Vihreän murroksen onnistuminen onnistuu ainoastaan yritysilmaston suojelemisella

Kestävän toiminnan näkökulmina usein pidetään taloudellista, ekologista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kaikkea toimintaa ja kehitystä pitää arvioida näitä kriteereitä vasten, ja toiminnan tulee tukea kaikkien näiden näkökulmien myönteistä kehitystä. Näiden näkökulmien välillä pitää löytyä tasapaino.

Vihreällä murroksella tarkoitetaan yhteiskunnan kokonaisvaltaista muutosta kohti vähähiilistä tai hiilidioksidineutraalia toimintaa. Vihreän murroksen raamin sisälle on mahdollista sovittaa hyvin monenlaisia ideologisia ajureita, joilla ei ole kuin enintään löyhä sidos perusongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Kevättalvella COVID-19 viruksen aiheuttaman, työvoimavaltaisten palveluliiketoimintojen ensimmäisen negatiivisen kysyntäshokin jälkeen, Suomen hallitus lähti hyvin nopeasti reagoimaan, ja pyrki luomaan poikkeukselliseen ja osin kaoottiseen tunnelmana järjestystä ja suuntaa. Hyvin nopeasti esille tulivat valtion rahoittamat elvytyspaketit, joiden motiivina ei pelkästään olisi yritysten auttaminen poikkeusolosuhteen yli, vaan myös vihreän murroksen edistäminen. Koska oli ilmeistä, että elvytysrahaa ei valtion kassassa ole, on ratkaisuja elvytyseurojen rahoittamiseksi myös jouduttu pohtimaan. Valtion velkaantumisen rinnalle on nostettu vihreän murroksen edistäminen ’keppiä’ käyttämällä, eli elvytysrahojen osittainen kattaminen vihreää murrosta edistävillä veroinstrumenteilla. Energiaturpeen energiaveron nosto on tästä yksi esimerkki.

Energiaturpeen käytön alasajoa poliittisin ohjauskeinoin pitää tarkastella kestävän kehityksen kriteerejä vasten. Kotimaisen polttoaineen käytön vähentäminen heikentää energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta, kansantalouden vaihtotaseessa. Samalla hyvin nopealla aikataululla tuhansia eläviä työpaikkoja menetetään. Työpaikat menetetään kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, joissa on rikkaita paikallisia ja alueellisia kulttuurillisia ominaispiirteitä. Energiaturpeen alasajo kiihdyttää osaltaan muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Aiheutuu siis mikrotasolla ja makrotasolla taloudellisia vahinkoja, aiheutetaan sosiaalisia vahinkoja, heikentämällä ihmisten elämisen mahdollisuuksia kotialueillaan, usein isiensä mailla, aiheutetaan vahinkoa myös maaseutuasumisen kulttuurien elinvoimalle maakunnissa. Miksi energiaturpeen alasajon yhteydessä ei valtiovallan analyyseissä ole näkynyt tavoite kestävän kehityksen neljän kriteerin huomioimiseksi? Energiaturpeen esimerkki auttaa ymmärtämään kolikon kääntöpuolta, ja tarvetta arvioida myös vihreän murroksen nimissä tehtävien toimien moniulotteisuutta.

Vihreä murros Suomessa onnistuu ainoastaan terveen yritystoiminnan mahdollistamana. Minun pelkoni on, että ylireagoiva vihreän murroksen ideologian edistäminen aiheuttaa yritysilmaston muutoksen nopeammin, kuin mitä Suomen yritykset kestävät, ja mihin yritykset pystyvät sopeutumaan. Yritysilmaston muutosten nopeuden pitää olla sellainen, että yrityskentän diversiteetti säilyisi rikkaana. Tämä logiikka ymmärretään ilmastonmuutoksen ekologisten vaikutusten arvioinnissa, ymmärretään ekologisen diversiteetin merkitys, ja tämä pitää tunnustaa myös puhuttaessa yrityskentän diversiteetin suojelun tarpeesta, sekä hallitusta yritysilmaston muutoksen nopeudesta.

Minä toivon, että Suomi etenee kohti vihreän murroksen onnistumista elinvoimaisuuden polkua pitkin. Tämä tarkoittaa hallittua teollisen toiminnan murrosta siten, että teollisuuden ja yritystoiminnan elinvoimasta pidetään joka vaiheessa huolta. Tämä tarkoittaa tarvittaessa kompromisseja vihreän murroksen etenemistahdin kanssa yritysilmastonmuutoksen liian nopean muutoksen hillitsemiseksi. Ainoastaan taloudellisesti elinvoimainen kansakunta pystyy kehittymään vihreän murroksen toteuttajana. Jos rapautamme kansantaloutemme, romahtaa kykymme ylläpitää tutkimustoimintaa, innovaatiotoimintaa ja kaupallistamista. Suomella on paljon annettavaa maailmalle teknologiaratkaisujen kehittäjänä ja toteuttajana.

Yritysilmaston suojelu mahdollistaa ilmaston suojelun.

Markus Tykkyläinen
Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari
Puh: 010 210 4242