Tekijä: Tiina Ylönen

Työtä viitostien eteen on tehty lähes kuusikymmentä vuotta ja työtä jatketaan edelleen, yhdessä. Yhdistyksen tavoitteena on talvisatanen, ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/h palvelutaso Lusista Kemijärvelle.

Yhteistyötä yli maakunta- ja kuntarajojen

Viitostie kulkee kuuden maakunnan, reilun kymmenen kaupungin ja lukuisten kuntien lävitse. Kaikki tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen, niin kauppakamarit, kunnat, yritykset, maakuntaliitot kuin tienylläpitäjätkin. Kaikkien etuja palvelee, kun yksi pääväylistä on kunnossa. Viitostie onkin koko itäisen Suomen elinkeinoelämän elinehto ja valtatie 5:n ja Savonradan muodostama ”Viitoskäytävä” on Suomen viennin, kansantalouden, huoltovarmuuden sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta yksi merkittävimmistä valtakunnan liikennejärjestelmän valtasuonista.

Viitostie ry: n vuosikokous pidettiin tiistaina 9.6. Paltamossa. Ennen kokousta kuultiin kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen tervetulosanat sekä Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttösen alustus ja käytiin vilkasta keskustelua Paltamon, Kainuun ja Itä-Suomen tulevaisuudesta.

Viitostie ry:n hallituksessa on edustettuna laajasti koko väylän varren kunnat ja kaupungit. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan 2026:

Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Kaija Savolainen (toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari).  Varapuheenjohtajiksi valittiin Jouni Riihelä (kaupunkikehitysjohtaja, Mikkelin kaupunki) Martti Turunen (kunnallisneuvos, Kuusamo).

Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Marjo Säärelä (hallintojohtaja, Kemijärven kaupunki), Hannele Räikkönen (yhteyspäällikkö, Kuopion kaupunki UUSI), Markku Häkkänen (kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Mäntyharjun kunta), Matti Raatikainen (kunnanjohtaja, Leppävirran kunta), Pasi Ahoniemi (kunnanjohtaja, Paltamon kunta) ja Mervi Simoska (kunnanjohtaja, Juvan kunta).

Varajäseniksi valittiin Teppo Leinonen (toimitusjohtaja, Etelä-Savon kauppakamari), Jarmo Ronkainen (kaupunginjohtaja, Iisalmen kaupunki), Ari Kainulainen (tekninen johtaja, Siilinjärven kunta), Mika Kilpeläinen (kunnanjohtaja Sotkamon kunta UUSI), Erno Heikkinen (kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta) ja Risto Hämäläinen (kehitysjohtaja, Kajaanin kaupunki UUSI).

Hallitukseen kuuluu myös tiedottaja, sihteeri Saara Liukkonen (yrittäjä, SaaraLiu).

Syksyllä käynnistyy Leppävirta-Kuopio osuuden työt

Odotetun Leppävirta-Kuopio välin perusparannuksen rakentaminen alkaa 1.8. Tulevan työmaan valmistelut ovat alkaneet puiden harvennuksella. Tämä on loistava parannus tien turvallisuuden, sujuvuuden ja kasvun kannalta, toteaa puheenjohtaja Savolainen. Syyskuulla tullaan järjestämään Leppävirta-Kuopio töiden aloitusseminaari.

Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä) ympärille. Lisäksi Savolainen nostaa myös esiin, että tämän jälkeen kehityspanokset tulee seuraavaksi kohdentaa Siilinjärvi-Iisalmi välillä ja Heinola-Mikkeli-välille, jossa hankkeet ovat osittain jo suunnittelussa. Tärkeää on, että väylän yleissuunnittelua jatketaan Iisalmesta Sodankylään saakka.

Vuonna 2028 on juhlavuosi

Vuonna 2028 Viitostie ry tulee täyttämään 60 vuotta ja tämän merkkivuoden suunnitelmat ovat jo käynnistyneet.

Lisätietoja: 

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä, puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry
Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja.

www.viitostie.fi

Etelä-Savon kauppakamarin hallitus on hyväksynyt hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitteet linjaavat, miten voidaan edistää asumisen, elämisen, opiskelun, yrittämisen ja kasvun edellytyksiä Etelä-Savossa sekä Itä-Suomessa. Tavoitteita on koottu kevään 2026 aikana kauppakamarin valiokunnissa, työryhmissä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Matkailu

• Matkailuun liittyvät arvonlisäverot palautetaan aiemmalle tasolle matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
• Käynnistetään kokeilu kesälomien siirtämisestä matkailusesonkien tasoittamiseksi ja kotimaan ja kansainvälisen matkailun vahvistamiseksi.
• Käynnistetään monipaikkaisuuspilotti yhteistyössä maakuntaliiton kanssa monipaikkaisen asumisen ja työnteon edellytysten vahvistamiseksi.
• Laajennetaan teollisuuden energiatukimallit koskemaan myös matkailualaa.

Tietoliikenne ja digitaalinen infrastruktuuri

• Käynnistetään kansallinen ohjelma laajakaistarakentamisen esteiden poistamiseksi purkamalla sääntelyä mastojen luvituksessa, kaavoituksessa ja infrarakentamisessa sekä julkisessa rahoituksessa.
• Varmistetaan riittävä kansallinen rahoitus laajakaista- ja mobiiliverkkojen kattavuuden ja toimintavarmuuden parantamiseen koko maakunnassa.
• Laajennetaan yleispalveluvelvoitetta ja nostetaan tietoliikenneyhteyksien vähimmäisnopeus 5 Mbit/s tasosta vähintään 20 Mbit/s tasolle. Yleispalveluvelvoite lisätään kattamaan vapaa-ajanasunnot.
• Otetaan käyttöön kotitalousvähennys laajakaistayhteyden viimeisen 100 metrin rakentamiseen.

