Itä-Suomi kasvun tielle – kolme toimenpidettä

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund.

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. Kuva: Elmo Eklund.

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut laajasti suomalaiseen yrityskenttään yleisen epävarmuuden, kustannusten nousun sekä toimitusketjujen saatavuusongelmien kautta. Vaikutukset osuvat kuitenkin erityisesti itäiseen Suomeen Venäjän maantieteellisen läheisyyden ja talouskytkösten vuoksi.

Kauppakamarien jäsenyrityksille alkukesästä toteutetussa kyselyssä itäisen Suomen yritysten arviot sodan vaikutuksista ovat suuremmat ja taloudelliset näkymät huonommat kuin koko maan keskiarvo. Erityisesti Itä-Suomessa näkyy raaka-aineiden kuten puun tuonnin katkeaminen, venäläisten matkailijoiden katoaminen, Saimaan kanavan käytön päättyminen sekä Venäjän sulkeutuminen vientimarkkinana.

Venäjän osuus koko Suomen viennistä on hiipunut jo ennen sotaa ja kattoi vain 5,5 % tavaraviennistä vuonna 2021. Monille itäsuomalaisille yrityksille Venäjä on kuitenkin ollut merkittävä tai merkittävin vientimarkkina. Sodan alettua vienti Venäjälle on romahtanut. Kauppakamarien myöntämät vientiasiakirjat Venäjälle olivat toukokuussa 2022 supistuneet lähes 90 prosenttia verrattuna vuoteen 2021.

Venäjän läheisyys on pitkään ollut itäiselle Suomelle mahdollisuus niin viennin kuin matkailun kannalta. Nyt katseet on käännettävä muualle. Näköpiirissä oleviksi vuosiksi Venäjä on tehnyt itsestään hylkiövaltion, jonka kanssa toimimiseen liittyy suuret taloudelliset ja eettiset riskit.

Marinin hallitus on asettanut valtiosihteerityöryhmän pohtimaan toimenpiteitä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Onneksi elinvoiman lähteitä ei tarvitse etsiä kaukaa. Ne kumpuavat alueiden omista vahvuuksista, joita Itä-Suomen maakunnat ovat tunnistaneet strategioissaan. Kaikki maakunnat nostavat vihreän siirtymän ja siihen kytkeytyvät bio- ja kiertotalouden sekä ympäristö- ja energiateknologian kasvun ajureiksi. Metsäsektori talouden tukijalkana ja matkailun mahdollisuudet korostuvat idässä. Kullakin maakunnalla on myös omat erityiset vahvuutensa.

Keskuskauppakamari esittää hallitukselle kolmea toimenpidettä, jotka purkaisivat itäisen Suomen kasvun esteitä ja olisivat merkittäviä koko Suomen kannalta.

1. Osaavan työvoiman saatavuus on pullonkaula yritysten kasvulle koko maassa. Keskuskauppakamarin mielestä työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnasta on siksi luovuttava kokonaan. Vastauksena sodan vaikutuksiin saatavuusharkinnan purkaminen voitaisiin aloittaa itäisestä Suomesta.

2. Tuulivoiman ja puolustusvoimien tutkavalvonnan parempi yhteensovittaminen voisi käynnistää satojen miljoonien eurojen tuulivoimainvestoinnit Itä-Suomessa. Se turvaisi teollisuuden sähkönsaantia, tasaisi energiajärjestelmän säävarmuutta, vahvistaisi alueen kuntataloutta ja loisi pohjaa vetytaloudelle itäisessä Suomessa.

3. Kolmas toimenpide on vientiä tukevat logistiikkainvestoinnit Itä-Suomessa. Saimaan kanavan käytön päättyminen tarkoittaa, että noin 50 000 rekkakuormallista raaka-aineita ja vientituotteita on kuljetettava muita reittejä pitkin. Tämä lisää kuljetuskustannuksia ja muiden väylien käyttöpainetta.

Lähes miljoonan asukkaan Itä-Suomen menestyminen vaikuttaa koko Suomen menestykseen. Alueen vahvuuksiin nojaavat ja yritysten investointien ja kasvun esteitä purkavat toimet ovat paras vastaus Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin.

Kirjoitus julkaistu aiemmin lyhennettynä Uutisvuoksissa 26.7.2022.

Lisätiedot:
Teppo Säkkinen
elinkeino- ja ilmastoasiantuntija
Keskuskauppakamari
teppo.sakkinen@chamber.fi
050 516 2868