Kauppakamarikysely: Lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta

- Rajoittaa merkittävästi yritysten kasvua ja liiketoimintaa

Kauppakamareiden jäsenyrityksille suunnatun kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Jopa 68 prosenttia yrityksestä arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Talouskasvu sakkaa, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Vain 2,3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että osaavasta työvoimasta on ylitarjontaa tai paljon ylitarjontaa. Tilanne on heikentynyt merkittävästi vuoden takaisesta, jolloin noin 50 prosenttia ilmoitti kärsivänsä osaavan työvoiman pulasta. Kyselyyn vastasi lähes 1300 kauppakamarien jäsenyritystä useilta eri toimialoilta ympäri Suomen.

”Kyselyn tulokset puhuvat karua kieltä ja tilanne osaavan työvoiman saatavuuden osalta näyttää erittäin heikolta. Vuodessa on menty iso harppaus huonompaan suuntaan. Meillä on aito huoli siitä, että talouskasvu sakkaa, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä vauhdilla”, sanoo Valtonen.

Yrityksistä jopa 68 prosenttia arvioi, että pula osaavasta työvoimasta on rajoittanut kasvua ja liiketoimintaa. Vain 16 prosenttia yrityksistä kokee, että osaajapula ei ole vaikuttanut niiden kasvuun.

Pula osaajista vain kasvaa tulevaisuudessa. Vastaajista 64,5 prosenttia ilmoitti, että rekrytointitarve kasvaa tai kasvaa merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana. Kun tilannetta katsotaan 2–3 vuoden aikajänteellä, on vastaava luku 76,3 prosenttia.

“Kyseessä ei siis ole vain hetkellinen ongelma, vaan tilanne tulee pahenemaan vuosi vuodelta ellei mitään tehdä”, Valtonen sanoo.

Osaavan työvoiman tarve kohdistuu erityisesti muutamalle alalle: kauppa, hallinto ja oikeustieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä palvelualat.

“Lisäksi tiedämme, että terveys- ja hyvinvointialat kärsivät kovasta työvoimapulasta. Kauppakamareiden jäsenrakenteen takia tämä ala on aliedustettuina vastaajajoukossa, eikä nouse esiin tässä kyselyssä”, Valtonen selventää.

Keskeisimmät rekrytointihaasteet johtuvat yritysten mukaan siitä, että avoimiin tehtäviin ei vain yksinkertaisesti ole hakijoita. Myös hakijoiden vähäinen työkokemus, tai soveltumaton koulutus on ongelma ja tämä johtaa niin sanottuun kohtaanto-ongelmaan. Myös kannustinloukut eli se, ettei työtä kannata ottaa vastaan, koska palkasta verojen jälkeen käteen jäävä osuus ei ole kovin paljon suurempi kuin tuet, oli yhtenä esteenä työvoiman saatavuudelle.

Ratkaisuksi panostuksia koulutukseen, oppilaitosyhteistyöhön ja kannustinloukkujen purkamiseen

Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman turvaamiseksi yritykset nostivat koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen sekä työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamisen. Lisäksi mainintoja saivat työvoiman liikkuvuuden edistäminen sekä koulutusmäärien lisääminen tutkintokoulutuksessa, muunto- ja täydennyskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa. Myös työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien työllistämiseen tähtäävät toimet nousivat vastauksissa vahvasti esille.

”Osaajapula pitää ottaa tosissaan eikä ongelmaa saa vähätellä. Yhteistyössä poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän kanssa on haettava ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saatavuus. Yritysten näkemyksiä keskeisistä ratkaisuista on kuunneltava. Keskuskauppakamari on esittänyt oman 16 kohdan toimenpidelistansa”, sanoo Valtonen.

”Etelä-Savossa osaajapula ja työvoiman saatavuuden ongelmat ovat nopeasti nousseet keskeiseksi ongelmaksi. Asia on hyvin konkreettinen monella toimialalla. Työmarkkinoilta poistuu runsaasti enemmän ihmisiä kuin uusia on tulossa. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan nopeasti kansallisia toimenpiteitä, kuten kauppakamarien ratkaisuissa osaajapulaan on mainittu. On kyettävä avoimesti tarkastelemaan mm. opintotukien tulorajoja, kesälomakauden siirtämistä, ylitöiden ja seniorityön verotusta tai ihmisten liikkuvuuden helpottamista sekä paikallisen sopimisen lisäämistä. Lisäksi on huolehdittava alueen vetovoimasta ja nykyisten työmarkkinoille tulevien ihmisten pitämisestä alueella. On vaarallinen kehityssuunta, jos koronan jälkeinen kasvu jää puolitiehen siksi, että tekijöitä ei löydy”, toteaa Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen.

Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, jotka lisäävät osaavan työvoiman tarjontaa jo tänä vuonna. Samalla kaivataan myös toimenpiteitä, jotka kasvattavat työllisyyttä. Keskuskauppakamari tarjoaakin kattavan listan keinoja, joilla voidaan vastata edellä mainittuihin haasteisiin.

Keskuskauppakamarin esittämät keinot:

  1. Riittävät resurssit oleskelulupien käsittelyyn. Oleskelulupaprosessien uudistaminen on tärkeää, mutta hidasta. Nopeana toimena on lisättävä lupakäsittelyn resursseja (Maahanmuuttovirasto, edustusto ja TE-toimistot), jotta hakemusmäärien kasvaessa voidaan turvata sujuva käsittely.
  2. Maahantulon sujuvoittaminen. Oleskelulupien käsittelyajan maksimiksi pitää asettaa kuukausi ja pyrittävä keskimäärin 1–2 viikon käsittelyaikaan. D-viisumia tulee kehittää entistä joustavammiksi ja ulottaa se opiskelijoille. Käsittelyn ja päätöksenteon automatisointia on vietävä vauhdilla eteenpäin. Sähköiseen vahvaan tunnistautumiseen on löydettävä toimiva ratkaisu.
  3. Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Jo päätetyn saatavuusharkinnan lieventämisen kokeilun sijaan tulisi suoraan luopua saatavuusharkinnasta. Tämä edistäisi merkittävästi ulkomaalaisen työvoiman käyttöä Suomessa.
  4. Maahanmuuttajien työllistymistä edistettävä joustavammalla kielikoulutuksella. Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta kielitaito on olennainen asia. Monesti työllistyminen olisi kuitenkin mahdollista jo ennen pitkää kotouttamiskoulutusta. Kielikoulutusta tulisikin järjestää yhteiskunnan toimesta joustavammin työn ohessa ja panostaa nopeaan työllistymiseen.
  5. Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu. Osaajien houkuttelun on lähdettävä yritysten tarpeista ja sitä pitää tehdä kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa. Yrityksien akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa tukemalla rekrytointia ulkomailta (mm. TalentBoost -toimet).
  6. Lisää resursseja korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutuksiin. Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset ovat kokonaisen tutkinnon opiskeluun verrattuna huomattavista nopeampi tapa hankkia uutta osaamista ja tuottaa osaajia työmarkkinoille. Muunto- ja täydennyskoulutuksia pitääkin lisätä yritysten tarpeet huomioiden.
  7. Korkeakoulujen lyhyttutkintojen käyttöönotto. Otetaan suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä käyttöön lyhyttutkinnot (ns. korkeakouludiplomi) OECD:n Suomelle antaman suosituksen mukaisesti. Lyhyttutkinnoilla voidaan mahdollistaa nykyistä nopeampi osaamisen päivittäminen ja laajentaa korkeakoulutusta laajemman joukon saataville.
  8. Koulutuksen digitalisaation edistäminen. Korkeakoulujen digivisio vie koulutuksen digitalisaatiota oikeaan suuntaan. Myös ammatillisen koulutuksen puolella on panostettava vahvemmin digitalisaatioon ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena mm. laajemmat mahdollisuudet joustavaan ajasta ja paikasta riippumattomaan oppimiseen.
  9. Ammatillisia tutkintoja englanniksi. Englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestäminen on vapautettava ope­tus- ja kulttuuriministeriön lupamenettelystä. Englanninkielisiä tutkintoja pitää saada antaa ilman erillistä lupamenettelyä silloin, kun oppilaitos ja alueen työ- ja elinkeinoelämä yhdessä toteavat tarpeen.
  10. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen erityisesti nuorten keskuudessa. Luodaan uusi tuki työnantajan palkkauskustannusten porrastamiseksi. Tuki tulisi työnantajalle automaattises­ti, jos hän ottaa oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön, joka opiskelee ammatillista perustutkintoa.
  11. Lyhyillä työvoimakoulutuksilla kiinni työelämään. Akuuttiin työvoimapulaan voidaan vastata järjestämällä työvoimakoulutuksena yritysten tarpeista lähteviä lyhyitä koulutuksia (muutamista päivistä muutamiin viikkoihin) sellaisille henkilöille, joilla ei vielä ole valmista työpaikkaa. Koulutusten tavoitteen on antaa riittävät valmiudet aloittaa työskentely jollain tietyllä alalla.
  12. RekryKoulutusten resurssit turvattava. TE-toimistojen ja yritysten yhteiset RekryKoulutukset ovat hyvä ja nopea tapa kouluttaa yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa. Työvoimatarpeen kasvaessa on tärkeää varmistaa, että RekryKoulutusten resurssit ovat riittävät ja niiden järjestäminen joustavaa yritysten näkökulmasta.
  13. Opintotuen tulorajojen nostaminen. Opintotuen tulorajoja tulee nostaa merkittävästi nykyisestä, jotta opiskelijoille tulee mahdollisuus ja selkeä kannuste tehdä töitä opintojen ohessa. Tämä lisäisi nopeasti työvoiman tarjontaa.
  14. Liikkuvuusavustuksen laajentaminen. Liikkuvuusavustusta pitää laajentaa siten, että se edistää työn perässä muuttamista laajemmin kuin nyt. Avustuksen myöntämisessä pitää joissain tapauksissa huomioida myös muut kuin työttömät. Rahallisen kannusteen pitää olla riittävän suuri, jotta se auttaa muuttamaan ja sijoittumaan uudelle paikkakunnalle.
  15. Paikallisen sopimisen edistäminen. Paikallista sopimisen mahdollisuuksia pitää laajentaa kokeilulla, joka mahdollistaisi vapauden sopia toisin eli työehtosopimuksien määräyksistä voitaisiin poiketa työantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella.
  16. Yksityisten palveluntuottajien hyödyntäminen laajemmin työllisyyspalveluissa. Työnhakijat tarvitsevat riittävät ja laadukkaat palvelut tukemaan työllistymistään. Yksityiset palveluntuottajat pitää ottaa vahvemmin mukaan tuottamaan näitä palveluita TE-toimistojen rinnalle.


Kauppakamarien kysely tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista