aatelia -kilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 185. Kaupan- ja palvelualanvaliokunnan puheenjohtaja Saara Liukkonen on iloinen, että ehdotusten joukossa oli monipuolisesti palvelun tarjoajia eri puolilta maakuntaa ja eri alojen yrityksiä.
Finalistien valinta ei ollut Kaupan- ja palvelualanvaliokunnalle helppoa, sillä joukossa oli monia timanttisia toimijoita. Lopulta finalistit saatiin valittua ja näiden kymmenen toimijan palvelun tasoon on tutustuttu myös mysteerishoppauksen merkeissä.
Palvelun aatelia 2024 -kilpailun finalistit ja lyhyet nostot tulleista perusteluista:
Fisuburger, Kangasniemi
”Fisuburger on pioneeri omassa genressään tuoden vapavälinein itse kalastetun kalan tarjolle erinomaisina, maistuvina Street Food -annoksina kaikille. Ehdoton Etelä-Savon palvelun aateli.”
K-Market Karpalo, Pertunmaa
”Tämä ihana yrittäjäpariskunta jaksaa ilolla palvella asiakkaitaan ja keksiä erilaista tapahtumaa yrityksensä ympärille! Yrittäjä pariskunta aina ilolla palvelee asiakkaita.”
Kenkäkauppa Raitalaakso, Pieksämäki
”Täydellistä palvelua vuosien kokemuksella! Asiakas palvellaan alusta loppuun ammattitaidolla riippumatta siitä, onko hän löytänyt etsimänsä vai ei.”
Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkeli
”Erinomainen palvelu ja palveluhenkisyys. Aina avulias ja kohtelias henkilökunta. Ilo käydä ja ostaa heidän tuotteitaan. Kuuntelevat ja kuulevat asiakasta aidosti.”
Mäntyharjun Kirjasto, Mäntyharju
”Erinomaisen ystävällistä palvelua. Henkilökunta on sitoutunut asiakkaiden tarpeiden täyttämiseen. Neuvova ja ohjaava toiminta on aivan huippua.”
Puumalan Poiju, Puumala
”Parasta palvelua kiireessäkin. Omistajaveljeksillä on aina aikaa vaihtaa muutama sana asiakkaiden kanssa.”
RengasCenter Pieksämäki, Pieksämäki
”Luotettava, asiantunteva palvelu. Yksiselitteisesti parasta palvelua. Renkaiden vaihto oli tehokasta ja henkilökunta lupsakkaan ystävällistä.”
Savon Golftiimi, Mikkeli
”Ystävällistä ja todella asiantuntevaa palvelua. Palvelee niin aloittelijaa kuin ammattilaista iloisella otteella asiakasta kuunnellen. Jälkimarkkinointi myös laadukasta.”
Specsavers, Savonlinna
”Saa henkilökohtaista palvelua, kiireetöntä ja ymmärrettävää. Äärimmäisen hyvää palvelua.”
Sulkavan kioski Alanteen Helmi, Sulkava
”Kioskilta saa aina asiantuntevaa ja hyvää palvelua. Kokonaisvaltainen asiakaskokemus, jossa yhdistyivät hyvä palvelu, viihtyisä ympäristö ja laaja palveluvalikoima.”
Palvelun aatelia 2024 voittaja tullaan julkistamaan ja palkitsemaan Yrittäjägaalassa 18.1.2025 Pieksämäellä. Tervetuloa Yrittäjägaalaan, lue lisätiedot täältä.
Palvelun aatelia -kilpailu toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. Etelä-Savon kauppakamarin kanssa yhteistyössä kilpailun mahdollistaa: Etelä-Savon maakuntaliitto, Hirvensalmen kunta, Juvan kunta, MEKS Kaakko, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, MPY, Mäntyharjun kunta, OP Suur-Savo, Pieksämäen kaupunki, Puumalan kunta, SaaraLiu, Savonlinnan kaupunki ja Sulkavan kunta.
Lisätietoja kilpailusta: eskauppakamari.fi/palvelunaatelia
Keskuskauppakamarin välityslautakunnan edustajat Heidi Merikalla-Teir ja Henrik Sajakorpi kävivät kertomassa jäsenkahveilla liike-elämän riidoista ja niihin varautumisesta sekä erityisesti välitysmenettelystä ja sovittelusta riidanratkaisukeinoina.
