Tekijä: Tiina Ylönen

Etelä-Savon kauppakamari järjestää syksyllä 2024 sääntömääräisten kokousten yhteydessä jäsentilaisuudet. Osastojen vuosikokousten yhteydessä syvennytään varautumisen eri teemoihin; kyberturvallisuuden, sopimusten ja riidanratkaisun sekä toimintaympäristön muutosten näkökulmasta. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kaikkiin jäsentilaisuuksiin, osastosta riippumatta. Lisäksi kauppakamarin syyskokouksen yhteydessä on tarjolla yllätysohjelmaa ja palveluiden esittelyä!

Torstai 7.11. Jäsenkahvit: Kyberturvallisuus – Savonlinnan kauppakamariosaston vuosikokous
Paikka: Paviljonki (Rajalahdenkatu 4, Savonlinna)

• klo 14.00-16.00 Yritysten kyberriskit – Liiketoimintajohtaja Annika Westerberg, LähiTapiola Savo-Karjala
• klo 16.00-17.30 Savonlinnan kauppakamariosaston vuosikokous (Savonlinnan kauppakamariosaston jäsenille)

Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 30.10.

Tiistai 12.11. Jäsenkahvit: Sopimukset ja riidanratkaisu – Mikkelin kauppakamariosaston vuosikokous
Paikka: Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli (Sointukatu 1, Mikkeli)

• klo 13.00-14.30 Liike-elämän riidanratkaisu: välitysmenettely ja sovittelu – Puheenjohtaja Heidi Merikalla-Teir ja pääsihteeri Henrik Sajakorpi, Keskuskauppakamarin välityslautakunta
• klo 14.30-16.00 Mikkelin kauppakamariosaston vuosikokous (Mikkelin kauppakamariosaston jäsenille)

Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 4.11.

Perjantai 15.11. Jäsenkahvit: Toimintaympäristön muutokset – Pieksämäen kauppakamariosaston vuosikokous
Paikka: Nokkalan Käräjätalo (Nokkalantie 8, Pieksämäki)

• klo 15.00-16.30 Varautuminen toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin – Yrittäjä Ilkka Kerola, Kerola Consulting
• klo 16.30-18.00 Pieksämäen kauppakamariosaston vuosikokous (Pieksämäen kauppakamariosaston jäsenille)

Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 4.11.

Tiistai 17.12. Kauppakamarilounas – yllätysohjelmaa ja palvelujen esittely – Etelä-Savon kauppakamarin syyskokous
Paikka: Paviljonki (Rajalahdenkatu 4, Savonlinna)

• klo 11.15-12.00 Kauppakamarilounas Opetusravintola Paviljonki
• klo 12.00-14.00 Kauppakamarin esittely ja yllätysohjelma
• klo 14.00-15.00 Etelä-Savon kauppakamarin syyskokous

Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 9.12.

Tilaisuuksissa ei valitettavasti ole etäosallistumismahdollisuutta.

Tervetuloa mukaan syksyn tilaisuuksiin ja sääntömääräisiin kokouksiin!

Varaamme oikeudet muutoksiin.

Tulevaisuuden johtajat -ohjelma on suunnattu Etelä-Savon nykyisille ja tuleville johtajille, yrittäjille ja esihenkilöille, jotka haluavat kehittää johtajuus- ja itsereflektiotaitojaan. Ohjelman keskiössä on itsensä ja muiden johtamisen eri näkökulmat. Osallistujat saavat työkaluja muutosten kohtaamiseen ja kehittymiseen kohti unelmiensa johtajuutta. Osallistuminen ei vaadi aiempaa johtamiskokemusta.

Tulevaisuuden johtajat -ohjelma luo mahdollisuuden oman itsensä äärelle pysähtymiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen, sekä tilaisuuden verkostoitua muiden tulevaisuuden johtajien kanssa ja jakaa kokemuksia luottamuksellisessa ympäristössä.

Ohjelma koostuu kuudesta tapaamisesta, joihin kuuluu:

• Neljä asiantuntijatapaamista: Näissä tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia johtajuusteemoja, kuten motivaation johtamista, tekoälyn hyödyntämistä ja työhyvinvoinnin merkitystä. Asiantuntijoina toimivat Hannele Karhu ja Hermanni Harju.
• Yksi vapaamuotoinen tapaaminen: Tämän tapaamisen sisältöön osallistujat pääsevät itse vaikuttamaan.
• Yksi yritysvierailu: Vierailun kohde ja sisältö suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa.

Ohjelman jäsenetuhinta on 900 euroa ja normaalihinta 1199 euroa. Hintaan lisätään arvonlisävero 25,5 %.

