Säännöt

Etelä-Savon kauppakamari ry – Södra Savolax handelskammare rf – South Savo Chamber of Commerce

1 § Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

Etelä-Savon kauppakamari ry, ruotsiksi Södra Savolax handelskammare rf, englanniksi South Savo Chamber of Commerce, on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö, jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin vahvistama alue. Kauppakamarin kotipaikka on Mikkeli.

2 § Kauppakamarin tehtävät

Tehtävänsä toteuttamiseksi kauppakamari

  • kehittää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta;
  • valvoo elinkeinoelämän yhteisiä etuja sekä edistää elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistoimintaa;
  • tekee edellä mainittuja asioita koskevia aloitteita ja antaa viranomaisille lausuntoja elinkeinoelämää koskevissa asioissa;
  • harjoittaa yritystoiminnan edistämiseksi tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa.

Kauppakamarin julkisena tehtävänä on vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja. Kauppakamari voi hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä muitakin julkisia tehtäviä.

3 § Kauppakamarin jäsenyys

Kauppakamarin jäsenenä voi olla
1) elinkeinotoimintaa harjoittava yhteisö tai säätiö;
2) yksityinen elinkeinonharjoittaja;
3) elinkeinotoimintaa edistävä yhteisö tai säätiö;
4) kunta, kuntayhtymä tai muu kuntien muodostama yhteisö.

Henkilöjäsenenä voi olla yksityinen henkilö.

Kunniajäseneksi kauppakamarin kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kauppakamaritoiminnassa erityisesti ansioituneen yksityisen henkilön.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.

Kauppakamari voi erottaa jäsenen, jos tämä on huomattavasti vaikeuttanut kauppakamarin, Keskuskauppakamarin tai kauppakamariryhmän toimintaa. Kauppakamari voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa vuoden loppuun mennessä maksamatta.
Erottamisesta ja eronneeksi katsomisesta päättää hallitus.

Kauppakamarin jäsen on velvollinen suorittamaan kauppakamarille vuotuista jäsenmaksua. Myös eroavan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa eroamisvuodelta. Jäsenmaksun suuruuden päättää kauppakamarin syyskokous. Jäsenmaksu voi olla eri jäsenryhmissä erilainen.

Elinkeinotoimintaa harjoittavan yhteisön tai säätiön sekä yksityisen elinkeinonharjoittajan jäsenmaksun suuruus päätetään jäsenen liikevaihdon tai työntekijämäärän taikka näiden yhdistelmän perusteella.

Kuntien jäsenmaksun suuruus määräytyy asukasluvun perusteella. Elinkeinotoimintaa edistävän yhteisön tai säätiön, kuntayhtymän tai muun kuntien muodostaman yhteisön jäsenmaksun suuruus päätetään jäsenen liikevaihdon tai työntekijämäärän taikka näiden yhdistelmän perusteella.

Kunniajäsen ei suorita jäsenmaksua.
Henkilöjäsenen jäsenmaksun suuruus on kaikille sama.

Jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun myös liittymisvuodelta, ellei hallitus toisin päätä. Jäsen on velvollinen antamaan kauppakamarille vuosittain jäsenmaksun päättämiseksi tarvittavat tiedot.

4 § Kauppakamarin hallinto

Päätösvalta kauppakamarissa kuuluu sen jäsenille. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa kauppakamarin kokouksessa. Kauppakamarin asioita hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja ja hänen apunaan kauppakamarin toimisto.

Kauppakamarin alaisena toimivat Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kauppakamariosastot. Kauppakamariosastojen toiminta-alueina ovat kauppakamarin hallituksen niille vahvistamat alueet. Kauppakamariosastojen kotipaikat ovat Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna.

Kauppakamariosaston tehtävänä on kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja valvoa elinkeinoelämän yhteisiä etuja. Tarkemmat määräykset osaston toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta annetaan kauppakamariosaston johtosäännössä, jonka hyväksyy kauppakamarin hallitus.

Kauppakamarin hallitus voi asettaa
1) valiokuntia asiantuntijaelimiksi;
2) työryhmiä yleisten tai paikallisten asioiden käsittelyä ja valmistelua varten.

Jos kauppakamarin tai jonkin sen toimielimen on välityssopimuksen tai muun määräyksen mukaan nimettävä välimies tai välimiehet ratkaisemaan elinkeinoelämässä syntyvää tai syntynyttä riitaa, suorittaa tämän tehtävän kauppakamarin puolesta Keskuskauppakamari.

5 § Kauppakamarin kokoukset

Kauppakamarilla on kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous touko-kesäkuussa ja syyskokous marras-joulukuussa.

Kevätkokouksessa
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat;
2) todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3) vahvistetaan kokouksen työjärjestys;
4) esitetään hallituksen laatima tilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen;
5) esitetään tilintarkastajan antama lausunto;
6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille;
7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa
1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat;
2) todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3) vahvistetaan kokouksen työjärjestys;
4) päätetään jäsenmaksuista;
5) vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio;
6) valitaan kauppakamarin puheenjohtaja;
7) valitaan kauppakamarin kolme varapuheenjohtajaa, yksi kunkin kauppakamariosaston toiminta-alueelta;
8) päätetään hallituksen muiden jäsenten määrä;
9) valitaan hallituksen muut jäsenet;
10) valitaan kauppakamarin edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan;
11) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on oltava KHT- tai HT-tilintarkastajia;
12) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kauppakamarin ylimääräinen kokous on pidettävä, kun kauppakamarin kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) kauppakamarin 3 §:n 1 momentissa sanotuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Hallitus kutsuu kauppakamarin kokouksen koolle. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen jäsenille vähintään viikkoa (1) ennen kokousta.

Kauppakamarin kokouksessa on jokaisella 3 §:n 1 momentissa sanotulla jäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi ääni. Kauppakamarin kokouksessa on henkilöjäsenellä sekä kunniajäsenellä läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kauppakamarin päätökseksi tulee asiakysymyksessä, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan, se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa;
3) sääntöjen muuttamista tai kauppakamarin purkamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.

Kauppakamarin kokouksen pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava.

6 § Hallitus ja kauppakamariosaston hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajana kauppakamarin puheenjohtaja, varapuheenjohtajina kauppakamarin varapuheenjohtajat sekä 3 – 13 muuta jäsentä. Hallitus päättää, missä järjestyksessä varapuheenjohtajat toimivat puheenjohtajan sijaisena, kun puheenjohtaja on estynyt. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Kauppakamariosaston hallitukseen kuuluu puheenjohtajana kyseisen kauppakamariosaston toiminta-alueelta valittu kauppakamarin varapuheenjohtaja sekä johtosäännössä sanotut muut jäsenet.

Puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokouksen koolle. Kokouskutsu on toimitettava kirjallisesti tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käyttäen jäsenille vähintään viikkoa (1) ennen kokousta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista mukaan luettuna.

Hallituksen päätökseksi tulee asiakysymyksessä:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan, se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa;
3) kauppakamarin omaisuuden kiinnittämistä, panttaamista tai omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jollei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet.

Hallituksen kokouksen pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun henkilön tarkastettava. Pöytäkirja käsitellään hallituksen seuraavassa kokouksessa.

Hallitus voi antaa johtosäännössä tarkempia määräyksiä kauppakamarin toimintojen järjestämisestä.

Hallitus päättää kauppakamarin omaisuuden kiinnittämisestä, panttaamisesta, myymisestä, vaihtamisesta tai muusta luovuttamisesta. Vähäisissä omaisuuden luovuttamisasioissa hallitus voi antaa päätösvallan toimitusjohtajalle.

7 § Toimitusjohtaja

Kauppakamarilla on toimitusjohtaja, joka huolehtii kauppakamarille kuuluvien tehtävien hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tehtävät voidaan määritellä hallituksen antamassa johtosäännössä. Hallitus nimittää toimitusjohtajan.

8 § Kauppakamarin nimen kirjoittaminen

Kauppakamarin nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai toimitusjohtaja yksin.

9 § Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

Kauppakamarin tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta ja se on palautettava viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

10 § Sääntöjen muuttaminen ja kauppakamarin purkaminen

Kysymys sääntöjen muuttamisesta tai kauppakamarin purkamisesta voidaan ottaa esille kauppakamarin kokouksessa, jos se on kokouskutsussa mainittu.

Kauppakamarin purkamista koskeva asia on päätettävä kahdessa peräkkäisessä kauppakamarin kokouksessa. Ensimmäisen kokouksen tulee olla varsinainen kokous ja toinen kokous voidaan pitää aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua varsinaisen kokouksen päättymisestä.

Jos kauppakamari purkautuu tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin kauppakamarin toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Varojen käyttämisestä päättää kauppakamarin viimeinen kokous.


Säännöt ladattavissa täältä.