Liikenneverkko, saavutettavuus ja logistiikka

• Sisällytetään viitoskäytävä eli VT5 ja Savon rata TEN-T ydinverkkoon.
• Varmistetaan VT5:n, VT14:n ja Savon radan kehittäminen sekä Savilahden sillan toteuttaminen.
• Jatketaan Itäradan suunnittelua ja tehdään toteutuspäätös suunnittelun valmistuttua.
• Toteutetaan Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala-raideyhteyden parantaminen ja sähköistäminen ja varmistetaan liikennöintikyky tulevaisuudessa.
• Turvataan Finnavian lentoasemaverkko ja Savonlinnan lentoaseman toiminnan jatkuminen.
• Edistetään sisävesiliikenteen ja aluskannan uudistumista sekä vesiväylien ennakoivaa ylläpitoa.
• Korvataan lossiyhteyksiä silloilla, ensivaiheessa Hätinvirran kohdalla. Lossien kantavuus on huomioitava huoltovarmuuden kannalta.
• Korotetaan perusväylänpidon rahoitustasoa ja turvataan alemman tieverkon ylläpito erityisesti puukuljetusten, matkailun ja alkutuotannon tarpeisiin.
• Turvataan yksityisteiden valtionavustusten jatkuminen ja riittävä taso.

Varautuminen ja energia

• Vahvistetaan sähkö- ja tietoliikenneverkojen ja muun kriittisen infrastruktuurin kapasiteettia, häiriösietokykyä ja varautumista.
• Varmistetaan puhtaan energian investointeja ja teollisuuden uudistumista mahdollistava sähkö- ja energiaverkon kapasiteetti Itä-Suomessa.
• Tuetaan uusiutuvien polttoaineiden ja liikennesähkön jakeluverkon laajentamista.
• Varmistetaan sähkökatkoihin, tietoliikennehäiriöihin ja vesihuollon ongelmiin liittyvä varautuminen.

Investoinnit, TKI ja teollisuus

• Käynnistetään Itä-Suomen ohjelman täysimääräinen toimeenpano ja sen osana erityistalousaluepilotti.
• Otetaan käyttöön pk-teollisuuden investointien verovähennys suurteollisuuden mallin mukaisesti 2 miljoonasta eurosta alkaen.
• Palautetaan investointien tuplapoisto Suomessa toteutettaviin investointeihin.
• Kohdennetaan Finnveralle 100 miljoonan euron lisärahoitus riskipitoisiin sijoituksiin ja lainoihin kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Vakuusarvovaatimusta helpotetaan.
• Ohjataan eläkevarojen sijoittamista pk-teollisuuteen, startup-yrityksiin ja listaamattomiin kasvuyrityksiin.
• Karsitaan kaavoitukseen ja lupiin liittyvää byrokratiaa sekä asetetaan sitovat määräajat lupa- ja valitusprosessien käsittelylle. Rajoitetaan yksityishenkilön prosessissa olevien valitusten määrää?
• Kohdennetaan TKI-rahoitusta vientiä, vihreää siirtymää, metsäteollisuutta, puunjalostusta ja teknologiateollisuutta tukeviin hankkeisiin.
• Parannetaan yritysten digikyvykkyyttä tehokkailla, yritysten tarpeista lähtevillä työkaluilla ja tuetaan yritysten digitalisaatiota sekä regulaatioennakoinnin ja teknologiatiedon jakamista.
• Edistetään suomalaista omistajuutta, sukupolvenvaihdoksia ja ylisukupolvista kasvua veroratkaisuin.
• Julkisissa hankinnoissa lisätään innovaatioiden käyttöönottoa, elinkaariajattelua ja vähennetään tarpeettoman tiukkoja teknisiä määrittelyjä.

Kaivannaiset ja vihreä siirtymä

• Laaditaan valtakunnallinen selvitys kaivannaisteollisuuden mahdollisuuksista ja luodaan näkymä vastuullisen suomalaisen kaivannaisteollisuuden kasvulle ja teknologian kehitykselle.
• Edistetään datateollisuuden, vetyteollisuuden ja uusiutuvan energian investointeja Itä-Suomessa.

Osaaminen ja työvoima

• Varmistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitus alueiden työvoimatarpeet huomioiden myös aikuisten alanvaihtajille.
• Vahvistetaan oppisopimuskoulutuksen asemaa ja parannetaan yritysten kannustimia oppisopimusten hyödyntämiseen
• Lisätään oppilaitosten mahdollisuuksia reagoida paikallisen elinkeinoelämän koulutustarpeisiin nykyistä nopeammin.
• Vapautetaan oikeus englanninkielisten tutkintojen järjestämiseen oppilaitosten päätettäväksi.
• Koulutuspolitiikan jatkuvuus varmistetaan ylivaalikautisesti ja muodostaen vähintään 12 vuoden näkymä
• Opintosetelikokeiluun otetaan mukaan myös vapaan sivistystyön tuottamat opinnot.
• Kotouttamiskoulutuksen pedagoginen laatu ja riittävä rahoitus varmistetaan
• Kunnille mahdollistetaan lukiokoulutuksen järjestämisvastuun ja valtionosuuden jakaminen.

Metsäteollisuus ja puunjalostus

• Nostetaan metsäteollisuuden jalostusaste keskeiseksi teollisuuspoliittiseksi tavoitteeksi ja edistetään puun käytön monipuolisia mahdollisuuksia purkamalla sääntelyä.
• Varmistetaan metsäteollisuuden tarvitseman alemman tieverkon kunto ja käytettävyys.
• Tunnistetaan suomalaiset metsät vastuullisena luonnonvarana ja hiilinieluna sekä vahvistetaan metsien käytön hyväksyttävyyttä.

Aluetalous ja työllisyys

• Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus on oltava oikeudenmukainen alueiden välillä.
• Arvioidaan sairaalaverkon vaikutukset alueen työpaikkoihin, muuttoliikkeeseen ja yritystoimintaan osana palveluverkon uudistamista.
• Työllisyyspalveluissa siirrytään määrän mittaamisesta laadun ja tulosten mittaamiseen ja siirrytään tarkasta sääntelystä puitesääntelyyn
• Hyvinvointialueen rahoitusmallissa huomioidaan vapaa-ajan asukkaat ja saaristolaisuus.
• Asunnon myynnin tappiot verovähennyskelpoiseksi 2 vuoden asumisen jälkeen.
• Lisätään kulttuurin ja luovien alojen yrityksiltä ostetut palvelut kotitalousvähennyksen piiriin.

Voit katsella Etelä-Savon hallitusohjelmatavoitteiden koontia myös alla olevasta painikkeesta.

Etelä-Savon kauppakamarin toteuttama kysely osoittaa, että alueen yritykset suhtautuvat Xamkin ja LUT-yliopiston mahdolliseen yhdistymiseen kaksijakoisesti. Vastauksissa nähtiin sekä merkittäviä mahdollisuuksia että vakavia riskejä Etelä-Savon elinvoiman näkökulmasta.

Avoimia vastauksia painottavaan kyselyyn vastanneet yritykset korostivat korkeakoulutuksen merkitystä maakunnan kilpailukyvylle, osaavan työvoiman saatavuudelle ja alueen vetovoimalle. Useissa vastauksissa nousi esiin huoli siitä, että yhdistyminen voisi johtaa koulutuksen, työpaikkojen ja päätösvallan keskittymiseen pois Etelä-Savosta.

“Pahimmillaan korkeakoulutus lakkaa Savonlinnassa ja kapenee rajusti Mikkelissä. Tämä on elinvoimaisuudelle kovinkin tuhoisaa”, eräs vastaaja toteaa.

Moni vastaaja näki yhdistymisen tai yhteistyön tiivistämisen myös mahdollisuutena vahvistaa alueen korkeakoulutusta ja tutkimustoimintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitystä pidettiin jopa välttämättömänä alueen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

“Varmaan ainoa keino pysyä hengissä ja olemassa on yhdistyä”, arvioitiin kyselyssä.

Yritykset näkivät mahdollisina hyötyinä muun muassa laajemman koulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistumisen, kansainvälisyyden lisääntymisen sekä yritysyhteistyön selkeytymisen. Useissa vastauksissa yhdistyminen nähtiin myös mahdollisuutena vahvistaa Etelä-Savon korkeakoulutuksen profiilia.

Huolia herättivät erityisesti alueellisen päätösvallan säilyminen, ammattikorkeakoulutuksen asema sekä riski toimintojen ja koulutusohjelmien siirtymisestä suurempiin kaupunkeihin.

”Kyselyn perusteella voi todeta, että asian selvittämiselle on tarvetta ja on tärkeää, että sitä on nyt lähdetty tekemään.  LUT toimii jo Etelä-Savon alueella ja XAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu, jonka TKI-panostukset ovat huomattavia. Alueen elinkeinoelämä tarvitsee vahvaa korkeakoulutusta työvoiman saatavuuden ja kasvun tukena, nyt kun talouden elpymisen merkkejäkin on ilmassa. Selvityksessä olisi tärkeää löytää niitä näkökulmia, mitkä parhaiten turvaavat alueen korkeakoulutuksen tulevaisuuden, kun ikäluokat pienenevät ja rahoitus on entistä tiukemmalla”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Vastauksissa painotettiin, että mahdollisessa yhdistymisessä Etelä-Savon kampusten elinvoima ja alueellinen vaikuttavuus tulee turvata.

Kyselyn perusteella elinkeinoelämä pitää tärkeänä, että korkeakoulujen tulevaisuutta tarkastellaan avoimesti, alueen tarpeet huomioiden ja pitkäjänteisesti maakunnan kilpailukykyä vahvistaen.

Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.

Iranin sotatilanne on nostanut kuljetuskustannuksia, sillä tie-, meri- ja lentoliikenteen polttoainekustannukset ovat kasvaneet tuntuvasti maalis-huhtikuun aikana. Logistiikkakustannukset ovat tyypillisesti suurimmat raskaassa vientiteollisuudessa, mutta myös kaupan alalla logistiikkakustannusten kasvu on heikentänyt kilpailukykyä.

”Suurinta kasvu on ollut merikuljetuksissa, sillä merirahdin hintoja ovat polttoainekustannusten lisäksi nostaneet vakuutusmaksujen ja bunkrauskustannusten kasvu sekä merireittien pitenemisen aiheuttama kustannusten kasvu”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.

Logistiikkakustannusten kasvun vaikutukset arvioitiin suurimmiksi teollisuuden toimialalla, jossa noin 13 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi kustannusten kasvun vaikuttavan kilpailukykyynsä suuresti.

”Logistiikkakustannusten äkillinen kasvu on heikentänyt yritysten kilpailukykyä, mutta toistaiseksi vain noin kymmenen prosenttia yrityksistä arvioi nousun vaikutukset kilpailukykyynsä suuriksi. Vaikutusten pitkäaikaisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea se, saadaanko liikenne Persianlahdelle normalisoitumaan lähiviikkoina”, sanoo Kalenoja.

Kalenojan mukaan tiekuljetusten kallistuminen näkyy yrityksille konkreettisimpana Iranin sotatilanteen seurauksena, sillä kotimaan kuljetuksista suurin osa hoituu kumipyörillä. Tiekuljetuksissa polttoainekustannusten osuus on keskimäärin 20–30 prosenttia kokonaiskustannuksista.

”Noin viidennes vastanneista yrityksistä pitää tiekuljetusten hintojen nousua kilpailukykynsä kannalta erittäin haitallisena. Eniten tiekuljetusten kustannusten kasvu on haitannut kaupan alaa, jossa yli kolmannes yrityksistä arvioi hintojen nousun erittäin haitalliseksi. Myös teollisuustoimialoilla lähes 30 prosenttia arvioi tiekuljetusten hintojen nousun erittäin haitalliseksi”, sanoo Kalenoja.

Kalenojan mukaan tiekuljetusten osuus logistiikkakustannuksista on verrattain pieni vientiteollisuudessa, jonka suurin yksittäinen logistiikkakustannusten osatekijä on merikuljetukset. Kaupan ja teollisuuden yrityksistä lähes 30 prosenttia arvioi merirahdin hintojen nousun ja hieman yli kymmenen prosenttia lentorahdin hintojen nousun erittäin haitalliseksi kilpailukyvylleen. Kalenojan mukaan meri- ja lentorahdin kallistuminen vaikuttaa erityisesti vienti- ja tuontiyritysten kilpailukykyyn.

”Merirahdin merkitys on erityisesti vientiteollisuudelle ja kaupan alalle tärkeä, sillä lähes 95 prosenttia ulkomaan tavarakaupasta kulkee meritse. Logistiikkakustannusten kasvu nostaa herkästi inflaatiota, sillä kustannusten kasvu siirtyy ketjussa eteenpäin tuotteiden kasvavina hintoina”, sanoo Kalenoja.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 14.-16.4.2026 ja siihen vastasi 1310 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare jäsenyrityksiltä. Siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Työtä viitostien ja yhteisten tavoitteiden eteen on tehty kohta jo kuusikymmentä vuotta ja työtä jatketaan edelleen.  Tämän työn merkeissä Viitostie ry:n hallituksen jäsenet kävivät torstaina 9. huhtikuuta tapaamassa eri tahojen edustajia.

Päivän aikana käydyissä keskusteluissa Viitostie ry nosti vahvasti esiin haastavan geopoliittisen tilanteen vaikutukset elinkeinoelämälle sekä turvallisuuteen. Yhdistys pitää erittäin tärkeänä, että tulevaisuuteen tulee varautua ennakkoon ja että viitostietä tulee kehittää kokonaisuutena. Yhteydet sekä etelään että pohjoiseen ovat tärkeät niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vaihtoehtoisen pitkittäisen TEN-T ydinkäytävän ja sotilaallisen liikkuvuuden Viitosväylän (Viitostie, Savon rata ja Kuopion lentokenttä). Tarkasteltaessa Viitostietä koko pituudeltaan, uusien hankkeiden heikko suunnitelmavalmius näyttää huolestuttavalle.  Tarvitaan huomattavia toimia ja resursseja suunnitteluvalmiuden parantamiseen, jotta yksi merkittävimmistä Suomen pääväylistä pystyy vastaamaan elinkeinoelämän ja puolustuksen tarpeisiin.

Väylävirastoon terveiset yhdistyksen hallitukselta

Heti aamusta hallituksen jäsenillä oli ilo tavata Väyläviraston johtoa. Keskustelua käytiin erityisesti Viitostie ry:n kriittisestä merkityksestä turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle.

Väylästä keskusteluun osallistuivat Kari Wihlman (pääjohtaja, VT), Anna Jokela (johtaja, yhteiskuntasuhteet ja henkilöstö), Pekka Rajala (johtaja, logistiikka, DI), Jaakko Knuutila (toimialajohtaja, suunnittelu, OTM) ja Mirja Noukka (toimialajohtaja, toiminnanohjaus, DI).

Puoluesihteerien kanssa keskusteltiin tulevista hallitusohjelmista

Viitostie ry toi 23 kunnan ja kolmen kauppakamarin viestiä puolueiden hallitusohjelmatavoitteisiin Viitostien suunnitteluvalmiuden ja väylän kehittämisen tärkeydestä. Lounaalla seurana oli Kokoomuksen puoluesihteeri Maggie Keskinen ja iltapäiväkahvilla Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-Aho. Keskusteluissa nousi esiin Viitosväylän kuuden maakunnan elinkeinoelämän vahvuudet ratkaista Suomen haastavaa taloudellista tilannetta, kasvua ja kilpailukykyä erityisesti energiateollisuudessa, vihreässä siirtymässä, mineraalitaloudessa, lääketeollisuudessa ja hyvinvointiteknologiassa sekä maa- ja metsätaloudessa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun ajankohtaisia

Iltapäivällä hallituksen jäsenet tapasivat Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kaisa Kuukasjärven, joka kertoi ajankohtaisimmat liikennejärjestelmäsuunnittelun kuulumiset osallistujille. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja päivitettävässä Liikenne 12 –suunnitelmassa korostuvat sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet Suomessa. Visiona on, että 2050 Suomen liikennejärjestelmä on toimiva, turvallinen ja kestävä sekä edullisesti kaikille väestöryhmille saavutettava. Haasteena on, kuinka väyläverkon kehittämiseen saadaan rahoitusta.

Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia on valmistunut. Strategiassa tarkastellaan rajat ylittäviä yhteyksiä neljästä näkökulmasta: infrastruktuuri, liikennepalvelut, kalusto sekä sääntely. Strategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa pohjoismaista liikennejärjestelmävalmiutta parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, parantamalla sotilaallista liikkuvuutta ja tukemalla turvallisia ja häiriöttömiä toimitusketjuja.

Illallisella saman pöydän äärellä kansanedustajia koko Viitostien varrelta

Illallisella kansanedustajien kanssa keskusteltiin Viitostie tärkeydestä Suomelle ja Euroopalle, onhan Suomen ja Venäjän rajan pituus yli 1300 kilometriä. Viitostien merkitys korostuu koko ajan enemmän kilpailukyky-, resilienssi-, huoltovarmuus- ja erityisesti puolustus- ja turvallisuusnäkökulmista. Suomeen tarvitaan uusi TEN-T-ydinverkkoväylä, Viitosväylän (VT5, Savonrata ja Kuopion lentokenttä) ympärille.

Paikalla olivat Viitostien varren kansanedustajista Vesa Kallio, Sheikki Laakso, Anna-Kristiina Mikkonen, Jaana Strandman, Paula Werning, Pekka Aittakumpu, Mikko Polvinen, Seppo Eskelinen, Marko Kilpi ja Veijo Niemi.

Valtatie 5 ja Viitostie ry

Valtatie 5 (Viitostie) on yksi Suomen pääteistä, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Lapin Helsinkiin. Tie on keskeinen alueen elinvoiman ja menestyksen tekijä. Viitostie erkanee nelostiestä Heinolan Lusissa ja yhdistyy takaisin nelostiehen Sodankylässä. Tien pituus välillä Lusi – Sodankylä on 910 km. Tie kulkee 6 maakunnan ja 26 kunnan läpi. Liikenne koko yhteysvälillä vaihtelee voimakkaasti (400–36 000) ajoneuvoa/vrk. Tie turvaa yritysten sekä kuntien isojen investointien kanssa vaikutusalueen kasvua ja toimintaedellytyksiä. Tietä on paranneltu pätkittäin eri vuosikymmeninä, nykystandardiin verrattuna investointivelka on merkittävä (lähes miljardi euroa). Vuosien 2022–2024 aikana toteutetun laaja-alaisen aluekehityshankkeen yhteydessä on laadittu useita selvityksiä viitoskäytävän merkityksestä ja koottu kattava kumppanuusverkosto suomenviitoskaytava.fi

Viitostie ry on Viitostien eli Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostama yhdistys. Yhdistys on toiminut vuodesta 1968 lähtien. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Suomen valtatie 5:ttä liikenne- ja matkailureittinä kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää liikenteen, saavutettavuuden ja elinvoiman kehitystä sen vaikutusalueella. Viitostie ry:n jäsenenä on 23 kuntaa/kuntayhtymää ja kolme kauppakamaria.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii valtatie 5:n edunvalvojana ja edistää tarvittavaa tutkimus- ja kehitystyötä, julkaisee valtatie 5:n vaikutusalueen liikennettä ja elinvoimaa edistävää esite- ja muuta aineistoa, järjestää tiedotus- ja asiantuntijatilaisuuksia sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ja kannanottoja. viitostie.fi Yhdistyksen pitkäaikainen tavoite talvisatanen; ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 km/ h palvelutaso Lusista Kemijärvelle on edelleen mukana pitkäjänteisissä tavoitteissa.

Helsingissä yhdistyksen hallituksesta paikalla olivat puheenjohtaja Kaija Savolainen, varapuheenjohtaja Martti Turunen, tiedottaja ja sihteeri Saara Liukkonen, Mervi Simoska, Jari Kyllönen, Marjo Säärelä ja Matti Raatikainen.

Lisätietoja: 

Viitostie ry:n puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi

Viitostie ry:n sihteeri ja tiedottaja, Saara Liukkonen, puh. 040 5020 583, saaraliu@saaraliu.fi

Viitostien varapuheenjohtaja, kunnallisneuvos Martti Turunen, puh. 0400 699 964, martti.turunen@kuusamo.fi

Viitostie ry:n varapuheenjohtaja, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä puh. 044 794 2515, jouni.riihela@mikkeli.fi

Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes on ollut Etelä-Savon kauppakamarissa vauhdikas. Alkuvuosi on rakentunut vahvasti jäsenyritysten toimintaympäristön kehittämisen, vaikuttamistyön ja uudenlaisten yhteistyöavauksien ympärille.

Maakunnan elinkeinoelämässä näkyvät edelleen samat suuret kysymykset kuin viime vuonna: saavutettavuus, osaavan työvoiman saatavuus hiukan toimialasta riippuen, investointien edellytykset ja yritysten kasvun tukeminen. Samalla keskusteluun ovat nousseet yhä vahvemmin datatalous, vihreä siirtymä ja ruokavienti. Alueen taloudessa yrityksiä haastaa entistä enemmän kysynnän väheneminen, tämä käy ilmi useammastakin alueen yrityksille tehdystä kyselystä.

Alkuvuoden aikana olemme valmistelleet tulevia tavoitteita jo vuoden päästä pidettäviä eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Valmistelua on tehty niin valiokunnissa, osastoissa kuin useissa eri yhteistyöverkostoissa. Samalla valtakunnallisia teemoja on hiottu kauppakamarien toimitusjohtajien kesken.