Tulevaisuuden johtajat -ohjelmaan osallistuneet ovat antaneet sille erinomaista palautetta, joissa on kiitetty erityisesti avoimesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä sekä hyödyllisistä keskusteluista.

Jos olet kiinnostunut kehittämään johtajuus- ja itsereflektiotaitojasi, Tulevaisuuden johtajat -ohjelma tarjoaa sinulle siihen erinomaisen tilaisuuden!

Tutustu lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Hyödyt ohjelmaan osallistumisesta organisaatiolle:

Tulevaisuuden johtajat -ohjelma tarjoaa osallistujille useita taitoja ja työkaluja, jotka parantavat heidän johtamistaitojaan ja siten hyödyttävät koko organisaatiota.

• Kehittyneet johtamistaidot: Ohjelma keskittyy itsensä ja muiden johtamiseen eri näkökulmista, ja tarjoaa osallistujille työkaluja muutosten kohtaamiseen ja kehittymiseen kohti parempaa johtajuutta. Tämä voi auttaa johtajaa selviytymään paremmin työelämän haasteista ja saavuttamaan organisaation tavoitteet tehokkaammin.
• Parempi motivaation johtaminen: Ohjelmassa käsitellään muun muassa motivaation johtamista (oman ja muiden), joka on tärkeä taito nykypäivän työelämässä. Motivoitunut ja motivoiva johtaja voi luoda innostavamman ja tuottavamman työympäristön, mikä hyödyttää koko organisaatiota.
• Tekoälyn hyödyntäminen: Ohjelmassa käsitellään myös tekoälyn hyödyntämistä johtamisessa, mikä voi auttaa johtajaa ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia ja hyödyntämään sitä organisaation eduksi.
• Tehokkaampi ajankäyttö: Ohjelmassa käsitellään oman työn ja ajankäytön suunnittelua, mikä voi johtaa tehokkaampaan ajankäyttöön sekä parempiin tuloksiin.
• Parannettu työhyvinvointi: Ohjelmassa käsitellään työhyvinvoinnin merkitystä, ja se tarjoaa työkaluja työhyvinvoinnin parantamiseen. Hyvinvoiva johtaja voi luoda positiivisemman ja terveellisemmän työympäristön, mikä parantaa työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.
• Vahvempi verkostoituminen: Ohjelma tarjoaa osallistujille mahdollisuuden verkostoitua muiden tulevaisuuden johtajien kanssa ja jakaa kokemuksia. Tämä voi auttaa johtajaa luomaan arvokkaita kontakteja ja oppimaan muiden organisaatioiden parhaista käytännöistä.
• Itsetuntemuksen ja itsereflektion kehittyminen: Ohjelma keskittyy vahvasti itsetuntemukseen ja itsereflektioon, jotka auttavat johtajaa ymmärtämään paremmin omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä johtamaan itseään ja muita tehokkaammin.

Mikkelin yliopistokeskus julkaisee haettavaksi viisi 1000€ apurahaa Etelä-Savoon tehtäviin opinnäytetöihin lukuvuodelle 2024 – 2025 Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja LUT-yliopiston opiskelijoille. Apurahan tarkoituksena on auttaa alkuun ja palkita hyvin tehdystä, Etelä-Savoa hyödyttävästä opinnäytetyöstä.

Opinnäytetöiden tekeminen on yksi tärkeä vaihe yhteyksien luomisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä ja haluamme kasvattaa Etelä-Savoon tehtävien yliopistojen opinnäytetöiden määrää, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen sanoo.

Opinnäytetyön aihe on vapaa ja se voi tulla opiskelijalta itseltään tai yhteistyökumppanilta. Edellytyksenä on, että opinnäytetyö kehittää ja vahvistaa Etelä-Savon alueellista osaamista ja tuottaa Etelä-Savon alueella toimiville yrityksille, organisaatioille tai muille toimijoille uutta tutkimustietoa. Yhteistyötä Etelä-Savossa toimivan yrityksen, organisaation tai muun toimijan kanssa pidetään etuna, mutta se ei ole edellytys apurahan saamiselle.

Opinnäytetyö voi olla kandidaatin tutkielma tai maisterintutkielma. Apuraha maksetaan aina suoraan opinnäytetyöntekijälle. Apuraha on tarkoitettu ensisijaisesti niihin opinnäytetöihin, joista hakija ei saa palkkaa tai muuta avustusta.

Hakemukset priorisoidaan aluevaikuttavuuden ja hyödyn perusteella, joten tämä on tultava esille hakemuksella vaaditussa opinnäytetyön kuvauksessa.