Välitysmenettelyn etuina ovat erityisesti joutuisuus, erityisasiantuntemus, luottamuksellisuus, kustannustehokkuus sekä tarkoituksenmukaisuus.
Tutustu tarkemmin välitysmenettelyyn sekä muihin riidanratkaisukeinoihin esityksestä, jonka saat avattua alta.
Etelä-Savon kauppakamari on saavuttanut merkittävän virstanpylvään, kun sen jäsenmäärä on noussut 400 jäseneen. Tämä historiallinen saavutus rikkoo aikaisemman, vuonna 2002 saavutetun ennätyksen, jolloin kauppakamarilla oli 398 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu heijastaa alueen yritysten ja toimijoiden vahvaa luottamusta yhteistyön voimaan sekä kauppakamarin rooliin alueen elinkeinoelämän edistäjänä.
”Olemme ylpeitä siitä, että olemme saavuttaneet tämän merkittävän virstanpylvään. 400 jäsentä on tulos siitä työstä, jota olemme tehneet aktiivisesti alueemme elinkeinoelämän vahvistamiseksi. Se osoittaa myös, että alueen yritykset uskovat vahvasti verkostoitumiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.
JP-Puhvetti Oy on historiallinen 400. jäsen
JP-Puhvetti Oy on mikkeliläinen yritys, jonka aputoiminimiä ovat muun muassa Torikahvila Marski ja Bar Laituri, jotka tuovat oman lisänsä paikalliseen kahvila- ja ravintolatarjontaan. Torikahvila Marski on suosittu kohtaamispaikka Mikkelin torilla jo vuodesta 2002, tarjoten asiakkailleen perinteisestä kahvista cappuccinoon ja paikallisia uunituoreita herkkuja. Bar Laituri puolestaan on satamassa sijaitseva tunnettu rento illanviettopaikka, jossa voi nauttia Saimaan rannalla monipuolisesta juomavalikoimasta ja tunnelmasta.
Kasvava jäsenmäärä vahvistaa vaikuttavuutta
Etelä-Savon kauppakamarin jäsenkehitys on ollut 2000-luvun vaihteesta alkaen vaihtelevaa, mutta viime vuosien aikana kehitys on kääntynyt vahvasti nousujohteiseksi. Vuoden 2023 lopulla saavutettiin 389 jäsentä, ja vuonna 2024 päästiin vihdoin historialliseen 400 jäsenen rajaan. Kasvava jäsenmäärä tuo mukanaan entistä suurempaa painoarvoa alueen elinkeinoelämän edunvalvontaan ja mahdollistaa laajempaa toimintaa.
Yhteistyöllä kohti elinvoimaisempaa Etelä-Savoa
Etelä-Savon kauppakamari jatkaa työtään alueen yritysten tukemiseksi ja elinvoimaisen toimintaympäristön kehittämiseksi. 400 jäsenen rajapyykki on merkittävä saavutus, mutta se on vasta alku – Etelä-Savon kauppakamari aikoo jatkaa tärkeää työtään tarjoten alueen yrityksille mahdollisuuden verkostoitumiseen, vaikuttamiseen ja kasvuun.
”Kiitämme kaikkia jäseniämme luottamuksesta ja sitoutumisesta yhteiseen päämäärään. Etelä-Savo tarvitsee yhteistyötä ja yhteisiä ponnistuksia, jotta voimme jatkaa alueen elinkeinoelämän vahvistamista ja uusien mahdollisuuksien luomista”, Teppo Leinonen summaa.
Kansainvälisyys on jo enemmistöllä suomalaisista työpaikoista arkipäivää, vaikka lisävauhtia kansainväliseen rekrytointiin ei viime vuosina ole tullut. Kauppakamarien osaajakyselyn mukaan 37 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut kansainvälisiä työntekijöitä viimeisen viiden vuoden aikana ja 54 prosentissa vastanneista yrityksistä on tällä hetkellä vähintään yksi työntekijä taustaltaan ulkomaalainen. Niiden yritysten kokemukset, jotka ovat kansainvälisiärekrytointeja tehneet, ovat erittäin myönteisiä.
Kauppakamarikyselystä selviää, että 37 prosenttia suomalaisyrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Määrä on jopa hieman laskenut vuoden takaisesta, mihin osaltaan vaikuttanee heikko suhdannetilanne ja rekrytointien väheneminen yleensäkin.
Niillä yrityksillä, jotka ovat rekrytoineet kansainvälistä työvoimaa, on kyselyn mukaan pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia. Erittäin myönteisiä tai myönteisiä kokemuksia on 73 prosentilla. Vain viisi prosenttia kuvaili kokemusta kielteisenä.
”Tässä on tapahtunut selvä muutos edelliseen vuoteen, jolloin positiivinen kokemus oli 59 prosentilla yrityksistä ja huomattavasti useammalla neutraali. Vuonna 2023 kielteinen kokemus oli kahdeksalla prosentilla. Tämän perusteella toivoisikin, että kynnystä ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseen saataisiin yrityksissä edelleen madallettua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Palkkatukea pitäisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun
Kyselyn mukaan tarve osata suomen kieltä on suurin syy olla rekrytoimatta tai vuokraamatta kansainvälisiä osaajia. Näin vastaa 54 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät ole viimeisen viiden vuoden aika rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Kaikista yrityksistä myös vain 31 prosenttia arvioi, että heillä olisi mahdollisuus tukea kansainvälisen osaajan suomen kielen oppimista.
”Kansainvälinen rekrytointi ja jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on koko yhteiskuntamme etu. Siksi suomen kielen oppimisen tai kotoutumisen tukemista ei pitäisi jättää niin vahvasti yksittäisten työnantajien harteille”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan kotoutumisessa tulisi panostaa enemmän työn ohessa tapahtuvaan kotoutumiseen kurssien sijasta. Tällöin esimerkiksi kielen ja ammattisanaston oppiminen tapahtuisi luonnollisessa ympäristössä.
“Esimerkiksi palkkatukea tulisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun työajalla ja työn kautta”, Pulkkinen sanoo.
Yrityksillä on tällä hetkellä hyvät valmiudet englannin kielellä rekrytointiin ja monikieliseen kommunikointiin, kun taas haasteellisimpia osa-alueita ovat suomen kielen oppimisen tukeminen sekä auttaminen Suomeen asettautumisessa, selviää kyselystä.
”Erityisesti pienillä yrityksillä voi olla vaikeaa järjestää työntekijälle suomen kielen kursseja tai auttaa selvittelemään viranomaisten kanssa erinäisiä asioita. Kielitietoisessa työyhteisössä suomea voi kuitenkin oppia, mutta se vaatii panostuksia koko työyhteisöltä ja vie aikaa myös varsinaiselta työltä”, Pulkkinen toteaa.
Suhdannetilanteesta huolimatta yrityksillä pulaa osaavasta työvoimasta
Suhdannetilanteesta huolimatta 45 prosenttia yrityksistä arvioi, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan eri keinojen tärkeyttä osaavan työvoiman turvaamiseksi.
Yritykset pitävät työperäisen maahanmuuton lisäämistä keskeisenä keinona työvoimapulan taklaamiseksi. 54 prosenttia vastaajista arvioi tämän keinon tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi. 66 prosenttia vastanneista penää toimia Suomessa jo olevien maahan muuttaneiden työllistymiseksi.
“Yrityksillä on vahva huoli siitä, miten maahanmuuton hyvä taso saadaan pidettyä myös tulevina vuosina, kun osaajapula syvenee. On tärkeää pitää Suomen ilmapiiri houkuttelevana kansainvälisille osaajille”, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Etelä-Savon kauppakamari haluaa kuulla jäseniltään – mitä voisimme tehdä paremmin? Miten voimme palvella juuri teitä parhaalla mahdollisella tavalla?
Jäsentyytyväisyyskysely on nyt avoinna, ja vastauksenne auttavat meitä kehittämään toimintaa jäsentemme toiveiden mukaiseksi.
Vastaa viimeistään 10.11.2024 ja jätä oma jälkesi tulevaisuuden toimintaan.
Kyselyyn pääset vastaamaan täällä: https://forms.office.com/e/BhETQMgy2k
Kysely on toimitettu jäsenten yhteyshenkilöille myös sähköpostitse. Jos haluatte päivittää yhteyshenkilön tiedot, ottakaa yhteyttä Tiinaan (044 732 1180 / tiina.ylonen@kauppakamari.fi).
Kiitos jo etukäteen ajastanne ja panoksestanne!
Suuryritykset ja keskisuuret yritykset ovat päässeet hyötymään teknologiakehityksen tuomia mahdollisuuksia selvästi pienempiä yrityksiä enemmän, selviää kauppakamareiden osaajakyselyssä. Tuottavuuskehityksen kannalta olisi kuitenkin oleellista saada pienet yritykset kehitykseen mukaan. Tämä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen tekoälyn, digitaitojen ja automaatio-osaamisen saralla ja pienten yritysten huomioimista tässä omana kohderyhmänään.
”Kyselyn tulokset osoittavat selvästi, että teknologiakehitys on edistänyt tuottavuutta ja vähentänyt suorittavaa työtä erityisesti suurissa yrityksissä. Toisaalta monet pienemmät yritykset kamppailevat yhä sen kanssa, miten nämä uudet teknologiat saataisiin tehokkaasti osaksi heidän liiketoimintaansa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin elo-syykuun vaihteessa ja siihen vastasi lähes tuhat yritystä.
Yli 250 työntekijän yrityksistä 55 prosenttia raportoi tuottavuuden parantuneen teknologiakehityksen ansiosta, ja näissä yrityksissä myös suorittavaa työtä oli pystynyt vähentämään 28 prosenttia vastanneista. Vain reilu viis prosenttia arvioi, ettei viime vuosien teknologiakehitys olisi vaikuttanut yrityksen henkilöstötarpeisiin.
Vastaavasti pienemmissä yrityksissä vaikutukset ovat olleet vähäisempiä: Alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä vain kolmannes kokee työn tuottavuuden parantuneen ja 13 prosenttia kertoo pystyneensä vähentämään suorittavan työn määrää. Lähes kolmannes vastaajista arvioi, ettei teknologiakehitys ole vaikuttanut heidän yritykseensä.
”On erityisen tärkeää, että panostamme osaamisen kehittämiseen, jotta pienemmätkin yritykset voisivat hyötyä digitalisaatiosta ja tekoälystä. Jatkuva oppiminen ja digitaaliset taidot ovat avainasemassa,” sanoo Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan osaajakyselyn perusteella on nähtävissä, että mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä laajemmin yritys tukee henkilöstönsä osaamisen kehittämistä. Pienemmissä yrityksissä voi muodostua haasteeksi, miten varmistetaan työntekijöiden osaamisen ajantasaisuus etenkin nyt, kun tekoäly kehittyy vauhdilla.
”Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole resursseja tukea työntekijöiden kouluttautumista tai kouluttaa itse samalla tavalla kuin isolla yrityksellä, mutta samalla tehtävät voivat edellyttää aika laajaakin moniosaamista ja yhden henkilön työllä voi olla iso vaikutus toiminnan tuottavuuteen. Jatkuvan oppimisen hankinnoissa ja avustuksissa tulisikin huomioida pienet yritykset ja niiden henkilöstö omana kohderyhmänään.” Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Etelä-Savon kauppakamarin valiokunnat ovat vuonna 2024 tehneet aktiivisesti töitä alueen elinvoimaisuuden, yhteistyön ja positiivisen tulevaisuuskuvan eteen. Tässä lyhyt katsaus valiokuntien merkittäviin toimenpiteisiin ja saavutuksiin tältä vuodelta.
Kaupan- ja palvelualanvaliokunta on ollut tänä vuonna aktiivinen toimialan kehittämisessä ja tehden erilaisia nostoja. Valiokunta toteuttaa ensimmäistä kertaa Palvelun aatelia -kilpailun, jossa etsitään alueen parasta asiakaspalvelua ja tuodaan esiin paikallisia onnistumisia. Kilpailun ehdotusaika on päättynyt ja voittaja julkistetaan Yrittäjägaalassa tammikuussa 2025 Pieksämäellä. Lisäksi valiokunta teki kesälomien siirtoon liittyvän kyselyn, jolla kartoitettiin eri tahojen mielipiteitä siirron vaikutuksesta sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Kyselyn tulokset tullaan julkaisemaan vielä loppuvuoden aikana.
Liikenne- ja viestintävaliokunta puolestaan keskittyy alueen saavutettavuuteen ja kehittää yhteyksiä eri muodoissa. Tällä hetkellä valiokunta työstää kannanottoa tietoliikenneyhteyksistä, jotta Etelä-Savoon saataisiin toimenpiteitä vakaampien yhteyksien puolesta. Heikot yhteydet ovat ongelma myös turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta, vähättelemättä liiketoiminnalle ja asukkaille aiheutuvia haasteita. Valiokunta pohti myös kuinka tätä voisi ottaa huomioon erityistalousalueen valmistelussa.
Osaamisvaliokunta on tämän vuoden aikana pohtinut rahoitusleikkausten vaikutuksia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. He haluavat varmistaa, että koulutusmahdollisuudet pysyvät vahvoina ja alueen osaaminen kehittyy edelleen. Valiokunta on myös aktiivisesti edistänyt oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Valiokunta laittoi alulle oppilaitosten työelämäauditoinnit, jotta osaajatarpeisiin voitaisiin vastata paremmin ja nuorille löytyisi selkeämpi polku työelämään. Osaamisvaliokunta kokousti Helsingin kokousmatkallaan yhdessä Kymenlaakson kauppakamarin Kaupan alan valiokunnan kanssa, jossa keskusteltiin erilaisista osaamistarpeista sekä pohdittiin muun muassa oppilaitos-yritysyhteistyö -oppaan uudistamisesta molemmissa maakunnissa.
Teollisuusvaliokunta on tarkastellut kansallisen teollisuuspoliittisen strategian valmistelua ja selvittänyt kyselyllä alueen teollisuuden näkemyksiä teollisuuspoliittiseen strategiaan. Kyselyssä selvitettiin myös näkemyksiä erityistalousalueesta. Lisäksi käsittelyssä on olleet osaajatarpeet ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen.
Team Future (tulevaisuustyöryhmä) on valmistellut Etelä-Savon tulevaisuuskuvaa työpajoissa yhteistyössä maakuntaliiton kanssa. Tulevaisuuskuvan pohjalta on luotu tavoitteeksi entistä yhtenäisempi ja yhteistyökykyisempi maakunta. Työryhmä valmistelee kannanottoa maakunnan menestystekijöistä, jonka tavoitteena on edistää yhteistyötä ja positiivista kehitystä eri toimijoiden välillä. Team Future haastaa alueen toimijat mukaan rakentamaan positiivista ilmapiiriä ja katsomaan tulevaisuuteen rohkeasti. Lisäksi valmistelussa on positiivisuushaastetta, jonka tarkoituksena on levittää hyviä uutisia ja positiivista energiaa ympäri maakuntaa, ja Suomea – lisätietoja tulossa myöhemmin! Ryhmä teki myös kokousmatkan Helsinkiin, jossa käytiin keskusteluja Keskuskauppakamarilla vastuullisuudesta ja siihen lisääntyvästä säätelystä, Osuuspankilla monimuotoisuudesta työelämässä ja sen luomista mahdollisuuksista Etelä-Savolle sekä tutustuttiin Eduskuntaan kansanedustaja Vesa Kallion vieraana.
JC-kilta on panostanut viestintänsä kehittämiseen ja lisännyt näkyvyyttään mm. videoiden kautta sekä viemällä tietoutta toiminnasta nuorkauppakamareiden vaalikokouksiin. Videot esittelevät toimintaa ja houkuttelevat uusia jäseniä mukaan, niihin pääsee tutustumaan esimerkiksi meidän sosiaalisen median kanavissa.
Erityistalousalue ja sen tuomat mahdollisuudet ovat olleet keskusteluissa laajasti eri yhteyksissä. Erityistalousalue voisi tarjota merkittäviä etuja alueen yrityksille ja houkutella uusia investointeja, mikä tukisi alueen talouskasvua ja työllisyyttä. Erityistalousalue voisi olla ratkaisu moniin haasteisiin, kuten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, investointien lisäämiseen sekä osaavan työvoiman houkuttelemiseen että tietoliikenneinfran kehittämiseen. Kauppakamari on aktiivisesti mukana työssä, jolla pyritään edistämään erityistalousalueen perustamista.
Vuosi 2024 on siis ollut täynnä aktiivista toimintaa ja uusia avauksia. Valiokunnat ovat myös vierailleet Helsingissä Keskuskauppakamarin järjestämissä Suurissa ajankohtaispäivissä, kuten Suuri Brändipäivä, Suuri Liikennepäivä ja Suuri Osaaja- ja Rekrypäivä. Vierailujen yhteydessä on järjestetty valiokuntien kokouksia ja ne ovat olleet antoisia uusien nostojen kannalta. Valiokunnat pyrkivät parantamaan alueen elinkeinoelämän toimintaympäristöä, vahvistamaan yhteistyöverkostoja ja luomaan positiivista ilmapiiriä – yhdessä, yhteistyöllä ja rohkealla asenteella.