Saavutettavuus ratkaisee kilpailukyvyn

Etelä-Savon kilpailukyky rakentuu yritysten kannalta usein saavutettavuuden varaan. Siksi liikenne- ja infrastruktuurikysymykset ovat olleet alkuvuoden tärkeimpiä teemoja. Itä-Suomessa tarvitaan samat logistiset toimintaedellytykset kuin Länsi-Suomessa. Enempää ei tarvita. Ajallinen saavutettavuus on aiempiin vuosiin nähden jopa heikentynyt teiden kunnon heikkenemisen ja junavuorojen vähenemisen myötä sekä raiteiden heikkenevästä kunnosta johtuen.

Erityisesti Mikkelin Savilahden sillan tilanne on noussut vahvasti esiin. Nykyinen silta on heikkokuntoinen ja rajoittaa jo raskasta liikennettä. Uuden sillan suunnittelu etenee, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2028. Hanke on koko maakunnalle merkittävä, sillä sillalla kulkee noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Myös valtatie 14:n parantaminen, Savon radan kehittäminen sekä Itäradan eteneminen ovat olleet aktiivisen vaikuttamistyön kohteena. Kauppakamari on käynyt alkuvuoden aikana useita keskusteluja alueen kansanedustajien kanssa ja tuonut esiin Etelä-Savon elinkeinoelämän tarpeita myös maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin.

Saavutettavuus ei kuitenkaan ole enää pelkästään teitä ja ratoja. Yritysten toimintaedellytykset rakentuvat yhä enemmän myös tietoliikenneyhteyksien varaan. Olemme nostaneet esiin mobiili- ja tietoliikenneverkkojen puutteita sekä vaatineet parannuksia erityisesti haja-asutusalueille. Asia on tärkeä myös monipaikkaisuuden näkökulmasta, missä Etelä-Savolla vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana on merkittävä kasvupotentiaali. Vapaa-ajan asumisen viipymän piteneminen ja laajeneva etätyö mahdollistavat kulutuskysynnän suuntautumisen Etelä-Savon yrityksiin erityisesti kaupan ja palveluiden sektorilla.

Myös Savonlinnan lentoaseman tulevaisuus on ollut vahvasti esillä. Kauppakamari vaikuttaa aktiivisesti siihen, että lentoaseman merkitys alueen saavutettavuudelle tunnistetaan myös valtakunnallisesti. Voisi puhua jopa alkavasta puolustustaistelusta, kun Finavian strategiaa aletaan pian päivittämään ja lentoasemaverkkoa arvioimaan. Savonlinnan lentoasema on alueen kannalta kriittinen yritysten asioinnin ja matkailun kehittämisen kannalta.

Yritysten kasvun edellytyksiä rakennetaan

Alkuvuoden aikana olemme jatkaneet työtä yritysten kasvun, investointien ja viennin edellytysten vahvistamiseksi.

Teollisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat tällä hetkellä energian saatavuus, sähköverkon kapasiteetti ja investointien ennakoitavuus. Teollisuuden energiatarpeita koskeva selvitys valmistui maaliskuussa, ja sen viesti on selkeä: sähköverkkojen rakentamista ja lupaprosesseja on nopeutettava, jotta alueelle voidaan saada uusia investointeja. Uudistuva teollisuus ja alueelle kohdentuvat investoinnit vaativat puhtaan energian tuotantoa, jota erityisesti Pieksämäelle on jo syntynyt. Haasteena on edelleen tutkavalvonnan ja tuulivoiman haastava suhde. Käytännössä tuulivoiman rakentaminen viitostien itäpuolelle on hankalaa. Ongelmia pitäisi kuitenkin pystyä ratkaisemaan, jotta Itä-Suomi ei jää tässäkin asiassa takamatkalle.

Teollisuuden investointien kentällä on monellakin tapaa hiljaista. Haasteina on ajoittain ollut rahoituksen saatavuus. Itä-Suomi ohjelman ja valtion teollisuuspoliittisen strategian osalta oltiin aluksia toiveikkaita, mutta todelliset ratkaisut jäivät puuttumaan. Olemme vaikuttamisessa nostaneet esiin esimerkiksi PK-teollisuuden investointien verohuojennuksia kehittämisen vastaavasti kuin suurteollisuudessa. Tämä tukisi teollisten investointien käyntiin lähtemisestä ja verohuojennus tulisi käyttöön valmiin investoinnin myötä. Rajan investointihuojennuksen käytön mahdollistumiselle tulisi olla sellainen, että se osuisi myös Etelä-Savon teollisuuden tarpeisiin.

Vientiin liittyen alkuvuonna on tehty työtä erityisesti elintarvikealan ja puolustusteollisuuden suuntaan. Yhteistyö Savo Defencen kanssa jatkuu, ja tavoitteena on vahvistaa alueen puolustustarvike- ja kaksikäyttötuotteita valmistavien yritysten asemaa.

Ruokavienti on puolestaan noussut yhdeksi mielenkiintoisimmista uusista avauksista. Etelä-Savolla olisi paljon mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisesti kiinnostavia tuotteita Saimaa-brändin, puhtaan luonnon ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden varaan. Näillä ja Suomen puhtaan tuotannon brändillä on vahvaa vastakaikua maailmalla. Valitettavasti Suomen elintarviketuotteiden vienti on kuitenkin merkittävästi vaikkapa Baltiaa tai muita pohjoismaita jäljessä. Tuote meillä on kunnossa mutta osuvat toimenpiteet puuttuvat. Jo lähimarkkinat Euroopassa tarjoavat merkittävää kasvupotentiaalia tälle sektorille.  Alkuvuoden aikana olemme koonneet ensimmäistä kertaa yhteen toimijoita pohtimaan, miten alueen ruokavientiä voitaisiin kasvattaa pitkäjänteisesti.