Apuraha maksetaan hakijalle kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan opiskelijalle opinnäytetyön aloitusvaiheessa ja toinen erä, kun opinnäytetyö on valmistunut tavoiteajassa ja on hyväksytysti arvioitu.

Ajatus on, että nämä MUC-apurahalla palkittavat työ ovat pääasiassa opinnäytetöitä, esimerkiksi kirjallisuusselvityksiä tai pienempiä tutkimuksia, joista opiskelija harvoin saa palkkaa tai avustusta. Juuri tällaiset opinnäytetyöt voivat olla yrityksille ja organisaatioille matalan kynnyksen töitä ja voivat toimia vaikkapa esiselvityksenä isommalle maksulliselle toimeksiannolle. Olemme ottaneet mallia mm. Lahden yliopistokampuksen starttirahamallista, asiantuntija Merja Hölttä kertoo.

Mikkelissä toimivien yhteistyöyliopistojen opinnäytetyöprosessit on kuvattu tiivistetyiksi paketeiksi MUCin nettisivuille ja siellä voi tutustua teemoihin, opinnäytetöiden laajuuksiin ja aikatauluihin. Tiivistelmästä löytyy myös kyseisen teeman yhteyshenkilö.

Idean tai aiheen ei tarvitse olla täysin valmis paketti, vaan sitä voi miettiä kyseisen henkilön kanssa yhdessä pohtien työn laajuutta ja aikataulua yms. Ideoita ja aiheita voidaan myös ohjata tarvittaessa toisille yhteyshenkilöille ja toisen alan opiskelijoille. Lopullisen päätöksen aiheen valitsemisesta tekee opiskelija ja toivomme, että apuraha toimisi houkuttimena tässäkin suhteessa, Merja Hölttä kannustaa.

Apurahan saajista sekä valmistuneista opinnäytetöistä tullaan tiedottamaan Mikkelin yliopistokeskuksen nettisivuilla muc.fi.

Kauppakamarien kyselyn mukaan 45 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 59 prosenttia yrityksistä kertoo osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä. “Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet,” toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Vuoden takaisen kyselyn mukaan 59 prosentilla yrityksistä oli pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 prosenttia yrityksistä kertoi osaajapulan rajoittavan kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

”Nykyinen suhdannetilanne varmasti vaikuttaa yritysten tarpeisiin. Todennäköisesti kuitenkin pohjakosketus on jo takanapäin, ja kysyntä osaajista kiihtyy. Neljä kymmenestä yrityksestä ennakoi rekrytointitarpeiden kasvavan jo tulevan puolen vuoden aikana ja jo kaksi kolmesta 2-3 vuoden aikajänteellä”, Pulkkinen sanoo.

Tässä suhteessa tilanne on hyvin samanlainen kuin vuosi sitten. Viime vuonna lähivuosille kasvua rekrytointeihin ennakoi 67,5 prosenttia, nyt 65,4pros vastaajista.

”Nyt on todella kriittistä varmistaa, että osaajapulasta ei muodostu tulevan talouskasvun pullonkaulaa. Yritykset raportoivat tälläkin hetkellä, että osaajapulan takia investointeja ei uskalleta tehdä, nopeisiin asiakastarpeisiin ei pystytä vastaamaan ja esimerkiksi tekoälyn tuomat mahdollisuudet jäävät yrityksessä hyödyntämättä,” sanoo Pulkkinen.

Eniten pulaa ammattiosaajista

Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että suurin pula yrityksessä on ammattiosaajista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista suurin pula on 30 % yrityksistä ja yliopistokoulutetuista 20 prosentissa. ”Vastausten perusteella yritysten huolet kohdistuvat erityisesti nuorten ammattiosaamiseen ja työelämävalmiuksiin, ja huoli on ennen kaikkea osaamisen laadusta.”, toteaa Pulkkinen.

Karkeasti tuloksia voi kuvata siten, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan asiansa osaavia ja työhön sitoutuneita ammattilaisia niin tuotannon töihin, asiakaspalveluun kuin työmaille, kun taas suuryrityksissä painottuu vahvemmin pula korkeakoulutetuista asiantuntijoista ja erikoistuneista huippuosaajista.

“Yritysten vastausten perusteella syntyy selvä viesti päättäjille siitä, ettei koulutustason nostamista Suomessa ole varaa tehdä ammattiosaamisen kustannuksella – osaamistasoa tulee vahvistaa kautta linjan niin korkeakoulutukseen panostamalla kuin perustaitoja ja –osaamista vahvistamalla.” Pulkkinen sanoo.

Yritysten mielestä paras lääke osaajapulaan on koulutuksen sisältöjen kehittäminen

Yritykset näkevät tärkeimpänä lääkkeenä osaajapulaan koulutuksen sisältöjen kehittämisen työelämän tarpeisiin. Sitä tärkeänä keinona piti 86 % vastanneista.

Yrityksistä kolmannes ei koe, että alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen vastaisi yrityksen tarpeisiin, mutta samansuuruinen joukko on myös osaamiseen tyytyväisiä.

”Yritysten arjessa tämä näkyy siten, että uuden työntekijän perehdyttämiseen pitää käyttää aiempaa enemmän resursseja. Aloitetaan ihan sen opettamisesta, että klo 8 ollaan tehtaalla tai työmaalla paikalla, kännykkä jätetään kaappiin ja ohjeet kuunnellaan. Yritykset myös toivoisivat, että ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa tai työelämään siirtymistä nuorilla olisi alan peruskäsitteet ja tyypillisimmät työtehtävät ainakin teoriatasolla hallussa. Tämä edellyttäisi yritysten mielestä koulutukselta tiukempaa struktuuria ja vaatimustason nostamista. Nuoret kyllä kykenevät oppimaan!”

Yrityksistä valtaosa on myös ryhtynyt itse toimiin riittävän osaamisen varmistamiseksi yrityksessä. Reilu puolet on nostanut palkkoja tai työsuhteen etuja kilpailukykyisemmiksi ja lähes kaksi kolmannesta laittanut lisäpanostuksia henkilöstön koulutukseen ja perehdyttämiseen.

”Yritykset tekevät kyllä osansa ja voitavansa, mutta nyt katse pitäisi kääntää peruskouluun ja nuorten ammatilliseen koulutukseen. Yhtäkään nuorta ei saisi päästää luistelemaan koulutuspolun läpi suoraan kortistoon – se ei ole nuoren itsensä eikä yhteiskunnan etu.” Pulkkinen sanoo.

Kauppakamarien lokakuun suhdannekyselyn mukaan yritysten näkemykset suhdannetilanteesta ovat parantuneet. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yhä on matkaa huippulukemiin, mutta arviot ovat parantuneet kaikilla kyselyn osa-alueilla.

”Kuluvan vuoden mittaan on kotimaisessa talouskeskustelussa toisteltu analyysiä, jonka mukaan Suomen talous on suhdannekuopan pohjalla, mutta kasvu käynnistyy pian. Toistaiseksi myönteisestä kehityksestä silti on ollut niukasti merkkejä, ja välillä usko on ollut koetuksella. Kauppakamarien suhdannekysely tukee tulkintaa siitä, että nousu kuopan pohjalta on vihdoin alkanut”, toteaa Appelqvist.  

Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli lokakuun Kauppakamarikyselyssä kasvanut 35 prosentilla vastaajista. Vastaava osuus oli toukokuussa alle 29 prosenttia, eli kesä ja syksy näyttäisivät sujuneet paremmin kuin alkuvuosi. Silti edelleen oli likimain yhtä paljon vastaajia, eli 34,4 prosenttia, joilla kuluvan vuoden kumulatiivinen liikevaihto on edellisvuotta alempana. Vain 22,6 prosenttia vastaajista kuitenkin odottaa liikevaihtonsa laskevan seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Tilauskantatilanne oli edelleen haasteellinen suurella osalla vastaajista tuoreessa kyselyssä. Vastaajista 40 prosenttia arvioi tilauskantansa vuodentakaista pienemmäksi ja yhtä suureksi 36,5 prosenttia. Parempana tilannetta piti vain 23,4 prosenttia vastaajista. Tilanne on silti parempi kuin toukokuussa.

Myös odotukset tilauskannan tulevasta kehityksestä ovat kohentuneet. Lokakuun kyselyssä 26,7 prosenttia vastaajista ennakoi tilauskantansa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden jaksolla. Laskua odotti 22,3 prosenttia vastaajista. Loput ennakoivat tilanteen pysyvän muuttumattomana.

”Vastaajien omalla toimialallaan vallitsevia tunnelmia on vaikea edelleenkään kuvata riemukkaiksi, mutta tilanne on silti parempi kuin edeltävissä kyselyissä”, sanoo Appelqvist .

Optimistisiksi tunnelmia luonnehtivien vastaajien osuus oli noussut hieman yli 21 prosenttiin toukokuun 17,4 prosentista. Pessimistisiksi tai erittäin pessimistisiksi tunnelmia luonnehtivien vastaajien osuus oli edelleen selvästi suurempi, 43,6 prosenttia. Lukema on silti parempi kuin edellisessä kyselyssä, jossa pessimistejä oli 48 prosenttia.

” Laaja pessimismi on hallinnut suhdannekyselyjä jo pitkään. Nykyistä parempia yleistunnelmia mitattiin viimeksi toukokuussa 2023, jolloin tunnelmat olivat hetkellisesti varovaisen optimistisia ennen kuin Suomen talouden voimakas heikkenemisvaihe käynnistyi”, kertoo Appelqvist.

Kauppakamarien kysely tehtiin 24.-26.9.2024 ja siihen vastasi 1460 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan muutoksia ympärivuorokautista terveydenhuollon päivystystä sekä leikkaustoimintaa koskevaan sääntelyyn. Jatkossa kullakin hyvinvointialueella olisi yksi nimetyllä paikkakunnalla sijaitseva yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, jossa on tarjolla monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Tämän seurauksena monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siten ympärivuorokautista päivystystä edellyttävää leikkaustoimintaa ei voisi jatkossa järjestää Savonlinnassa.

Tällä muutoksella on merkittäviä vaikutuksia, jotka vaikuttavat välillisesti ja suoraan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Savonlinnan seudulla sekä aluetalouteen sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ulkopuolella. Näiden ulkoisten vaikutusten yhteiskunnallisia kustannuksia ei ole riittävässä määrin huomioitu päätöksenteossa.

Vaikutuksia voidaan tunnistaa ainakin seuraavissa kokonaisuuksissa:

Työvoiman pysyvyys saatavuus ja rekrytointihaasteet

Sairaalan palvelutasonsäilymisellä on merkittävä vaikutus myös muiden toimialojen työvoiman saatavuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen väheneminen alueella lisää perheiden poismuuttoa paikkakunnalta vaikuttaen väistämättä muun muassa teollisuuden, matkailun tai kaupan- ja palveluiden työvoiman saatavuuteen. Tällä on suoraan vaikutusta myös alueen vetovoimaan, pitovoimaan ja ostovoimaan.

Monella toimialalla Savonlinnan seudulla kärsitään työvoiman heikosta saatavuudesta. Uudistuksen seurauksena rekrytointihaasteet pahenevat entisestään perheiden poismuuton seurauksena. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten uudelleenkouluttautumista ei voi pitää kovinkaan todennäköisenä. Sairaalan palvelutason heikentäminen on pysyvä ratkaisu, joka pakottaa perheet arvioimaan edellytyksiä asua ja työskennellä alueella. Sote alan ammattilaisten kysyntä muualla Suomessa on laajaa, mikä helpottaa päätöstä muuttaa paikkakunnalta. Työvoiman saatavuuden heikkeneminen vähentää yritysten halua toimia alueella sekä vaikeuttaa kykyä ja halua investoida.

Savonlinnan seudulla myös koulutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon osaajia. Alan korkeakouluopiskelijoita alueella on yli 1000, joista sairaanhoidon opiskelijoita 218. Lisäksi toisella asteella on yli 400 alan opiskelijaa. Sairaalan palveluiden heikkeneminen vähentää näiden koulutusten vetovoimaa ja voi pahimmillaan vaarantaa koulutuksen tarjoamista alueella.

Sairaalan palvelutason heikkeneminen aiheuttaisi myös merkittävän vähennyksen korkeakoulututtujen työpaikkojen määrään alueella, mikä heikentää alueen vetovoimaa.

Varautuminen ja turvallisuus

Sairaalapalveluiden tarjonnalla on suoraan vaikutusta alueen mielikuvaan, sekä siihen kuinka turvallisena alueella asumista pidetään. Erityisesti tämä vaikuttaa ikääntyvämmän väestönosan kykyyn ja haluun asua alueella. Mielikuvalla turvallisuudesta on keskeinen merkitys ja hoitoon pääsyn sujuvuutta ja nopeutta arvostetaan kansalaisten keskuudessa.

Sairaalaverkon maantieteellinen kattavuus on huomioitava myös varautumisen näkökulmasta, mahdollisten kriisistilanteiden aikana on välttämätöntä, että sairaalaverkon kapasiteetti riittävää ja asiantuntemusta ja hoitopaikkoja on käytettävissä eripuolilla maata riittävän lyhyiden välimatkojen päässä.

Savonlinnan seudulla on myös merkittävää vapaa-ajan asumista. Alueen väestö kasvaa huomattavasti kesäkaudella, jolloin keskiviipymä vapaa-ajan asunnoilla on noin 100 vrk. Tätä väestön tilapäistä muutosta tulisi paremmin huomioida myös palvelutarpeen ja tarjonnan määrittelyssä erityisesti, kun terveydenhuolto muutoin toimii kesäkaudella lomista johtuen niukemmilla resursseilla.

