Tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan paljon uutta ajattelua

Kun katsotaan vähän pidemmälle tulevaisuuteen, löytyy sieltä isoja haasteita yritystoiminnalle. Suomen työikäisten määrä on vuodesta 2010 lähtien alentunut. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee 111.000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Etelä-Savossa kehitys on ollut vielä jyrkempää.

Suurimmaksi haasteeksi seutukunnillemme muodostuu jatkossa se mistä saadaan asukkaita ja työntekijöitä. Alueemme kaupunkien ja kuntien vetovoima ja kilpailukyky on oltava hyvä kansallisessa kilpailussa työvoimasta. Lisäksi on huomioitava se että eläkkeelle on jäämässä isoja ikäluokkia. Tilastojen mukaan Savonlinnassa on 2000 työntekijää teollisuudessa. Neljässä vuodessa näistä jää eläkkeelle 300 henkilöä. Yritykset ennustavat kasvutarpeeksi vuoteen 2026 mennessä 400 henkilöä eli neljässä vuodessa pitäisi löytää 700 henkilöä lisää Savonlinnan teollisuusyrityksiin. Tässä ennusteessa on jo huomioitu lisääntyvä automaation käyttö siellä missä se on mahdollista.

Mielestäni on päivänselvää että emme millään voi olettaa saavamme tällaista määrää ihmisiä kotimaasta eikä paikalliselta ”vauvatehtaalta”. Ainoa vaihtoehto on panostaa aktiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. On löydettävä konkreettisia ratkaisuja kuinka haetaan tehokkaasti työvoimaa valituista kohdemaista meidän yrityksiimme.

Toinen aktiivinen keino olisi tilkitä poismuuttavien virtaa. Tilastojen mukaan Etelä-Savossa on kansallisesti vertaillen erityisen vähän 20-40 vuotiaita asukkaita. Johtunee jatkuvasta pois muutosta. Valitettavasti poismuuton syistä ei ole tutkimustuloksia mutta huhujen mukaan tällaista tutkimusta ollaan aloittamassa. Kun on tietoa niin voidaan miettiä vastakeinojakin.

Alueellisen kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan yhteistyötä yritysten, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulun kesken. Yrittäjänä ymmärrän että myös kouluilla on taloudelliset tavoitteet mutta ovatko niiden aluepoliittiset tavoitteita konkreettisia? Valitettavasti erityisesti XAMK tuntuu elävän omaa liiketaloudellista todellisuuttaan, jossa raha ja politiikka ohjaavat toimintoja enemmän kuin alueen yritysten tarpeet. On varmasti koulun kannalta viisasta ottaa koulutuspaikkoja kun niitä on tarjolla, mutta palvelevatko valitut koulutusohjelmat alueen yrityksiä? Voitaisiinko joka kaupunkiin toteuttaa virtuaalisia opetusohjelmia vaikka kolmen hengen ryhmäminimeille? Haluaisinkin herättää keskustelua siitä mikä pitäisi olla XAMK:n ja ammattiopistojen rooli alueen kehittämisessä.

Ari Hämäläinen
Puheenjohtaja
​​​​​​​Savonlinnan kauppakamariosasto