Tavoitteena ei ole pelkästään yksittäisten yritysten tukeminen, vaan yhteisten vientikonseptien rakentaminen ja koko maakunnan ja Suomen tunnettuuden vahvistaminen elintarviketuotesektorilla.

Datatalous nousee uudeksi kilpailutekijäksi

Yksi alkuvuoden kiinnostavimmista teemoista on ollut datatalous.

Datasta, tekoälystä ja tiedon hyödyntämisestä on nopeasti tulossa kilpailukykytekijä myös Etelä-Savossa. Keskusteluissa on noussut esiin tarve lisätä yritysten ymmärrystä siitä, miten dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa, miten tietoa suojataan ja millaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo eri toimialoille.

Alkuvuoden aikana on valmisteltu uuden digi- ja datatalousvaliokunnan perustamista. Tarkoituksena on koota yhteen alueen yrityksiä ja asiantuntijoita pohtimaan esimerkiksi datan omistajuutta, huoltovarmuutta, sääntelyä, tekoälyä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla luotaisiin mahdollisuuksia lisätä alueen yritysten ymmärrystä tämän monimutkaisen aihekokonaisuuden teemoista.

Samalla olemme nostaneet esiin sen, että datatalous, joka on myös Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiä, tulisi olla vahvemmin alueen elinkeinoelämän fokuksessa. Maakunnalla on mahdollisuus profiloitua vahvemmin uuden teknologian hyödyntäjänä, jos yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden välillä toimii.

Osaaminen ja koulutus tarvitsevat uusia ratkaisuja

Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen yksi alueen suurimmista haasteista tietyillä aloilla. Koulutuksen rahoitus on keskeinen kysymys. Ammatillisessa koulutuksessa merkittävä osa koulutettavissa on aikuisia alan vaihtajia. Samalla tähän oppijajoukkoon osuvat merkittävät rajoituksen leikkaukset. Tämä haastaa alueen yrityksiä erityisesti jos työvoiman kysyntä jälleen lähtee kasvuun talouden elpymisen myötä.

Olemme alkuvuoden aikana tehneet tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Keskustelut Xamkin ja LUT:n roolista Etelä-Savossa ovat olleet ajankohtaisia, kun valtakunnallisesti pohditaan korkeakoulukentän rakennetta ja mahdollisia yhdistymisiä. Olemme toteuttaneet muun muassa kyselyn jäsenillemme, miten korkeakoulukentän muutokset nähdään. Asia on alueen kannalta merkittävä, kauaskantoinen ja yritysten kasvuun vaikuttava. Siksi on tärkeää, että saisimme mahdollisimman kattavasti eri näkökulmat päätöksentekijöiden käyttöön.

Etelä-Savon näkökulmasta tärkeintä on, että alueella säilyy vahva korkeakoululäsnäolo ja että yritykset voivat jatkossakin hyödyntää TKI-toimintaa, tutkimusta ja osaamista omassa kehitystyössään. Sekä se, että koulutus ja tutkimustarjonta on kilpailukykyistä ja houkuttelevaa.

Käynnissä on myös oppilaitosyhteistyöoppaan päivitys. Tarkoituksena on koota yhteen kaikki Etelä-Savon oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden palvelut yrityksille helposti löydettävään digitaaliseen muotoon.

Lisäksi olemme jatkaneet keskustelua siitä, miten tekoäly, datatalous ja jopa kvanttitietokoneet muuttavat yritysten osaamistarpeita tulevina vuosina. Haluamme haastaa yrityksiä tarttumaan uusiin teknologioihin ajoissa.

Jäsenpalveluissa näkyvät kohtaamiset ja verkostot

Alkuvuonna jäsenpalveluissa ovat korostuneet koulutukset, verkostot ja mahdollisuudet kohdata muita yrityksiä.

Vuosi käynnistyi näyttävästi Mikkelissä järjestetyllä Yrittäjägaalalla. Helmikuussa järjestetty luottamushenkilöpäivä Tanhuvaarassa kokosi yhteen kauppakamarin vaikuttajia eri puolilta maakuntaa.

Myös HHJ-koulutukset ovat kiinnostaneet hyvin. Mikkelin kaupungin konserniyhtiöille järjestetty kurssi toteutui onnistuneesti, ja HHJ PJ -kurssi toteutuu hyvällä osallistujamäärällä.

Järjestimme alkuvuonna myös hallituslounaan omistajastrategiasta sekä webinaarin kansainvälisestä työvoimasta, osaamisesta ja rekrytoinnista.

Kaikki suunnitellut tapahtumat eivät kuitenkaan onnistuneet odotetusti. Hankintamarkkinat-tapahtuma jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tämä on harmillista sillä yhteistyössä Eloisan ja Yrittäjien kanssa järjestetty tilaisuus olisi ollut aiheeltaan sellainen, joka voisi tukea yritysten mahdollisuutta osallistua Eloisan merkittävään hankintatoimintaan. Samalla saimme tärkeän muistutuksen siitä, että tapahtumien toteutustapoja on uudistettava. Selvitämme parhaillaan, voisiko vastaavan kokonaisuuden toteuttaa jatkossa esimerkiksi webinaarina.

Katse jo kohti vuotta 2027

Vaikka vuosi 2026 on vasta alussa, näkyy taustalla jo seuraava suuri kokonaisuus: vuoden 2027 eduskuntavaalit.