Resurssit ja kustannukset

Sairaalan palveluiden heikentäminen lisää merkittävästi ambulanssi ja taksiliikennettä sekä ruuhkauttaa vähemmän kiireellistä hoitoa ja vuodeosastoja. Näiden kokonaiskustannuksia ei ole riittävän kattavasti arvioitu asian valmistelussa.

Myöskään digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomia kustannussäästöjä ei ole otettu huomioon, kun sairaalapalveluita kehitettään. Toimivilla ja helppokäyttöisillä digitaalisilla palveluilla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä erityisesti ei kiireellisen hoidon osalta. Myös yksilötason sosiaaliset ja terveydelliset seikat puoltavat digitaalisia palveluita. Väestön kyky ja halu käyttää digitaalisia palveluista kasvaa jatkuvasti ja monia matkoja ja terveydenhuollon käyntejä voidaan korvata jo nykyisillä digipalveluilla. Todennäköisesti teknologisen kehityksen myötä palvelutarjonta laajenee tulevaisuudessa.

Kuten Savonlinnan kaupungin oikeuskanslerille laatimassa kantelussa todetaan, kyseessä on perusoikeuksien ja oikeusturvan sekä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta keskeinen kysymys. Valmistelun taustalla oleva vaikutusten arviointi on puutteellinen eikä ota riittävässä määrin huomioon yhteiskunnallisia kustannuksia ja välillisiä vaikutuksia kokonaisuudessaan.

Yritykset antavat kouluarvosanaksi hallitukselle 6,7 eli ”7-” osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta. Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Marinin hallituskaudella ja tällöin kouluarvosanaksi muodostui ”6”. Asia ilmenee Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.

”Hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan eli 6,7 liittyen esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin toimiin. Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan näissä teemoissa on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia, suurin osa sijoittuu keskivaiheille”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös kertomaan päättäjille terveisiä näihin teemoihin liittyen. Vastauksista käy selvästi ilmi, että suurin tyytymättömyys ja huoli yrityksillä on osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisille osaajille. Näitä teemoja käsiteltiin noin puolessa kaikista vastauksista.

”Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää tähän liittyvää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa siitä älyvapaasta kolmen kuukauden säännöstä”, Pulkkinen luettelee kyselyyn tulleita kirjallisia vastauksia.

Yhtenä konkreettisena teemana vastauksista nousee Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena.

Pulkkinen muistuttaa, että ensin kestää helposti puoli vuotta työsopimuksen solmimisesta, ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työt.

“Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, kun perheenyhdistämisen tulorajat on asetettu aivan liian korkeiksi. Kun sitten puolisolle olisi paikkakunnalta työpaikka löytynyt, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia. Jos saatavuusharkinta selätetään, voi kuitenkin olla, ettei työlupaa myönnetä työn osa-aikaisuuden ja tulorajojen vuoksi. Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka sitten asiaa selvittelee viranomaisten kanssa iltapuhteina ja sormet ristissä toivoo, että tänne vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen,” Pulkkinen sanoo.

Keskuskauppakamarin mielestä työluvan saamiseen liittyviä tulorajoja ei tulisi nostaa nykyisestä ja saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kokonaan. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajoja pitäisi höllentää ja toivottaa myös lapset ja puolisot tänne tervetulleiksi. Nyt tulorajat ovat käytännössä niin korkeat, että henkilön pitää tienata yli 3500 euroa kuukaudessa saadakseen puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.

”Suomi on onnistunut viime vuosina nopeuttamaan työlupien käsittelyä, mutta perheenjäsenen oleskeluluvan käsittelyyn menee silti edelleen noin puoli vuotta. Se on pitkä aika elää epävarmuudessa ja olla erossa rakkaimmistaan”, Pulkkinen sanoo.

Kannustinloukkujen purkamista, oppilaitosyhteistyötä ja koulutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä

Kiitosta yrityksiltä hallitus saa kannusteiden lisäämisestä työn tekemiseen ja vastaanottamiseen sekä työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta.

Yritykset pitävätkin kannustinloukkujen purkamista yhdessä koulutuksen sisältöjen kehittämisen ja oppilaitosyhteistyön vahvistamisen kanssa kaikista tärkeimpänä toimena turvata osaavan työvoiman saatavuus.

Ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaamista vastaajat pitävät virheenä, ja toivovat, että myös päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille.

”Moni vastaaja kantaa huolta ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten työelämätaidoista. Koulutukseen toivotaan tiukempaa struktuuria ja vaatimustasoa, joka kannustaa vastuun kantoon omasta oppimisesta, työstä ja toimeentulosta”, sanoo Pulkkinen.

Keskuskauppakamarin laatima tiedote.

Etelä-Savo etsii jälleen maakunnan parhaita yhteishengen, identiteetin tai imagon kohentajia Etelä-Savon parhaat -palkinnon saajiksi.

Etelä-Savon parhaat -palkinto on tunnustus toiminnasta, joka on merkittävällä tavalla vahvistanut maakunnan yhteishenkeä tai tunnettuutta. Palkinnon myöntää Etelä-Savon maakuntaliitto.
Kuka tahansa voi jättää ehdotuksensa palkittavasta yrityksestä, yhteisöstä tai henkilöstä 7.10. saakka.

Ehdotuksensa Etelä-Savon parhaat -palkinnon 2024 saajaksi ja perustelut sille pääsee antamaan maakuntaliiton verkkosivujen kautta: esavo.fi/parhaat

Etsinnässä Etelä-Savon yhtenäisyyden rakentajat

Etelä-Savon parhaat -palkittavalta odotetaan esimerkillistä yhteistyökykyä, innovatiivisuutta, tuloksellista toimintaa tai kehittymiskykyä. Palkinnon arvoinen voi olla myös merkittävä teko, innovatiivinen yritystoiminta tai huomattava menestyminen ja tunnettuus omalla alallaan, mikä on lisännyt koko Etelä-Savon myönteistä tunnettuutta valtakunnallisesti.

– Tänä vuonna arvostamme Etelä-Savon yhtenäisyyden rakentajia ja puolestapuhujia. Etsimme tulevaisuuteen katsovia ja maakunnan hyvään tulevaisuuteen uskovia toimijoita, jotka omassa toiminnassaan pitävät Etelä-Savon lippua korkealla sekä vahvistavat maakunnan yhtenäisyyttä ja me-henkeä, kertoo elinkeinopäällikkö Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta.

– Otamme huomioon kaikki meille tulleet ehdotukset myös tulevina vuosina.

Etelä-Savon parhaat -palkinto jaetaan myös vuoden D.O. Saimaa -yritykselle.

D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen laatu- ja alkuperämerkki, joka myönnetään ruokatuotteille, design-tuotteille ja ravintoloille.

Lisätietoa D.O. Saimaa -tuotteista sekä ravintoloista löytyy osoitteesta dosaimaa.fi

Etelä-Savon parhaat -palkinnot jaetaan jo 14. kertaa

Vuoden 2024 palkinnot jaetaan 29.10. Rantasalmen Järvisydämessä Etelä-Savon kunnallisjohdon seminaarin yhteydessä.

Lopullisen valinnan palkittavista tekee raati. Palkintoraadin muodostavat Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon kauppakamarin, Etelä-Savon Yrittäjien, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon rahaston, Etelä-Savon taidetoimikunnan ja maakuntaliiton edustajat.

Etelä-Savon parhaat -palkintoa on jaettu vuodesta 2011 saakka.

Viime vuonna Etelä-Savon parhaina palkittiin GoSleep Oy, S creatives -verkosto, Mikkelin Jukurit sekä D.O. Saimaa -yrityksenä Hauhalan Hanhifarmi.

Alkuperäinen julkaisu: Etelä-Savon maakuntaliitto.

Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia jäsenten ja sidosryhmien edustajille. Luottamushenkilöt ovat kauppakamaritoimintaan sitoutuneita ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä suomalaisten yritysten ja työpaikkojen eteen.

Mikäli olet halukas osallistumaan Etelä-Savon kauppakamarin luottamustoimiin, eli kauppakamarin hallituksen, kauppakamariosastojen hallitusten tai valiokuntien / työryhmien toimintaan, ilmoita halukkuudestasi lomakkeella viimeistään 14.10.2024: https://forms.office.com/e/nekaqrZNMF

Huomioittehan, ettei tämä ilmoitus automaattisesti oikeuta hallitus-/valiokuntapaikkaan. Luottamushenkilön tulee edustaa Etelä-Savon kauppakamarin jäsenorganisaatiota tai olla Etelä-Savon kauppakamarin jäsen. Hallituksen kokoonpanon päättää kauppakamarin sääntömääräinen syyskokous (joulukuussa 2024) ja päätökset osastojen hallitusten sekä valiokuntien kokoonpanoista tekee Etelä-Savon kauppakamarin hallitus.

Voit tutustua eri toimielimiin linkkien takaa:

Etelä-Savon kauppakamarin hallitus

Mikkelin kauppakamariosasto

Pieksämäen kauppakamariosasto

Savonlinnan kauppakamariosasto

Kaupan- ja palvelualanvaliokunta

Liikenne- ja viestintävaliokunta

Osaamisvaliokunta

Teollisuusvaliokunta

Team Future

Lisäksi Etelä-Savon kauppakamarin alaisuudessa toimii Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto, jonka hallituksen valitsee kauppakamarin hallitus, sekä JC-Kilta, joka koostuu alueen Nuorkauppakamareiden jäsenistä ja valinnat tekee istuva JC-Kilta. Etelä-Savon kauppakamarin kv-ryhmä on yhdistetty alueelliseen Team Finland alueverkostoon, jonka kokoonpano löytyy täältä. Uusin toimielin on Soteryhmä, joka on aloittanut toimintansa 2024, tarkoituksenaan edistää sote-alan asioita maakunnassa.

Tuomas (kuvassa) kertoo, että ajatus jatko-opinnoista lähti itämään, kun Xamkin talotekniikan opettaja kävi kertomassa mahdollisuudesta hakea perustutkinnon jälkeen opiskelemaan insinöörin tutkintoa.

– Aika pian minulle vahvistui, että haluan perehtyä alaan laajemmin. Sain ajatukselleni tukea Samiedun opinto-ohjaajalta. Hänen kannustamanaan suoritin myös lukio-opintoja Savonlinnan lyseon lukiossa. Lukiokurssit toivat vaihtelua opiskeluun – jatko-opintoihin niitä ei vaadittu.

Tuomas kertoo, että talotekniikassa häntä kiinnosti ja kiinnostaa edelleen alan monipuolisuus ja mahdollisuus jatkuvaan kehittymiseen.

– Kyse on rakennusten toiminnan kannalta oleellisesta tekniikasta. Nyt pinnalla on erityisesti kiinteistöjen energiatehokkuus, ja sen tiimoilta minäkin LVI-suunnittelijana teen töitä.

Pärjäämistä matemaattisissa aineissa ei tarvitse jännittää

Aikanaan tekemäänsä opiskelualavalintaan tyytyväinen Tuomas kehuu Samiedun talotekniikan perustutkintokoulutusta, jota hän luonnehtii erinomaiseksi pohjakoulutukseksi insinööriopinnoille.

– Samiedussa putkiasentajan koulutukseen sisältyy runsaasti myös ilmanvaihtoasennuksen osaamisalan opintoja. Mielestäni se on erittäin hyvä asia, sillä alat liittyvät kiinteästi toisiinsa, Tuomas sanoo ja lisää, että käytännön kokemus alalta on iso etu talotekniikan insinööriopinnoissa.

– Perustutkinnon suorittanut ymmärtää ja tietää konkreettisesti, mistä opinnoissa puhutaan.

Tuomas painottaa, että myöskään pärjäämistä matemaattisissa aineissa ei tarvitse jännittää.

– Toki ammattikorkeakoulussa talotekniikan opintoihin sisältyy paljon matematiikkaa – insinöörin on nimittäin osattava laskea. Opetus Xamkissa on kuitenkin niin laadukasta, että varmasti jokainen oppii tarvittavat taidot, Tuomas korostaa.

Tie auki maisteriopintoihin

Savonlinnan seudulla on tarvetta paitsi putkiasentajille myös sähkö- ja talotekniikan insinööreille. Oman urapolkunsa Samiedusta aloittanut Tuomas rohkaiseekin talotekniikan perustutkinnon suorittaneita hakemaan rohkeasti jatko-opintoihin, jos sellainen vähänkin käy mielessä.

– Jatko-opinnot kannattaa, sillä se tuo lisää valinnanvaraa työuraa ajatellen. Amk-opiskelu ei ole niin vaikeaa, kuin miltä se äkkiseltään saattaa kuulostaa.

Ammattikorkeakoulussa jatko-opintoja harkitsevia Tuomas muistuttaa siitä, että opintoalan ei tarvitse olla sama kuin perustutkinnossa.

– Itsellänikin oli Xamkissa opiskelukaveri, joka oli suorittanut sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon. Vaihtoehtoja on paljon, joten mieli avoinna kannattaa tutustua tarjontaan.

Tuomas sanoo, että hänen seuraavat vuotensa kuluvat LVI-suunnittelijan töitä tehden.

– Olen kuitenkin miettinyt, että pyrin opiskelemaan tulevaisuudessa joko talotekniikan YAMK-tutkintoa tai sitten diplomi-insinööritutkintoa yliopistoon.

Lue lisää aiheesta: samiedu.fi