Keskuskauppakamari: Osaajapula torjutaan maahanmuutolla ja koulutukseen liittyvän sääntelyn keventämisellä

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen

Olemassa olevan osaamisvajeen umpeen kurominen vaatii yhteiskunnalta merkittäviä uusia panostuksia. Nopein ratkaisu osaajapulan lievittämiseen on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen, mutta se yksin ei riitä. Myös koulutukseen liittyvää sääntelyä on purettava ja annettava järjestelmän ohjautua vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeen mukaan, toteaa Keskuskauppakamari Ratkaisuja osaamisvajeeseen -julkaisussaan.

“Osaamisen niukkuus tulee olemaan yksi keskeisimmistä tulevaisuuden haasteista kilpailukyvyn kehittämisessä. Meidän on löydettävä ne ratkaisut, joilla selätämme olemassa olevan osaamisvajeen ja estämme uutta syntymästä”, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo.

Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan

Osaamisvajeen lievittämiseen, työllisyysasteen parantamiseen sekä Suomen väestörakenteen oikaisemiseen tarvitaan osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä pikaisesti. Suomeen tulemisen pitää Valtosen mukaan olla osaajille aina helppoa ja sujuvaa. Lisäksi Suomen pitää tehdä aktiivista osaajien houkuttelua valituissa kohdemaissa ja ryhmissä. Työikäisen väestön määrän laskua ei saada pysäytettyä ilman osaamisperusteisen maahanmuuton kasvattamista.

”Suomi voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka houkutteleva maa se on kansainvälisille osaajille. Osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa ei kannata jättää sattuman varaan. Oikeilla politiikkatoimilla osaamiseen perustuva maahanmuutto saadaan kasvuun”, kertoo Valtonen.

Suomessa koulutusjärjestelmää koskeva sääntely on tiukkaa ja se heikentää koulutuksenjärjestäjien kykyä reagoida osaamistarpeisiin. Koulutusvastuisiin ja -määriin liittyvää sääntelyä pitäisi keventää. Koulutusjärjestelmän pitäisi kehittyä vahvemmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.

“Koulutuksenjärjestäjillä pitää olla itsellään kyky reagoida osaamistarpeisiin lisäämällä koulutusmääriä, muuttamalla olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjä, perustamalla uusia koulutusohjelmia tai tarjoamalla lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Nykyisellään koulutusjärjestelmään tarvittavat muutokset toteutuvat auttamatta liian hitaasti”, sanoo Valtonen.