Kauppakamari on käynnistänyt alueellisten hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun yhdessä valiokuntien ja osastojen osalta. Tarkoituksena on varmistaa, että Etelä-Savon kannalta tärkeät teemat näkyvät mahdollisimman vahvasti myös valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Pidemmän aikavälin tähtäimet ovat myös strategisessa uudistumisessa. Keskuskauppakamarin yhteisöstrategiaa päivitetään koko kuluvan vuoden ajan ja rinnalla aloitetaan myös oman kauppakamarimme strategian päivittäminen, jonka hallitus on jo ottanut työpöydälleen. Tämä tulee luonnollisesti näkymään myös jäsenten suuntaan kunhan suunnitelmat tarkentuvat.

Alkuvuosi on osoittanut, että Etelä-Savossa on paljon tahtoa, osaamista ja yhteistyökykyä. Samalla on selvää, että moni maakunnan kannalta tärkeä kysymys vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista.

Kauppakamari jatkaa tätä työtä yhdessä jäsenistönsä kanssa – jotta Etelä-Savo olisi entistä vahvempi paikka yrittää, investoida ja kasvaa. Kauppakamari on jäseniään varten, joten olkaa yhteydessä pienissä ja suurissa kysymyksissä niin katsotaan mitä voidaan tehdä. Samalla käytän tilaisuuden hyväksi ja muistutan kattavista neuvontapalveluistamme, jotka ovat maksutta jäsentemme käytössä. Yleensä ratkaisu löytyy sitä kautta helposti esimerkiksi moniin taloushallinnon, juridiikan, henkilöstöhallinnon tai vientikaupan kysymyksiin.

Jatkossa julkaisemme tämän tyyppisen katsauksen noin kerran kuukaudessa kauppakamarin kuukausittaisen hallituksen kokouksen jälkeen.

Teppo Leinonen
toimitusjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

Datatalouden kasvu ja tekoälyn aktiivisempi hyödyntäminen avaavat Etelä-Savon yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia vahvistaa kilpailukykyään. Kyseessä on joidenkin arvioiden mukaan jopa seuraava historiallinen teknologian murros ja se vaikuttaa merkittävästi yritysten tuottavuuteen, liiketoimintamalleihin ja kykyyn kasvaa kansainvälisillä markkinoilla. Tulevaisuuden suurin kilpailukykyhyöty tulee niille yrityksille, jotka rohkeasti tarttuvat toimeen.

Yrityskentässä on nähtävissä selvä muutos lyhyessä ajassa. Yrittäjien tuore PK-yritysbarometri kertoo, että tekoälyn käyttö yrityksissä on kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Säännöllisesti tekoälyä käyttävien yritysten määrä Etelä-Savossa oli vuodessa noussut 3 prosentista 20 prosenttiin. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että suurin mahdollisuus on vielä hyödyntämättä.

Tekoälyä käytetään vielä monin paikoin yksinkertaisissa peruskäyttötarkoituksissa, vaikka sen mahdollisuudet ulottuvat huomattavasti monimutkaisempiin kokonaisuuksiin kuten tuotannon optimointiin, palveluiden personointiin, analytiikkaan ja kokonaan uusien liiketoimintamallien rakentamiseen sekä myynnin kehittämiseen.

Eriytyminen on myös merkittävää. Yhä edelleen, jopa neljännes barometriin vastanneista yrityksistä ei käytä edes verkkosivuja. Digitaalinen olemassaolo siten pahimmillaan puuttuu kokonaan.

Etelä-Savossa datatalouden kehitys on saamassa vahvaa vauhtia useasta suunnasta. Maakuntaan suunnitellaan datakeskuksia, jotka voivat vahvistaa alueen digitaalista infrastruktuuria ja houkutella uusia investointeja sekä vauhdittaa jo alueella toimivien alan yritysten kasvua.

Aihepiirin tutkimus ja yritysyhteistyö vahvistuu datatalouden työelämäprofessorin aloittaessa. Myös julkinen sektori tunnistaa potentiaalin. Muun muassa maakuntaliitto listaa datan ja tekoälyn potentiaalin laatimassaan älykkään erikoistumisen strategiassa. Viime aikoina keskeiseksi EU-tasoiseksi kysymykseksi noussut datan huoltovarmuus on aihe, jossa maakunnassa on jo nyt vahvaa osaamista.

Etelä-Savon kauppakamari haluaa omalta osaltaan vauhdittaa tätä myönteistä kehitysnäkymää. Kauppakamari valmistelee datatalouden valiokunnan perustamista tukemaan yrityksiä datan ja tekoälyn hyödyntämisessä. Valiokunnan tavoitteena on muun muassa tuoda yhteen yrityksiä, asiantuntijoita ja kehittäjiä sekä jakaa käytännön kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten datasta rakennetaan kilpailuetua kaikille alueen yrityksille.

Datatalous ei ole vain suurten teknologiayritysten asia. Se koskee yhtä lailla teollisuutta, palvelualoja, matkailua ja logistiikkaa. Potentiaalia on kaiken kokoisissa yrityksissä kaikilla toimialoilla. Etelä-Savon kannalta on tärkeää, että yritykset, tutkimusorganisaatiot järjestöt ja julkinen sektori tarttuvat tähän mahdollisuuteen yhdessä. Oikeilla investoinneilla osaamiseen, infrastruktuuriin ja yhteistyöhön datataloudesta voi muodostua maakunnan uusi kasvun menestystekijä.

Teppo Leinonen

Kirjoittaja on Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja.